Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista työnantajista, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Listaukseen voidaan ottaa mukaan yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja julkisyhteisöt. Listaan tulostetaan y-tunnus, organisaation nimi ja henkilöstömäärä. Myös organisaation päätoimiala voidaan tulostaa listaan tarvittaessa. Henkilöstön määrä kerrotaan listassa henkilötyövuosina. Konsernia ei huomioida.
Tuorein saatavilla oleva henkilöstön määrään perustuva Suurimmat työnantajat Suomessa -listaus perustuisi nyt tilatessa vuoden 2019 vuositilaston tietoon.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan nuotit on julkaistu alkuperäisen levytyksen pianosoolon mukaisena versiona useassa kokoelmassa: esimerkiksi Ihanimmat ikivihreät (F-kustannus, 2013), Musiikkia maestrot (F-kustannus, 2015). Tässä muodossa kappale ei ole kuitenkaan kovin helppo eikä melodiaa kahdentaessaan välttämättä sovellu säestämiseen - ellei ole tarkoitus säestää yhteislaulua.
Jos on tarkoitus säestää laulajaa tai muuta solistia esim. kitaralla tai pianolla, ja jos vapaa säestys onnistuu, helppolukuisin on pelkän melodian ja sointumerkit sisältävä nuottiversio. Sellainen löytyy ainakin kokoelmasta Suomen toivelaulut (F-kustannus, 2017). Kappale on siinä alkuperäisessä a-mollissa.
Toinen vastaava nuotti on...
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Elävässä arkistossa ilmoitetaan julkisesti ainoastaan vuosiluku 1959. Yle Arkistosta kerrottiin, ettei filmin ajankohdasta ole muuta lisätietoa kuin että se on tarkastettu Valtion elokuvatarkastamossa 3.11.1959.
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo...
Taitaapa olla niin, että ainoa kokoelma, joka sisältää kaikki kysymyksessä mainitut kappaleet, on vuonna 1979 ilmestynyt Disco city 2 : kotimaan hitit. Sillä eivät kuitenkaan esiinny alkuperäislevytysten artistit: Hallelujaa ei laula Marion, vaan Piritta (yhdessä Jukka Heinon kanssa); Piritta esittää myös laulun Katson sineen taivaan, ja Mäntsälä mielessäin kuullaan Jukka Heinon laulamana; Jerry Cottonin esittää Käntty & Kojootit. Disco tango on Salomonin tulkitsema versio tästä Tanskan vuoden 1979 euroviisusävelmästä; alkuperäisen suomenkielisen levytyksen lauloi Marion.
https://www.discogs.com/Various-Disco-City-2-Kotimaan-Hitit/release/9980282
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=disco+city+2&ID=33c1c201-f4c4-4fcb-...
O. E. Lampénin ja Hannes Korpi-Anttilan Aarresaari-suomennosten tekstissä lempinimeä Barbecue ei ole käännetty, mutta molemmat ovat liittäneet mukaan sitä selittävän alaviitteen: "Kokin hyväilynimi - porsaspaisti." (Lampén); "Barbecue (/baabikjuu/), tässä = 'Paistinkääntäjä', kokin lempinimi; merkitsee oik. isoa telinettä, jolla eläimen ruho paistetaan, tai myös paistettua (sian, härän) ruhoa (haitil.-esp. sana)." (Korpi-Anttila). Jukka Kemppisen suomennoksessa nimi on käännetty Paistinkääntäjäksi.
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Liikenneviraston mukaan sukupuolineutraalius ei ole ollut tavoitteena liikennemerkkejä uudistettaessa, vaan selkeys. Liikenteenohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Liikennevirastosta on IS:n haastattelussa vuonna 2017 kommentoinut uusia liikennemerkkejä näin: "Tarkoitus on tehdä merkeistä entistä helpommin havaittavia. Merkkejä ovat valmistelleet aiempina vuosikymmeninä TVH ja Tielaitos ja osassa merkkejä on paljon yksityiskohtia. Sukupuolineutraalisuus ei ole siis tavoite, vaan selkeys. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen on tulkittu sukupuolineutraalisuudeksi."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005414469.html
Åsa Hellbergin Hotelli Flanagansin naiset -teos ilmestyy Bazar Kustannukselta tämän vuoden syksyllä ja sitä hankitaan Helmet-kirjastoihin. Muita suomennoksia kirjailijalta ei näyttäisi olevan tulossa, mutta kannattaa olla suoraan yhteydessä kustantamoon (info@bazarkustannus.fi) ja toivoa niitä. Sillä tavalla kustantaja saa ensikäden tietoa siitä, mitä lukijat haluavat lisää.
