Esimerkiksi Euroopan maaperän tietokeskuksen (Esdac) sivuilla on eroosiota ja sen haittoja käsittelevää tietoa:
https://esdac.jrc.ec.europa.eu/projects/SOCO/FactSheets/FI%20Fact%20She…
Tietoa löytyy myös esim. peda.net Hattulan Parolan lukion sivuilta:
https://peda.net/hattula/parolanlukio/oppiaineet2/maantiede/kurssit/k3r…
Kirjassa Kaiken takana onkin vesi: tietokirja vedestä (Jouni Pursiainen, Lauri Lajunen, Esa Hohtola, Jari Peltomäki) on eroosiota käsittelevä luku. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150940__Seroosio__Ff%3Af…
Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten...
Haetko avioeroa käsittelevää kirjaa? Kirkes-kirjastoista löytyy paljon kirjoja aiheesta. Hakua voi halutessaan rajata verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta esim. kirjan kielen, päägenren (tieto- tai kaunokirjallisuus) tai genren mukaan. Alla linkki hakutulokseen:
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Myös kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero
Etsin soittimien seinätelineitä Internetistä, mutta luutulle ei sellaista ollut kovinkaan helppoa löytää. Kannattaisi ehkä kysyä telinettä esimerkiksi F-musiikista. Heillä on myynnissä monenlaisia seinätelineitä soittimille ja joissakin näyttää olevan pidempi varsi, joten sellainen voisi soveltua myös luutulle. Lisäksi ammattitaitoiset myyjät voisivat osata vinkata sopivaa tahoa, jos mikään heidän myymistään ei ole sopiva.
https://www.f-musiikki.fi/search?query=sein%C3%A4teline
https://www.worthpoint.com/worthopedia/lute-hanger-hanging-bracket-lute…
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
Alle 18-vuotiaan lainoista ei mene myöhästymismaksua. Myöhästymismaksua kertyy vain aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta, ei siis lasten- ja nuorten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Hakupalvelu Finnan mukaan kappaleen sanoittajiksi on merkitty Jurek, Sonny Kylä-Liuhala ja H. Vähäkainu ja säveltäjiksi Jurek ja Ilta Fuchs:
https://www.finna.fi/Record/fikka.5393662
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Emme ikävä kyllä tunnistaneet taulun tekijää. Asiassa kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen tekijän.
Sukututkimusta varten kannattaa tutkia kirkonkirjoja, joita voi tutkia maakunta-arkistoissa ja kirkkoherranvirastoissa. Lisätietoa evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivulla: https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitointiprojekti mahdollistaa arkistomateriaalin tutkimisen internetin välityksellä. Yhdistyksen verkkosivuilla on digitoituja rippi- ja muita kirkonkirjoja: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Suomen Sukutukimusseura tarjoaa vinkkejä sukututkimukseen: https://www.genealogia.fi/
Myös Kotiliesi-lehti on listannut verkkosivullaan ohjeita aloittelevalle sukutukijalle: https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/...
Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Etsimäsi kirja on Lucie Lundbergin Seikkailu taikametsässä (1954).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Pirpana ja hänen koiransa Turre joutuvat marjoja poimiessaan taikametsään asti, jossa haltiatar taikoo heidät pieniksi. He kohtaavat metsän eläimiä vaatteisiin pukeutuneena, tonttuja, peikkoja, eläviä marjoja, sieniä ja käpyjä. Hirvi johdattaa heidät Hannun ja Kertun piparkakkutalon luo (Makeismaa). Yöllä Ahti soittaa Metsälammessa viuluaan, ja Pirpana ja Turre ja vattulapset ja mustikkalapset tanssivat piirissä. Aamulla vasut ovat täynnä marjoja (puolukat). - Runsas kuvitus. Kannessa vaaleahiuksinen tyttö kori käsivarrellaan, ympärillä metsän eläimiä, sieniä ja isonenäinen puu. - Julkaistu ruotsiksi...
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Tässä tahoja, joilla voisi asiasta olla tietoa:
Päihdelinkki.fi https://paihdelinkki.fi/fi/info
A-klinikka https://www.a-klinikka.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
A-klinikkasäätiö https://a-klinikkasaatio.fi/yhteystiedot
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene kenen haluaisit soittavan. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei muutenkaan välitä soittopyyntöjä.
Tuliko pyyntö mahdollisesti väärään kanavaan?
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan luontoaiheisia videoita, joissa kertojana toimii Ilkka Koivisto, löytyy kirjastoista esimerkiksi
Rovaniemeltä
Harmaakarhu: Alaskan metsien jättiläinen
Jääkarhu: Jääkenttien valtias
ja Sonkajärveltä
Susi, Euroopan vihattu peto
Sekä muualtakin hakusanalla "Ilkka Koivisto" ja rajaamalla haun esimerkiksi vain videoihin.
Kaukolainapyyntöjä videoista voi esittää esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta.
Videokasetteja voi olla vaihtelevasti saatavilla myös erilaisilla myynti- ja huutokauppasivustoilla, kuten tässä 8. kesäkuuta ilmoitetussa Tori.fi-ilmoituksessa.
Liitän tähän vastauksen, jonka kollega on aiemmin laatinut Kysy.fi -sivustolle tulleeseen kysymykseen. Uudempaa tai tieteellisempää vastausta en onnistunut löytämään.
"Kovin tieteellisiä selvityksiä aiheesta vastaaja ei löytänyt. Pelästyessä elimistömme usein jännittyy, verenkierto kiihtyy ja suu avautuu jotta happea virtaisi tehokkaammin keuhkoihin. Käden vieminen suun eteen saattaa olla signaali muille: olen pelästynyt, vaara uhkaa. Eräs lähde huomauttaa, että todellisessa uhkatilanteessa yleensä vain huudetaan. Toisaalta suun peittäminen eri tilanteissa voi olla suojautumiskeino. Suu ilmaisee tunteita ja toisinaan emme halua paljastaa avoimesti reaktioitamme, ovat ne sitten pelkoa, surua tai...
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
