Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymällesi muumihahmolle nimeä. Kyseistä hahmoa en onnistunut löytämään edes kuvana, lähteinä käyttämistäni kirjoista. Ehkäpä se on esiintynyt vain jossain TV-sarjassa? Hahmo voisi olla esimerkiksi joku Pikku Myyn sisaruksista.
Ehkäpä joku tämän sivuston lukijoista tietää enemmän.
Lähteet:
Tove Jansson: Muumilaakso juhlii 1 ja 2
Philip Ardagh: Tove Janssonin Muumilaakson maailma
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1945 yhteensä 95 758 lasta. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 59 702 henkilöä, jotka olivat 1945 syntyneitä eli tuolloin 75-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1945 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
75-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1945 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Kirsi Pehkonen: Punaviiva. Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora.
Mal Peet: Maalivahti. Maalivahti on nuortenromaani haaveisiin uskomisesta. Kiehtovalle tarinalle ei ole yläikärajaa – sen voi lukea yhtä hyvin junnujoukkueen tähtipelaaja kuin sen valmentaja.
Mika Wickström: Kalkkiviivoilla....
Pöytälaatikko käy, jos siellä ei ole paljon metalliesineitä ja jos sen lämpötila ei nouse turhan korkeaksi.
" Lataa powerbank täyteen lataukseen ennen sen käyttöä: Powerbankien valmistajat suosittelevat yleisesti varavirtalähteen latausta täyteen lataukseen ennen niiden käyttöä.
Pidä powerbankissa varausta myös silloin, kun et aktiivisesti käytä sitä. Litium ioni akut tykkäävät varauskapasiteetista. Vaikka et käyttäisi powerbankia muutamaan kuukauteen, kannattaa aina välillä tarkistaa että powerbankin lataus on 50-90% välillä.
Muista ladata powerbankia käyttökertojen välillä. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä asialta, mutta powerbankin kantaminen on turhaa, jos siinä ei ole varausta.
Pidä powerbankia huoneenlämmössä. Vaikka...
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien...
Termit ovat rinnasteisia. Lähikirjasto vain kuulostaa lähempänä ja paremmin saavutettavissa olevalta kuin sivussa oleva sivukirjasto. Siksi nykyisin suositaan termiä Lähikirjastot. (Asiasanana yhä Fintossa sivukirjastot.)
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa elokuussa 2006. Silloin oli terminä myös lainausasema: "Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne. Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta. Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (...
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
Suomessa ei ole vielä tehty dokumenttia vaikeasti koronaan sairastuneista. Dokumenttisarjoissa Rankka vuosi ja Koronavuosi on kyllä haastateltu myös koronan sairastaneita ihmisiä. Yle Areenasta löytyy myös hakusanalla pitkä korona ohjelmia, jotka kertovat pitkittyneestä taudista esim. Koronan pitkät oireet
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
Matti Olli esiintyy ainakin kirjassa Salamapartio Kantalahteen.
"Suomalaisista kaukopartiomiehistä on sanottava, että suurin osa heistä oli ollut kaukopartio-osastossa heti sodan alusta. Heidät valittiin tarkoin. Täydennyksen etsinnän suorittivat kaukopartiomiehet itse. Osasto Paatsaloon oli tällä retkellä olleita miehiä täydennetty viimeksi elokuussa 1943. Nuorimmat osastoon hyväksytyt olivat vuonna 1923 syntyneitä. Ennen tätä retkeä nämäkin miehet olivat suorittaneet useita partiomatkoja, muun muassa kirjassa esiintyvä alikersantti Matti Olli kahdeksan retkeä." (s. 23-24)
Varausmaksu 2 euroa muodostuu, jos varausta ei noudeta määräajassa. Kirja oli lainattu noutoajan umpeuduttua, jolloin järjestelmästä tulee asiakkaalle tuo maksu.
Helmet-kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa ainoastaan mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen.
Halutessasi voit palauttaa lainan postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti tällöin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden osoitteet löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti nuottia ja suomenkielisiä sanoja Kaj Westerlundin säveltämään kappaleeseen Huoneen lämpimäksi teet (Din värme) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa. Sanoja ei myöskään ole äänitteiden liitteinä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Kysymyksen säkeet eivät ole katkelma, vaan runo on tässä kokonaisuudessaan. 'Näin unta -' kuuluu Onervan aikanaan julkaisematta jääneeseen runotuotantoon. Elämäkerturi Reetta Niemisen mukaan näitä jälkeenjääneitä runoja on yli sata tuhatta. SKS:n kirjallisuusarkistossa Onervan jäämistöihin perehtynyt Hannu Mäkelä vahvistaa tämän mielikuvitukselliselta tuntuvan luvun oikeaksi. Mäkelä luki runot ("ne yli 100 000, joiden lukumäärää aiemmin hieman epäilin") ja kokosi vaikuttavimmista kaksi valikoimaa: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004) ja Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953-1963 (Otava, 2005). Vuodelta 1952 peräisin oleva 'Näin unta -' sisältyy ensinmainittuun. Runoa ei ole käännetty englanniksi; Onervan tuotantoa on...
Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin Helmet-kirjastoihin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Olisiko kyseessä Z.Topeliuksen näytelmä "Kuu kirkas"? Siinä ainakin tervetaan kuuta.
Tekstin löytää Topeliuksen Kootuista tai suoraan netistä Gutenberg-tietokannasta.
Tästä taulusta kannattaa ehdottomasti teettää arvio taiteen asiantuntijalla.
Netin sivustojen kautta onnistuu hyvin lähettämällä esim. johonkin huutokaupan sivuille kuva taulusta ja hintatiedustelu.
Teidustelut ja arviointipyynnöt ovat maksuttomia.
Esimerkkejä netistä löytyvistä huutokauppasivuista
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Mika Waltarin isä kuoli Mikan ollessa alle kouluikäinen. Omakerrallisessa sukutarinassa "Isästä poikaan" hän kuvaa kolmen miespolven elämää Helsingissä.
"Isästä poikaan" on lyhennelmä kolmesta kirjasta. Viimeisessä osassa "Palava nuoruus" päähenkilö on Mika Waltari itse. Myös hyvin useissa Waltarin romaaneissa päähenkilöt ovat isättömiä. Sinuhelta puuttuu molemmat biologiset vanhemmat.
