Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Arvopaperin ja Kauppalehden nettiartikkeleista pääsee kirjastoissa lukemaan vain ne, jotka näkyvät ilmaiseksi kaikille lehtien omilla nettisivuilla. Kumpikaan lehdistä ei kuulu Helmet-kirjaston e-lehtipalveluihin. Arvopaperi -lehden fyysisiä kappaleita voi lukea ja niitä pääsee myös lainaamaan ja varaamaan useammassakin kirjastossa Helmet-alueella, Vantaalla Mosaiikin, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Kauppalehteä voi lukea Vantaalla Koivukylän, Lumon, Martinlaakson, Mosaiikin, Myyrmäen, Pointin ja Tikkurilan kirjastoissa, mutta lehteä ei voi lainata, eikä varata.
Lauluni on Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama kappale. Ilmeisesti jossain on sekoittunut kahden kappaleen tiedot, koska Lauluni singlejulkaisun b-puoli on En saa, jonka on säveltänyt Linnavalli ja sanoittanut Vainio.Nuotit Lauluni-kappaleeseen löytyvät esimerkiksi Lehtisen nuottikirjasta Muuttuvat laulut. Tästä linkistä näet saatavuuden Keski-kirjastoissa.
Satu voisi kuulostaa Grimmin veljesten Hanhitytöltä, josta löysin kuvauksen aiemmasta vastauksesta. Siinä prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).Voisiko tämä olla etsimänne satu?Kollegani löysi kirjavarastosta seuraavat kokoelmat. Ehkä etsimänne on jompikumpi näistä:https://...
Skiftesvikin novellikokoelmissa Gagarin kinoksessa, Puhalluskukkapoika ja Taivaankorjaaja sekä Tuulen poika on lapsen näkökulmasta kirjoitettuja novelleja.
Kysyin asiasta Maanmittauslaitokselta, jonka karttoja Vanhat kartat -palvelussa käytetään. Vastauksen mukaan Vanhat kartat -palvelun kartat ovat Maanmittauslaitoksen perus- ja taustakarttoja, niihin ei sisälly kaavamerkintöjä. Joihinkin karttoihin on voitu tehdä poikkeuksellisesti täydentäviä merkintöjä, jotka näyttävät kaavoitukselta, esim. vuoden 1982 Hämeenlinnan kartta, johon on tehty päällepainatus vielä kartan valmistumisen jälkeen. Alkuperäistä karttalehteä pääsee tutkimaan lataamalla karttatiedoston omalle koneelle klikkaamalla karttanäkymän päällä hiiren oikealla ja valitsemalla Lataa alkuperäinen karttalehti. Maininnat poikkeuksista tai muut lisätiedot on kirjattu alkuperäiselle karttalehdelle ja ovat luettavissa latauksen...
Kyseessä on öljysäiliö. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löytyy Vasikkasaaren virtuaalikierros, jonka mukaan Vasikkasaaren öljysäiliöt rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alla laivaston polttoainesäiliöiksi. Ks. linkki.
1950-luvulla Helsingin kaupunginkirjastosta aikuinen sai lainata haluamansa määrän teoksia. Lapsiasiakkaille oli laitettu neljän teoksen raja lainauskertaa kohden. Näin oli 1960-luvulle asti. Lähde: Teos "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005" (2010), sivu 60.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet laulua. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen. saimme tällaisen vinkin lukijaltamme:Kappale lienee Olavi Virran, Assi Nortian ja Metrotyttöjen levyttämä Carmen Conchita."Sua rakakakakakastan Cacacarmen, on tanssisisisi tutututulinen... Löytyy Spotifystä ja Youtubesta.
Ikävä kyllä en löytänyt taiteilijaa, joka käyttäisi signeerausta BL. Mainitsemasi Björn Landström voisi olla oikea, mutta kaikki löytämäni teokset on signeerattu joko hänen koko nimellään tai pelkällä sukunimellä. Kuten itse sanoitkin. Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Kyseessä on mahdollisesti Carl Barksin tarina Aku Ankka kengurujen maassa (julkaistu myös nimellä Kengurujen maassa). Lisää tietoa sekä kirjat, joissa tarina on julkaistu: inducks.org
Kyseessä on vanha kasku Suomen eri heimojen luonteenominaisuuksista, josta on olemassa hieman toisistaan poikkeavia variantteja. Useimmissa pudotaan tarkemmin määrittelemättömältä katonharjalta, toisissa tapahtumapaikka täsmennetään nimenomaisesti kirkon katoksi. Osassa tarinoita ovat mukana karjalainen, savolainen ja pohjalainen, useimmissa myös hämäläinen. Tarinan eri versioissa myös putoajien sanomisissa on pieniä eroja. Kaikkein tavallisin versio lienee se, joka on kirjattu esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistoon perustuvaan Matti Kuusen kirjaan Kansanhuumorin mitä missä milloinkin:"Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi...
Finna-tietokannasta löytyy neljä eri Annikki Sankarin teosta hakusanalla ''Aution perhe''. Huomenna kaikki on paremmin, romaani. WSOY 1981Pala omaa maata, romaani. WSOY 1984Syvällä kuu ja tähdet, romaani. WSOY 1986Kun olet mennyt, romaani. WSOY 1988Lähde: "[Aution perhe]" | Hakutulokset | Finna.fi
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama...
Ilmatieteen laitoksen avoin data -tietoaineiston mukaan Rovaniemellä (havaintoasemat Rovaniemen lentoasema, Rovaniemi Apukka ja Rovaniemen mlk Meltaus) oli vuonna 1972 13 peräkkäistä hellepäivää 26.6.–8.7. Kymmenellä Lapin havaintoasemalla hellettä riitti vielä heinäkuun 9. päiväksi, ja tämä 14-päiväinen helleaalto oli Lapin helle-ennätys aina tähän vuoteen saakka.Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos Lappi on lähipäivinä Suomen lämpimin kolkka – hellettä piisaa koko maahan | Lappi | Yle Lapissa tehtiin uusi ennätys hellepäivissä – Neea Outinen: ”Olen nukkunut joka yö kylmäkalle kainalossa” | Lappi | Yle
"Dolorous stroke" liittyy Sir Baliniin, jonka vaiheita seurataan Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin toisessa kirjassa. Maininnat siitä ovat lukujen XI ja XIX välisessä osuudessa. Mary Macleodin toimittamassa Le morte d'Arthur -valikoimassa, jonka on suomentanut Aino Lehtonen (Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa) Balin ei esiinny lainkaan, ja Marja Helanen-Ahtolan Maloryn alkuteoksesta lyhentäen suomentaman Pyöreän pöydän ritarit -kirjan jakso Sir Balin ja miekkaan vyötetty neito kattaa vain Le morte d'Arthurin toisen kirjan kolmen ensimmäisen luvun tapahtumat. Balinin vaiheet Arthurin hovista lähdön jälkeen kerrotaan yhteenvedonomaisesti muutamalla rivillä ilman viittauksia "dolorous strokeen".
