Kun Twix-suklaapatukka tuli markkinoille Isossa-Britanniassa vuonna 1967, sen alkuperäinen nimi oli Raider. Twix-nimi tuli ensimmäisen kerran käyttöön, kun tuote lanseerattiin Amerikan markkinoille 1979. Euroopassa patukka tunnettiin edelleen Raiderina, mutta vuosien 1991 ja 2000 välillä sen nimi muutettiin Twixiksi kaikkialla maailmassa. Suomessa muutos tehtiin viimeisten joukossa vuonna 2000.
https://www.snackhistory.com/twix
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000001000683.html
Kekkosen kuvalla varustettuja juhlarahoja julkaistiin vuonna 1975 (Presidentti Kekkonen 75 vuotta, 10 markkaa) ja 1981 (Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha, 50 markkaa). Vuonna 1967 Kekkosen kuva oli Säästöpankkiviikon "presidenttisarjan" kolikon kokoisessa mitalissa (3,2 cm). Tämä ei kuitenkaan ollut hopeinen, vaan kullanvärinen, eikä sen toinen puoli ollut tyhjä, vaan siinä oli Säästöpankin liikemerkki ja teksti "Säästöpankkiviikko 1967". 1967 Kekkonen oli aiheena myös Aimo Tukiaisen muotoilemassa pronssisessa presidenttimitalissa (7,2 cm). Sen kääntöpuoli esitti noitarumpua, jossa oli erilaisia symboleja.
Ainoa varsinainen vuonna 1967 julkaistu juhlaraha oli itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha (10 markkaa)....
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kyseinen juhlaraha on arvoltaan neljä euroa.
Lähde: Juhlarahojen ostohinnat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta.
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Näistä sivuista ja kirjoista voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://laji.fi/taxon/MX.37613/images
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa / Lars-Henrik Olsen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1897910?lang=fin
Pieni ötökkäkirja / Tore Fonstad
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1764386?lang=fin
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Netistä löytyvässä Terveyskirjastossa (terveyskirjasto.fi) kerrotaan että esim. matkaripulin oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Nuo ovat siis matkaripulin - ja ehkä muunkinlaisten ripulien - tyypillisiä oireita. Lievän ripulin hoidoksi riittävät lepo ja runsas nesteiden nauttiminen.
Helmet-kirjastossa on aiheeseen liittyvää tietokirjallisuutta, toivottavasti oheisen linkin kautta löytyvistä teoksista on hyötyä aihetta koskevassa tiedonhaussa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sripuli__Ff%3Afacetmediatyp…
Kysymykseen vaikeudesta pidättää löysää ulostetta emme osanneet maallikkoina itse vastata. Ehkä vastauksia myös tuohon kysymykseen löytyy tarjoamastamme...
Näyttää siltä, että Savojärvivalssia (säv. Hilja Harinen, san. Antti Maanpää) ei ole julkaistu nuottina.
Kauneimmat kiitokset (säv. Ilpo Mäkelä, san. Jorma Ylismäki) on julkaistu nuottikokoelmassa 40 kotimaista (Scandia, 1981) sekä Mäkelän omakustanteessa (julk. I. Mäkelä, 1982). Ensin mainittua on saatavissa ainakin kansallisesta varastokirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Mäkelän omaa julkaisu on puolestaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Saatavuus: Varastokirjasto Lieksa Tampere
Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston välityksellä.
Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622.
Virren tarinan voit lukea tästä linkistä:
https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
Pahoittelemme sarjakuvien katoamista. Mitään yksittäistä syytä on vaikea sanoa. Toisinaan sarjakuvat ovat huonossa kunnossa lainauksen jäljiltä, jolloin ne on poistettava, mutta kysyjän kuvailun perusteella, tästä ei ole kyse. Kirjastonhoitaja välittää tiedon kadonneista niteistä sarjakuvista vastaavalle henkilölle. Hankintaehdotuksia voi jättää esim. www.helmet.fi -sivun alalaidan linkin kautta, ja näin päästään ehkä asiassa eteenpäin. Kadonneiden sarjakuvien kohdalla kyseessä voi olla myös järjestelmävirhe, joten tutkitaan asia ja paljon kiitoksia tiedosta!
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään."
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla...
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
