Paikalla ollut lastenkirjastonhoitaja tutki eri lähteitä ja suosituksia tehden niistä koosteen. Eri lähteiden yhteenvedossa Viisikkoa on hyvä lukea ääneen 5-8 - vuotiaille ja vasta 8-9 - vuotiaat lukisivat Viisikkokirjoja itse. Tarzan sopisi 11-14 - vuotiaiden luettavaksi. Yksilökohtaisten eroavaisuuksien huomioimisessa ovat lasten huoltajat ja opettajat varmasti parhaita.
Hei,
kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavien kotimaisten kirjailijoiden teoksiin tai kirjasarjoihin:
Johanna Marttila: Helkala- ja Hanni-sarjat
Raija Oranen (esimerkiksi Puhtaat, valkeat lakanat -sarja)
Marja Orkoma (useita sarjoja)
Aino Räsänen: Helena-sarja
Marja-Leena Tiaisen kolmiosainen sarja: Kulmakaupan naiset, Suoraa saumaa ja siksakkia, Kanslian naiset
Veera Vaahtera: esimerkiksi Rakkautta, vahingossa
Eeva Vuorenpää: Kotkansilmän kartano -trilogia
Käännöskirjallisuudesta löytyy hyviä vaihtoehtoja myös, esimerkiksi:
Steen, Helena: Paikka hyvässä perheessä
Kirjojen ajantasaisen saatavuuden ja lisätietoja voit tarkistaa täältä: https://kuopio.finna.fi/
Tuo seitti on todennäköisesti jonkun kehrääjäkoin tekemää. Kehrääjäkoita ovat mm. omenankehrääjäkoi, omenatarhakoi, tuomenkehrääjäkoi ja pihlajanmarjakoi.
Meillä kotona -lehden asiantuntija suosittelee omenankehrääjäkoin karkoitukseen saippuavettä ennen kukintaa tai harjausta pehmeällä harjalla.
Singerin sarjanumeron J 767080 ompelukone on valmistettu vuonna 1904. Listalta voi etsiä eri sarjanumeroiden (Register Numbers) valmistusvuosia:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-j…
Tyyppinumeron (Machine Class / Model Number) lopussa oleva K kertoo, että kone on tehty Skotlannissa, tarkemmin sanottuna Kilbowien tehtaalla Clydesiden kaupungissa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/locations
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä.
Kätilöopisto on tällä hetkellä suljettu homeongelmien takia. HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sairaaloiden sivuilta löysin Opas potilaalle sivun (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle), jonka kautta pääsin Hoidon jälkeen –sivulle (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/hoidon-jalkeen). Täältä pääsee täyttämään Potilastietopyyntölomakkeen, jossa yhtenä sairaalavaihtoehtona on juuri Kätilöopisto. Kätilöopiston osalta tietoja saa vasta vuodesta 2000 lähtien. Tätä ennen Kätilöopisto kuului Helsingille ja siltä ajalta Kätilöopistoa koskevia potilastietojaan voi kysellä postitse Terveydenhuollon Keskusarkistosta (PL 6094, 00099 Helsingin kaupunki) tai sähköpostitse terveydenhuollon.keskusarkisto(at)hel...
Lassila & Tikanoja neuvoo kierrättämään lasin näin:
"
Lasin kierrätys
Lasin kierrätysohje
Lasin kierrätykseen voi laittaa kaikki tyhjät ja puhtaat värilliset ja kirkkaat lasipullot ja -purkit.
Lasin kierrätykseen eivät kuulu kristalli, posliini, keramiikka, ikkunalasi, autojen tuulilasit, hehkulamput, pullojen korkit ja kannet, lämpölasi tai peililasi.
Tyhjennä ja huuhtele lasin kierrätykseen toimitettavat lasipurkit ja -pullot ennen keräysastiaan laittamista. Poista purkeista ja pulloista myös metalli- ja muoviosat, kannet ja korkit. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa välttämättä."
Eli metallihäkkyrä pois.
Sarjaa ei löytynyt hauillani lainattavana tai ostettavana tallenteena. Sitä voisi toivoa esitettäväksi Yle Areenassa, lomakkeen voi täyttää osoitteessa:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Voit tutustua esimerkiksi kuntalain kommentaariin:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994203604006250
Uskoisin, että teoksesta löytyy vastaus moniin kysymyksiin.
Kunnan kokousmuisti -kirjassa on kuvattu päätöksenteko- ja kokousmenettelyt:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994164734006250
Kuntaliitto on julkaissut Kuntapäättäjän käsikirjan, tämän voi varmaan saada jostakin lainaksikin:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/509512-kuntapaattajan-kokousk…
Toivottavasti näillä pääsee alkuun!
Ystävällisin terveisin,
Sekä Arto Paasilannan romaani Neitosten karkuretki että Marja-Leena Tiaisen nuortenkirja Poistui kotoaan ovat lainattavissa Keski-kirjastoista. Ne voi varata itselleen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai kirjastossa asioidessa. Alla tietoa mm. varaamisesta ja kysymiesi kirjojen sijainnista:
Asiakkaan opas | Keski-Finna
Neitosten karkuretki : romaani | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Poistui kotoaan | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nimiösivulle Kansalliskirjasto suosittelee seuraavia tietoja:
tekijä / tekijät
nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä)
osan numero ja osan nimeke, jos kyseessä on moniosainen teos
Julkaisutiedot:
kustantaja ja / tai julkaisija
kustannuspaikka / -paikat
julkaisuvuosi
Tiedot haettu tältä sivulta 21.6.2021
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Kuvauksesi sopii Anni Polvan romaaniin Rakkautta ja kaalintaimia, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18457
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 1992. Lukijana on Laura Jurkka.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3602371
Polvan Rakkautta ja kaalintaimia -romaani kuuluu PIKI-kirjastojen kokoelmiin. Kasettia on vielä joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Tällä hetkellä Olivier Dahanin elokuvaa Pariisin varpunen – Edith Piaf (2007) ei ole nähtävissä missään pääkaupunkiseudun elokuvateatterissa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Voit tarkistaa tallenteen saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tuolloin on vastattu, että "pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa".
https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-kalle-paatalon-kirjassa-mainitaan?l…
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
