Robert Louis Stevenson on keksinyt mustat pilkut "Aarresaarta" varten. Mutta hän sai idean siihen entisaikojen merirosvoilta. Karibianmeren merirosvoilla oli tapana näyttää pataässää epäilyttävältä vaikuttavalle kollegalle. Pataässää onkin pidetty ns. kuoleman korttina.
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Spot_(Treasure_Island)
http://www.psywarrior.com/DeathCardsAce.html
Robert Louis Stevenson Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930209969
En löytänyt asiasta suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta Eupedia-sivusto sisältää Euroopan kartan, jossa punahiuksisten osuutta on esitetty. Länsi-Suomessa esiintyvyys on korkeampaa eli n. 3-5 prosentilla väestöstä ja muualla Suomessa 1-3 prosentilla:
https://www.eupedia.com/genetics/origins_of_red_hair.shtml
Kiharien hiusten osuudesta en löytänyt tietoa.
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
"Venäläiset tulevat, venäläiset tulevat"-elokuva (alkup. "The Russians are Coming! The Russians are Coming!") on julkaistu vuonna 1966 ja se on esitetty Suomen televisiossa kertaalleen 10.7.1990 (TV3).
Elokuvasta ei ole nähtävästi olemassa DVD-versiota suomalaisissa kirjastoissa.
Elokuvaa on kuitenkin mahdollista tulla katsomaan ennakkovarauksella KAVIn tiloihin.
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
Rumilta on julkaistu suomeksi runokokoelma Rakkaus on musta leijona (Basam Books, 2002), jonka kääntäjä on Jaakko Hämeen-Anttila. Siinä runo esiintyy nimellä "Kun olen kuollut" ja alkaa näin: "Kun olen kuollut / ja arkkuani kannetaan / älä luule että tunnen / tämän maailman tuskaa."
Mikäli internetistä löytämäsi käännös poikkeaa tästä, se voi olla jonkun nimettömänä pysyttelevän kääntäjän työtä. Ellei kyseisen nettisivun kautta löydy tietoa kääntäjästä tai siitä, keneltä asiaa voisi kysyä, asiaa on vaikea selvittää.
1200-luvulla elänyt persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko Rumi tunnetaan useilla eri nimillä, joiden kirjoitusasu vaihtelee sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Suomenkielisessä...
Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.
https://www.discogs.com/
https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi myös käyttää levykokoelman luetteloimiseen, ja valmiita Excel-...
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%...
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko...
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,...
Kirjojen varaajat ovat etulyöntiasemassa kun kirja vapautuu lainattavaksi. Muutama varaus kirjaan estää sen lainaamisen asiakaspäätteeltä. Varaukset saattavat kuitenkin toisinaan olla ns. jäädytettyjä varauksia, jolloin kirjan varaaja on toivonut, että hän voisi lainata teoksen hänelle itselleen paremmin sopivana ajankohtana, mutta ei välittömästi. Kirja on silloin mahdollista lainata varausjonosta huolimatta, mutta varausjonon voi ohittaa vain kirjaston henkilökunta.
Lastenkirjoista ei peritä myöhästymismaksuja. Ennen kadonneen kirjan korvaamista tarkistetaan vielä, että kirja ei ole palautunut kirjastoon. Kirjaston henkilökunta voi uusia kirjan lainan siksi aikaa, että tarkistamisen voi tehdä.
Jarkko Sipilän kirja " Helsingin pimeä puoli : 100 karua tapausta" on tällä hetkellä lainattavissa monesta Helsingin kirjastosta, esim. Pasilan, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastoista. Myös Keskustakirjasto Oodin hyllystä kirjan pitäisi löytyä. Näinä korona-aikoina kirja kannattaa varata soittamalla. Voi myös tehdä varauksen www.helmet.fi -sivulla, josta kirjastojen puhelinnumerot myöskin helposti löytyvät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet -kirjastojen aineistoja voi selata ja varata sivustolla www.helmet.fi. Sivustolla on paljon käytännön tietoa uudelle lainaajalle. Tervetuloa lainaajaksi!
Parhaiten erilaisia lehtiartikkeleita löytyy Kansalliskirjaston laajasta Digitaaliset aineistot -palvelusta. Sinne on digitoitu suurin osa Suomessa julkaistuista vanhoista lehtiartikkeleista ja myös muista aineistotyypeistä (aikakauslehtiartikkelit, pienpainatteet yms.).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Voit itse etsiä lehtiartikkeleita täältä tämän linkin takaa. Koska Äetsän voimalaitoksesta on vuosien aikana julkaistu satoja lyhyitä juttuja, hakua kannattaa rajata.
Voit rajata hakua ensinnäkin julkaisuajankohdan mukaan (esim. 1.1. 1920 - 31.12. 1929) ja toiseksi aineistotyypin mukaan (raksi esimerkiksi sanomalehdet ja aikakauslehdet kohtaan). Hakutulos kannattaa rajata...
Voisiko olla kyseessä Karhuniemi, Timo, Savua Saimaalla Karisto 1952., https://finna.fi/Record/heili.219902? Se on kirja, jossa pojat seikkailevat Saimaalla ja sen saarissa.
Marianne Aav todella löytyy Kuka on kukin 2011 -kirjasta. Hänen vanhempansa ovat Jyri A. ja Eila Levänen. Vanhempien avioliiton solmimisvuotta ei kirjassa mainittu. Tieto on väestötietojärjestelmässä, sieltä tietoja luovutetaan hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Arkistoista tätä voisi ehkä myös etsiä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Maistraatit.
Hei!
Kyseisinä vuosina julkaistua norjankielistä kirjallisuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston tarkennetussa haussa hakusanalla "norjankielinen kirjallisuus" ja rajaamalla vuosi kohtaan 1938 - 1960. Hakutuloksista löytyy mm. lastenkirjailija Thorbjørn Egner, jonka tunnetuimpia lastenkirjoja ovat esim. Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä (alkuteos vuodelta 1953 Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen) ja Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa (alkuteos vuodelta 1955 Folk og røvere i Kardemomme by).
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla "kirjallisuus" + "hakuteokset" + "Norja" löytyy englanninkielinen teos Dictionary of Scandinavian literature / Virpi Zuck editor-in-chief (1990)....
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
