Perukirjamalleja on lakitoimistojen sivuilla, esim. Lakiopas, perukirja, https://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Malleja löytyy painetuista teoksista, useimmista kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat: Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos). Perunkirjoitusohjeita on teoksissa Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) ja Puronen, Pertti: Näin teen perukirjan, (5.uud.p., 2013).
Makupalat.fi:n on koottu paketti Surun kohdatessa, josta löytyy myös tietoa perunkirjoituksesta, https://www.makupalat.fi...
Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Olemme kyselleet useilta paikallishistorian tuntijoilta, mutta kukaan ei ole kuullut Mustosen haudasta. Paukanevalla on vuonna 1918 teloitettujen hautapaikka sekä tervahautoja, mutta tämä ei vaikuttaisi liittyvän näistä kumpaankaan.
Saisikohan asiaan selvyyttä, jos kävisi itse paikan päällä katsomassa, mitä karttaan merkityssä paikassa on?
Amstaffi-yhdistyksen sivuilla kerrotaan tämän koirarodun luonteesta mm. näin: "omistajan onkin opeteltava lukemaan omaa koiraansa tarkasti, jotta ei tule arvioineeksi sen luonnetta väärin. Tietty rämäpäisyys ja halu käyttää lihaksiaan yhdistettynä vilkkauteen tuovat pakettiin jonkin verran haastetta. Noin 30kg elämäniloa ja vauhtia ei sovi joka perheeseen ja jokaiselle omistajalle. Amstaffin omistajan on hyvä perehtyä koiran käyttäytymiseen sekä rodun historiaan ymmärtääkseen koiransa motivaatioita toimia erilaisissa tilanteissa.":
Luonne – Amstaffiyhdistys
Koiramme-lehdessä on julkaistu artikkeli (2007 : 11, s.26-33) tästä rodusta, joka rodun historian kautta valottaa koiran luonteeseen mahdollisesti liittyviä haasteita. Artikkeli on...
Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Kirjastonhoitajalta tai informaatikolta voi aina pyytää apua tiedonhakuun ihan kirjastokäynnillä, sitä tehdään päivittäin, mitään lomakkeita ei tarvitse täyttää. Neuvonnassa etsitään tietoa asiakkaan kanssa ja riippuen kysymyksestä opastetaan asiakasta mahdollisesti eteen päin. Tietopalvelu ei ole maksullista yleisissä kirjastoissa.
Kysy kirjastonhoitajalta on verkossa tapahtuvaa tietopalvelua.
Esimerkkinä mainitsemastasi aiheesta löytyy kirjallisuutta yleisistä kirjastoista. Laitan tähän muutaman esimerkin sosiaalityöntekijälle soveltuvista kirjoista ja verkossa olevasta julkaisusta:
Ala-Lipasti, Raija: Kunniaväkivalta (2009)
Kunnia konfliktina: näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn: Amoral-hankkeen...
Hei
Kysyin asiaa eräältä kustantajalta ja sieltä luvattiin palata asiaan, mutta mitään ei ole ainakaan vielä kuulunut.
Alla ote Kansalliskirjaston sivustolta, josta käsittääkseni käy ilmi, että painotaloilla on velvollisuus lähettää vapaakappaleet.
"Julkaisujen valmistaja on velvollinen lähettämään vapaakappaleet valmistamistaan painotuotteista ja tallenteista. Velvollisuus perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007 (kulttuuriaineistolaki). Julkaisut kuuluvat luovutusvelvollisuuden piiriin riippumatta siitä onko niillä tunnistetta (esim. ISBN, ISSN, ISMN)."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/tiedote-julkaisujen-valmistajille-1442014
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa (1. krs) on USB-korppuasema. Sen saa kirjastokortilla tai henkkarilla käyttöönsä lehtisalin asiakaskoneelle, jossa voi sitten siirtää korpulta (eli 3,5" disketiltä) tietoja omalle USB-muistitikulle. Korppuasemaa ei tarvitse varata, riittää kun kysyy lehtisalin palvelutiskiltä.
