Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin.
Nuotti Charles Foxin säveltämään lauluun My fair share löytyy muutamasta nuottijulkaisusta, jotka kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Nämä julkaisut ovat
Warner Bros. 75th anniversary : a tribute in music from the 20s through the 90s. Vol. 3, 60s & 70s
https://finna.fi/Record/piki.349648
The great rock fake book over 250 songs
https://finna.fi/Record/sotkamo.27195
Rock fake book
https://finna.fi/Record/lumme.1301083
Oman verkkokirjastoalueesi kokoelmissa yllämainittuja teoksia ei ole, mutta voit tilata aineistoa kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Lehtiartikkelien perusteella en löytänyt muuta tietoa Jussi Raittisesta kuin että hän on aina ollut muusikko. Koulutuksesta löysin tiedon, että kauppaopiston opinnot jäivät kesken, kun musiikki vei mukanaan, https://www.is.fi/viihde/art-2000005827831.html. Esimerkiksi hänen ja hänen vaimonsa haastattelussa puhutaan pariskunnan nuoruudesta, https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/jussi-ja-carita-raittinen-ilma…
Lisää tietoa voisi löytyä elämäkerroista:
Hatakka Heimo - Raittinen Jussi, Muistan vielä vuonna -56 : Jussi Raittinen muistelee, miten rock tuli Suomeen. Gummerus 2003.
Salmi Janne, Vanha rokkistara : Jussi Raittisen ja The Boys -yhtyeen tarina 1977-2014. Karisto 2014.
Eero Raittisen musiikkiura...
Hei
"Maatalousnäyttelyt eli Farmari-messut on pidetty Sorsasalossa vuosina 2001 ja 2007."
Tällainen tieto oli Kuopion kaupungin tapahtumasivuilla. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7545335/Palveluopas_tapahtumajarjestajalle.pdf/ceeaf12f-d581-48ce-8a82-4a464ea925bc
Jos linkki ei avaudu suoraan, kopioi se osoitekenttään.
Esimerkiksi Luonnontila.fi:ssa ja Vapaa-ajan kalastaja.fi:ssä silakkapopulaatioista puhutaan monikossa, Itämeren kalat https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/itameri/it10-itameren-kalat ja Silakka https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/silakka/ .
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on tutkittu lounaisessa saaristossa lisääntyvää silakkaa 1980-luvun alusta alkaen, https://sites.utu.fi/herringproject/fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta tähän kysymykseen, yleisen kirjaston lähteistä ei oikein tähän asiaan löytynyt valaistusta. Silakkaprojektin asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät täältä, https://sites.utu.fi/herringproject/research-group/ ja projektin julkaisut täältä, https://sites....
Ylellä on tallenteet kaikista Euro2020 otteluista Areenassa katsottavana, löydät ne esim. sivulta https://yle.fi/urheilu/3-11948652
Pääset katsomaan niitä klikkaamalla sinistä Yle-kuvaketta ottelun tuloksen jälkeen tai suoraan Areenasta hakemalla.
Suomen suurin jalkapallofoorum on osoitteessa http://futisforum2.org/ jonne voit myös luoda tunnuksen keskustellaksesi asiasta.
Radiaali(nen) tai radiaari(nen) tulee latinan sanasta radius l. säde ja tarkoittaa säteittäistä.
Sanaa käytetään useissa yhteyksissä, esim. radiaalinopeus (säteisnopeus) ja kysyjän mainitsema radiaalisahaus. Puuinfon sivuilla kerrotaan, että "radiaalisahausta käytetään, kun sahatavaralle halutaan tiettyjä ominaisuuksia, kuten hyvä muotopysyvyys ja tietynlainen syykuviointi". Voit lukea lisää radiaalisahauksesta alla olevasta linkistä Puuinfon sivulle.
