Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Valitettavasti en löytänyt materiaalia tuon kysymyksen valaisuun esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisuista, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ , Europaan unionin Empactista, https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-fight-against-crime/ tai Europolista, https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/crime-areas/drug-t….
Hyvä paikka jatkaa tiedusteluja on Rikoksentorjunta.fi, https://rikoksentorjunta.fi.
Kuva kysytystä teoksesta on ainakin näissä kirjoissa:
1. Ilja Repin : 1844-1930 : taiteilijan syntymän 150-vuotisnäyttely : juhlakirja. 1995, ISBN 951-8977-13-5.
Kirjassa maalaus on suomennettu nimellä Peltomies. Leo Tolstoi kyntämässä. 1887. Valokuvavedos on melko pieni.
2. Colliander - Kemiläinen: Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija. 1977 (1. painos 1947), ISBN 951-30-4046-1.
Tässä maalauksen nimenä on Leo Tolstoi vainiolla. 1987. Valokuva on hieman suurempi.
Valokuvien yleisvärisävyt ovat hieman erilaiset - ehkä painoteknisistä syistä. Mutta juhlakirjassa on kerrottu maalauksesta olleen myös toinen, suurempi versio, jonka nykyinen olinpaikka on tuntematon.
Kumpikin kirja löytyy Lastu-...
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Kaavoituksesta vastaa kunta. Myös rantojen kaavoitustietoja saa kunnalta. Sinun täytyisi tutkia sen kunnan sivuja tai ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueesta olet kiinnostunut. Esimerkiksi Imatran kaavoista saa tietoa Imatran rakennusvalvonnasta, https://www.imatra.fi/rakennusvalvonta
Laki, jossa on kaavoitusmääräyksiä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Tässä oppaassa kerrotaan lisää kaavoituksesta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130881/Opas%205%202016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Useat kunnat käyttävät Lupapiste-palvelua, jossa voi hakea rakennetun ympäristön lupia, https://www.lupapiste.fi/luvanhakija. Lupapisteessä mainitaan, että palvelu näyttää sijainnin perusteella...
Aivan tuollaista tutkimusta ei suomessa ole tehty. Löysin Maari parkkisen tutkimuksen Ikääntyminen, yksinäisyys ja toimintakyky : Yli 75-vuotiaiden suomalaisten yksinäisyyttä määrittävät tekijät ja toimintakyky yhteydessä yksinäisyyteen.
Sen mukaan: "Toimintakyvyn ja yksinäisyyden välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yksinäisyyden kokemus oli sitä intensiivisempi, mitä heikommassa kunnossa vastaaja oli. Koettu avunsaannin riittävyyden vakioiminen pienensi heikkokuntoisten yksinäisyyden riskiä. Kaikki selittävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yksinäisyyteen läheisten tapaamistiheyttä lukuun ottamatta. Tarkasteltavien tekijöiden vakioinnin jälkeen yksinäisyyttä selittivät enää tilastollisesti...
Hermann Hessen runosta Vaiheet (Stufen) on kaksi suomennosta. Anna-Maija Raittilan suomennos sisältyy teoksiin Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (1983, s. 40) ja Maailman runosydän ( 1998, s. 565). Elvi Sinervon suomennos sisältyy teokseen Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (1995, s. 232).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueellasi voit tarkistaa täältä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Henry Rider Haggardin Ayesha-sarjan kirjoja ei ole suomennettu lainkaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.goodreads.com/series/72235-ayesha
Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan.
Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Hilja Haahden sanat Giovanni Battista Bassanin lauluun Posate, dormite sisältyvät nuottijulkaisuun Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita (toim. Kolmisointu, WSOY, 1908) ja teokseen Kaikuja muilta mailta 6, laulujen sanat italialaisiin aarioihin (toim. Kolmisointu, WSOY, 1913). Laulu on siis suomeksi nimeltään On juhla.Julkaisuja ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta nuottijulkaisu Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita on tilattavissa kaukolainaan Kuopion kirjavarastosta.https://finna.fi/Record/vaari.1895758https://finna.fi/Record/oy.991437046206252https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/KaukopalveluSanat sisältyvät myös Hilja Haahden Valittuihin runoihin (Otava, 1963) sekä...
Keinänen - Panu, Rakennusopin tietokirja näyttäisi teokselta, johon kannattaisi tutustua, https://finna.fi/Record/3amk.104210. Sen kuvauksessa sanotaan, että se opastaa niin perustustöiden, kivi- ja puurakenteiden, muurauksen ja rappauksen kuin katon kattauksen tekniikoihin. Teos on alunperin vuonna 1925 ilmestyneen Puumiehen rakennusopin laajennettu laitos.
Muita tutkimisen arvoisia voisivat olla oppikirjat, joissa mainitaan erikseen kivilajit sisällönkuvailussa:
Kivitekniikka. 1-2, Opetushallitus 2007-2010 näyttäisi ohjaavan kivitekniikkaan myös omatoimisesti opiskeleville, osa 1. Kivituotteiden valmistus ja materiaalioppi löytyy Keski-kirjastoistakin, osa 2. Ympäristö- ja rakennuskivien asentaminen pitäisi tilata...
Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen
Mainiot kollegat ehdottavat teosta Luotettava vaimo, kirjoittanut Robert Goolrick.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1979626__SRobert%20Goolri…;
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu.
Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa.
Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa...
Nokkahuilu on satoja vuosia vanha soitin, jonka suosio alkoi kuitenkin hiipua 1700-luvun lopulla, kun poikkihuilu syrjäytti sen. 1900-luvun alussa vanhasta musiikista ja vanhoista soittimista kiinnostuttiin uudelleen. Myös Arnold Dolmetsch kiinnostui vanhoista soittimista ja rakensi vuonna 1919 ensimmäisen kopion vanhasta nokkahuilusta.
Saksassa vaikutti 1920-1930-luvuilla nuorisoliike, joka pyrki edistämään musiikin harrastamista kodeissa ja kouluissa. Säveltäjä ja musiikkipedagogi Carl Orff (1895-1982) kehitti koulusoittimiston, jota käytetään suomalaisissakin kouluissa. Hän otti nokkahuilun soittimistoonsa ystävänsä Curt Sachsin suosituksesta.
Suomeen nokkahuiluinnostus tuli Saksan ja Ruotsin kautta. Suomessa nokkahuilua on käytetty...
Tarkoitatkohan lukuvalmenaja palvelua? Se on edelleen voimissaan. Lukuvalmentaja
Helmet haku ohjaa myös haluamallasi tavalla. Kun haet esiin jonkun kiinnostavan kirjan ja klikkaat tietueen auki, löydät sivun alaosan hakusanoja käyttämällä muita samantapaisia kirjoja. Esim. Vadelmavenepakolainen Asiasanoina: huumori, ironia, kansallinen identiteetti, kansalaisuus, satiiri... esim. Kansallinen identiteetti ja huumori -haku.
Voit myös kysyä kirjaston tiekiltä, osaisiko henkilökunta suositella jotain uutta luettavaa.
