Sanonnalla viitataan siihen, että nukkuessaan lapsen tai nuoren aivot kehittyvät ja mahdollistavat uuden oppimisen, kasvamisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.
Lue lisää unen merkityksestä lapsen kehityksessä:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/l…
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/
Édith Piaf rakasti pehmoleluja. Hänet jopa haudattiin rakkaan pehmojäniksen kanssa:
https://www.newyorker.com/magazine/2007/06/25/french-blues
https://www.conexaoparis.com.br/wp-content/uploads/2015/05/parcours_pia…
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Kuuluisin niistä lienee Ola Svenssonin tutkimus vuodelta 1981:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001691881900056?via%3Dihub
Iain McCormickin, Frank Walkeyn ja Dianne Greenin tutkimus vuodelta 1986 tarkastelee Svenssonin artikkelia ja laajentaa sen kysymysasettelua:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001457586900047?via%3Dihub
Ilmiö liittyy ylivertaisuusvinoumaan, jossa ihminen yliarvioi omia kykyjään ja osaamistaan. Tästä vinoumasta voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/oletko-keskivertoa-parempi-kus…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-...
Eeva Joenpellon kirjaa Kaakerholman kaupunki - romaania on saatavissa useissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä. Henkilökunta auttaa tarvittaessa paikantamisessa.
Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä.
Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista:
https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt
Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://satakirjastot.finna.fi/
Hei,
Tämä on James Houstonin Aavekettu (Ghost fox, suom. 1979 Tammi & Femi).
Saatavissa kirjastoista (ainakin kaukolainana jos ei omassa kokoelmassa ole).
Wikipedia kertoo hämähäkin suusta näin: "hämähäkkien suu on melko yksinkertainen. Se yhteydessä sijaitsevat koukkuleuat (kelikerit), jotka ovat leukapiikeillä (”myrkkyhampailla”) varustettuja leukaraajoja sekä muutamia ympäröiviä rakenteita. Varsinaista suuaukkoa ympäröi hieno karvoitus, joka suodattaa ruokamassasta kaikki siinä jäljellä olevat kiinteät hiukkaset."
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit
Tarkempi selvitys hämähäkeistä ja mm. niiden rakenteesta löytyy esim. Reino Pajarren kirjasta Hämikki ja seitsemän seittiä: suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina (2014).
Jukka Itkosen Kalavale-niminen runo alkaa säkeellä "Kerran hirmuinen hauki verkosta tavattiin...". Runo sisältyy Jukka Itkosen lastenrunokokoelmaan Käpälämäki (2002, s. 20).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
Kaksi kirjettä -nimisiä tekstejä löytyi muutama, mutta ne olivat eri tekstejä kuin tämä. Valitettavasti ei selvinnyt, että kenen tekemä runo on tai onko se julkaistu jossain.
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Taustakartonki-nimellä myytävät kartongit ovat tosiaan melko hintavia. Jos A3-kokoinen tai vähän isompi käy, halvempia vaihtoehtoja näyttäisi löytyvän esim. värikartonki- tai askartelukartonki-nimellä mm. askarteluliikkeistä.
Samaan kysymykseen on vastannut myös Kotimaisten kielten keskus. Vastauksessa kerrotaan, että farmarihousut eli farmarit tulivat Suomeen 1950-luvulla, ja että jo samaisen vuosikymmenen lopulla ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso alkoi puhua farkuista. Tämä tieto on peräisin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
Farkut - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Rauni Mollbergin ohjaamasta Tuntematon sotilas -elokuvasta (1985) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista. Kyseinen DVD näyttää kuuluvan myös oman lähikirjastonne kokoelmiin ja on siis lainattavissa kotiin katsottavaksi.
Tarkempia lainaukseen liittyviä tietoja saatte omasta lähikirjastostanne.
https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tuntematon+sotilas%22…
https://finna.fi/