Uusi sivistyssanakirja (1975)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf
https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/tekniset-tiedotteet/tiheasyinen-s…
Tässä kirjastoväeltä koottu lista ehdotuksia:
Anna-Liisan Alangon runoteoksessa Sotakesä 44 löytyy ainakin yksi runo heinänteosta, nro 26.
Sirkka-Liisa Rannan Hellettä, heinäpoutaa -kirjassa sivulla 23 runo Niittyjen valitusvirsi. Kirjasta löytyy muutakin mielenkiintoista.
Helinä Siikalan Kesän tultua alan kaivata heinäpellolle teoksessa Kenellä on kotinsa kaukana, 1975
V.A. Koskenniemen runo Heinäväen laulu, esim. kokoelmassa Suomen suvi: runoja ja valokuvia keväästä syksyyn, 1944.
Eino Leinon runo Heinätyössä, löytyy netistäkin Runosto-sivustolta, http://runosto.net/eino-leino/maaliskuun-lauluja/heinatyossa/
Myös Kantelettaren runossa Tavattava tyttö, kehotetaan poikia tarkkailemaan tyttöjä erilaisissa töissä,...
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
Olisikohan kyseessä nimimerkin Kakkonen kirjoittama teos Kamreeri Munapää soittaa hätäkelloa : kevyt kesäinen kertomus (1954). Nimimerkin takana on Unto Kupiainen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3e27b8c-0c48-4570-bb0d-e…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3603539
Teosta ei ole kaikkien kirjastojen kokoelmissa. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista, voit tilata sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Lukijapalautteen mukaan tämä on leppäkertun toukka.
Hyönteisten tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta...
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240...
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen erityisesti kaunokirjallisuuden sisältöjä avaava verkkopalvelu. Sen kautta ei voi ostaa kirjoja. Kirjasammon kautta ei myöskään voi tilata aineistoa kirjastoon lainattavaksi.
Mikäli sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä varauksia omassa verkkokirjastossasi. Jos korttiisi ei ole liitetty tunnuslukua, voit varata aineistoa kirjastossa käydessäsi tai soittamalla kirjastoon. Varaaminen ei maksa mitään, mutta noutamattomista varauksista peritään 2 euron maksu.
https://vaara.finna.fi/
Kaikki Vuokko Koistisen proosateokset näyttävät kuuluvan verkkokirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Vuokko Koistinen on julkaissut seuraavat...
Voit lukea vuoden 1998 Iltalehtiä mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Rottia tavataan yleisesti siellä missä ihmisiäkin. Ne ovat älykkäinä ja kaikkiruokaisina oppineet tehokkaasti hyödyntämään ihmisten ruoantähteitä ja ruokavarastoja. Helpon ja monipuolisen ruoan vuoksi niillä ei juurikaan ole tarvetta siirtyä pois ihmisten läheisyydestä. Tilanne on tietenkin toinen, jos ihmisten tarjoama "pikaruoka" ehtyy. Silloin rotankin on itse hankittava ravintonsa ja se joutuu etsimään ruokansa luonnosta. Eri rottalajien elintapoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Rattus .
muita lähteitä:
- https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/ohjeet_yleista…
- https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/rotta
Lapsesi voivat noutaa varauksesi lainaten ne omilla kirjastokorteillaan kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä tilanteessa lainaajan on esitettävä kirjastosta saamasi varausilmoitus (tullut tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse), joten välitä varausilmoituksesi aineistoa noutavalle.
Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä.
Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig...
Voit saada Vaski-kirjastokortin, vaikka asut Loimaalla. Kirjastokortin saaminen edellyttää ainoastaan voimassa olevaa osoitetta Suomessa. Saat kirjastokortin mistä tahansa Vaski-kirjastosta, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen, jossa on kuva ja henkilötunnus. Henkilötodistus voi olla esimerkiksi passi, ajokortti, kuvallinen Kela-kortti tai poliisin myöntämä henkilökortti.
Lisätietoja löytyy Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa vuonna 2018 seuraavasti:
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan...
