Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Kuvauksesi sopii Anni Polvan romaaniin Rakkautta ja kaalintaimia, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18457
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 1992. Lukijana on Laura Jurkka.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3602371
Polvan Rakkautta ja kaalintaimia -romaani kuuluu PIKI-kirjastojen kokoelmiin. Kasettia on vielä joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Tällä hetkellä Olivier Dahanin elokuvaa Pariisin varpunen – Edith Piaf (2007) ei ole nähtävissä missään pääkaupunkiseudun elokuvateatterissa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Voit tarkistaa tallenteen saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tuolloin on vastattu, että "pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa".
https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-kalle-paatalon-kirjassa-mainitaan?l…
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
Sanonnalla viitataan siihen, että nukkuessaan lapsen tai nuoren aivot kehittyvät ja mahdollistavat uuden oppimisen, kasvamisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.
Lue lisää unen merkityksestä lapsen kehityksessä:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/l…
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/
Édith Piaf rakasti pehmoleluja. Hänet jopa haudattiin rakkaan pehmojäniksen kanssa:
https://www.newyorker.com/magazine/2007/06/25/french-blues
https://www.conexaoparis.com.br/wp-content/uploads/2015/05/parcours_pia…
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Kuuluisin niistä lienee Ola Svenssonin tutkimus vuodelta 1981:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001691881900056?via%3Dihub
Iain McCormickin, Frank Walkeyn ja Dianne Greenin tutkimus vuodelta 1986 tarkastelee Svenssonin artikkelia ja laajentaa sen kysymysasettelua:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001457586900047?via%3Dihub
Ilmiö liittyy ylivertaisuusvinoumaan, jossa ihminen yliarvioi omia kykyjään ja osaamistaan. Tästä vinoumasta voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/oletko-keskivertoa-parempi-kus…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-...
Eeva Joenpellon kirjaa Kaakerholman kaupunki - romaania on saatavissa useissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä. Henkilökunta auttaa tarvittaessa paikantamisessa.
Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä.
Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista:
https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt
Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://satakirjastot.finna.fi/
Hei,
Tämä on James Houstonin Aavekettu (Ghost fox, suom. 1979 Tammi & Femi).
Saatavissa kirjastoista (ainakin kaukolainana jos ei omassa kokoelmassa ole).
Wikipedia kertoo hämähäkin suusta näin: "hämähäkkien suu on melko yksinkertainen. Se yhteydessä sijaitsevat koukkuleuat (kelikerit), jotka ovat leukapiikeillä (”myrkkyhampailla”) varustettuja leukaraajoja sekä muutamia ympäröiviä rakenteita. Varsinaista suuaukkoa ympäröi hieno karvoitus, joka suodattaa ruokamassasta kaikki siinä jäljellä olevat kiinteät hiukkaset."
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit
Tarkempi selvitys hämähäkeistä ja mm. niiden rakenteesta löytyy esim. Reino Pajarren kirjasta Hämikki ja seitsemän seittiä: suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina (2014).
Jukka Itkosen Kalavale-niminen runo alkaa säkeellä "Kerran hirmuinen hauki verkosta tavattiin...". Runo sisältyy Jukka Itkosen lastenrunokokoelmaan Käpälämäki (2002, s. 20).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