Lähde: https://www.bazarkustannus.fi/kirjailijat/asa-hellberg/
Kyseessä on todennäköisesti Kaari Utrion Rautalilja, josta on juuri ilmestynyt uusintapainos. Utrio mainitsee ET-lehden numerossa 2/2021, että kirjassa kuvatun ruukin esikuvana on Högforsin ruukki.
Kirjan voi varata Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1451357.
Hei,
Grönlannin kieliestä ei ole pelkästään yksi versio, vaan niistä löytyy kolme eri paikallisversiot. Virallinen versio on nimeltään kalaallisut.
Tällaiset grönlanti-kielen kirjoja löytyy ja niitä pystyy todennäköisesti kaukolainata (maksullinen palvelu)
Greenlandic for travelers
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.118991
A grammar of the West Greenland language
https://finna.fi/Record/helka.995742373506253
Netistä löytyy tällainen sivu, mistä ehkä voi olla hyötyä:
https://guidetogreenland.com/about-greenland/greenlandic-culture-amp-ar…
Kirjastoissamme on otettu uudelleen käyttöön se käytäntö ettei uusinta lehtinumeroa lainata, vaan se on käyntiasiakkaiden luettavissa kirjaston tiloissa. Valmistaudumme siten tilojen avaamiseen asiakkaille, vaikka avaamispäivä ei olekaan vielä tiedossa.
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja.
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
Tietoa löytyy Helsingin kaupungin Ajankohtaista koronasta -sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/voimassa-olevat-su…
Juuri nyt, kun luen sitä, siinä kerrotaan, että kaupungin halleista Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallit ja Urheiluhallit Oy:n halleista Mäkelänrinteen ja Vuosaaren uimahallit ovat auki erityisuimakorttilaisille ja 17.5.2021 alkaen myös vuonna 1955 syntyneille ja tätä vanhemmille.
J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman (1890-1969) avioitui vuonna 1918 Weli K. A. Paloheimon kanssa. Varmuutta ei löytynyt siitä, onko sanoittaja Ester Snellman sama henkilö kuin J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman, mutta muusikkoja jälkimmäisen suvussa ainakin on: Paloheimon ja Snellmanin tytär Mirjam Paloheimo (myöhemmin von Weymarn) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja toimi myöhemmin pianonsoiton opettajana. Lisäksi löytyi maininta viihdelaulaja Anna-Liisa Pyykölle 50-luvun tienoilla laulutunteja antaneesta musiikinopettaja Ester Snellmanista. Näiden musikaalisten ja ajallisten sattumien perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi sama henkilö, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Sanoittaja-Esteristä ei löytynyt...
Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita -sarja sijoittuu ajallisesti 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Sarjan osat Nimettömät, Mustasukkaiset, Lipunkantajat, Sidotut ja Parittomat ovat saatavilla cd-äänikirjoina. Marja Hiltusen Koivikon Agatha -sarja kuvaa 1900-luvun alun maaseutuympäristöä. Sarja on saatavilla e-äänikirjana https://www.ellibslibrary.com/collection/0/hiltunen%20marja
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Soundi-lehden uutisessa (23.11.2016) kerrotaan lyhyesti Barack Obaman perusteluista. Presidentti Obama valitsi palkittavat itse. Bruce Springsteenin osalta perusteluissa viitataan hänen panokseensa Yhdysvaltain kulttuuriin ja yhdysvaltalaisten arvojen vaalimiseen.
Soundi.lehden uutinen 23.11.2016:
https://www.soundi.fi/uutiset/mina-presidentti-han-pomo-barack-obama-myonsi-bruce-springsteenille-suurimman-kunnian-mita-yhdysvalloissa-siviilille-antaa/
Barack Obaman puhe palkinnonjakotilaisuudessa:
https://obamawhitehouse.archives.gov/the-press-office/2016/11/22/remarks-president-presentation-presidential-medal-freedom