8-11-vuotiaille pojille voisin suositella Timo Parvelan Pate- ja Kepler62-sarjoja sekä Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjoja.
Jännityksestä tykkääville Kalle Veirton Henkka ja Kivimutka -sarjaa ja samalta kirjailijalta urheilunmaailmaan sijoittuva sählymestarit.
Verkkokirjastosta hakemalla lastenkirjallisuus ja haluttu aihe esim. seikkailu löytyy lisää luettavaa.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Lars von Trierin vuonna 2003 ohjaama elokuva "Dogville".
Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan studiossa ja katuja sekä taloja markkeeraavat vain valkoiset viivat lattiassa.
Elonet-tietokannan mukaan Dogville on saanut Suomen ensi-iltansa 26.9.2003 ja se on esitetty tähän mennessä kolmesti kotimaisilla televisiokanavilla.
Laulun "Niin alhaalla" on sanoittanut Martta Kaukomaa. Laulu alkaa: "Niin alhaalla kenkään ei kulje".
Laulun "Sinun tiesi" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Sinun tiesi on sittenkin parhain".
Laulun "Illan rauha" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Illan rauha sielulleni taivaan rantaa muistuttaa".
Laulun "Rukous" on sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Oi rukoile ja rukoilkaa".
Laulun "Hyvä Paimen" on sanoittanut Tyyne Ihamäki. Laulu alkaa: "Yksi Paimenen laumasta kulki pois korpea harhaillen".
Laulun "Laulu kristityille" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Jos 'Siimei kiroilijan' tielläs tapaat".
Laulun "Valvokaa!" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Lapset Jumalan, valvokaa!"
Laulun "Hengen...
Hei,
voisin suositella Genevieve Helsbyn tekemää Eläinten musiikkiopistoa, joka tutustuttaa lapsen säveltäjiin, soittimiin ja klassiseen musiikkiin. Kirjasta löytyy varmasti nuorempia lapsia miellyttävää kuvitusta, tekstiä sekä erillinen CD-levy liitteenä. CD:ltä löytyy 28 erilaista lyhyttä näytettä, joita voi kuunnella kirjan ohjeistusten mukaan lukukokemuksen yhteydessä.
Kirja on mahdollista tilata kaukolainana esimerkiksi Tampereelta tai Suonenjoelta, josta aineisto tiettävästi varmuudella löytyy.
Hjalmar Appelgrenin Suomen muinaislinnat löytyy eri painoksina sekä Tuusulan että Keravan kirjastoista. Molemmat ovat lainattavissa ja varattavissa. Voit tehdä varauksen kirjautumalla verkkokirjastoon https://kirkes.finna.fi/. Jos haluat noutaa Keravan kirjan Tuusulan pääkirjastosta, valitse varaustyypiksi seutuvaraus. Seutuvarauksen hinta on 1,50 euroa. Tuusulasta löytyvään Suomen muinaislinnat -väitöskirjaan voit tehdä maksuttoman normaalivarauksen. Saat noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa.
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Lauri Pohjanpään runo Muurahaisen neuvo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän runoja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja teoksessa Pohjanpää Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (2002).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voitte tarkistaa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Ruotsin Ekonomiska museet -museolla on sivuillaan rahanarvonlaskuri, jolla voi muuntaa hyvinkin vanhoja eri valuuttoja Ruotsin nykykruunuiksi: Räkna ut penningvärdet.
Hei!
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseen. Tein hakuja Desingmuseon ylläpitämässä Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa - tietokannassa http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_esittely.aspx, jossa voi tehdä esinehaun leiman, koristeen tai suunnittelijan perusteella, mutta en löytänyt kuvien mukaista esinettä hauillani. Samaisella sivustolla http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx kerrotaan myös leimoista ja siellä mainitaan, että leiman yhteydessä olevat nimikirjaimet ovat yleensä koristeen suunnittelijan ja/tai koristeen toteuttaneen maalaajan nimikirjaimet.
Desingmuseo on kirjoittanut verkkoartikkelin Arabian verkkonäyttely: Useimmin toistuvat kysymykset 10 vuoden ajalta (julkaistu 14.5.2020)....
