Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa...
Kotimaisen kirjallisuuden käännöksiä voit etsiä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta. Tietokantaa ylläpitää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Suomalaisen kirjallisuuden käännökset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos haluat tietää, mille kielille jokin ulkomainen teos on käännetty, löydät tiedon helposti kansainvälisestä Worldcat-kirjastotietokannasta. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joista näet esimerkiksi sen, millä kielillä kyseinen teon ilmestynyt.
https://www.worldcat.org/
Elokuvan teatteriversiossa Colin Farrell, Director's cut -versiossa Ethan Hawke.
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0268199?ref_=tt_cl_t1
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0000160?ref_=ttfc_fc_cl_t64
Total Recall 2012 - Collin Farrel's Piano Scene from the Director's Cut - YouTube
Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon...
Hei
Vastauksen kysymykseesi löydät esimerkiksi Ruokaviraston sivuilta osoitteesta:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintautien-vastustaminen-ja-valvonta/elaintaudeista-ilmoittaminen/
Linkki avautuu hiiren oikealla näppäimellä valitsemalla "avaa linkki uuteen välilehteen". (Tämä oikeakätisen hiiren ohje) Jostakin syystä se ei avaudu normaalisti klikkaamalla.
Kysymyksen mukaisia elokuvia ja sarjoja löytyy luonnollisesti varsin paljon.
Parhaita kirjallisia lähteitä aiheeseen on Outi Heiskasen teos "Tehtävä Suomessa - Kotimaamme ulkomaisissa elokuvissa" (2008).
Aihetta sivuaa myös muun muassa Keskisuomalaisen artikkeli.
Lisäksi IMDB-verkkopalvelun laajennetussa haussa voi kohdistaa elokuvien ja tv-sarjojen haun esimerkiksi tietyn maan tai kuvauspaikan, kuten juuri Suomen mukaan.
1. Olisiko kyseessä Keijo Karjalainen? Hän on toiminut ulkoministeriössä ja kirjoittanut ontuvien vitsien käsikirjan "Puujalalla koreasti" (Ajatus 2008):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
Hän on kirjoittanut myös kirjan "Politiikkaa Asterixin maailmassa" (Ajatus 2006):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
2. Tämä olikin hankalampi kysymys, sillä ulkoministeriön entisiltä työntekijöiltä on ilmestynyt useita muistelmateoksia. Näitä on listattu ulkoministeriön sivuilla. Ehkä etsimäsi teos löytyy listalta:
https://um.fi/lahdeaineisto
Kuulutuksista ei seurakunnilla ole velvoitetta pitää kirjaa, vastattiin Töölön seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Kannattaa ottaa ýhteyttä seurakuntaan, jonka jumalanpalveluksessa kuulutus luettiin ja kysyä heiltä, onko heillä tietoa asiasta.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu aikaisemmin ja sieltä löytyy kuvalliset ohjeet lehden varaamiseen. Lehdet varataan Vaskin verkkokirjastosta vaski.finna.fi ja varaamiseen tarvitset kirjastokortin viivakoodin alla olevan käyttäjätunnuksen sekä oman nelinumeroisen pin-koodin.
Tässä linkki ohjeisiin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisin-tilata-parnasso-lehden?language_content_entity=fi
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
Monien elokuvien ääniraita on mahdollista valita useista eri kielistä. Helmet-haussa kannattaa mennä tarkennetun haun sivulle, kirjoittaa hakuruutuun "ääniraita ranska", valita aineistoksi DVD-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi ranska:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…
Tässä hakutulos Helmet-kirjastojen kokoelmiin lastenelokuvista, joissa on yhtenä ääniraitana ranskan kieli:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28%C3%A4%C3%A4niraita%20r…
Elokuvia on tässä joukossa monenlaisia ja monenikäisille. Hakua voi halutessaan rajata vielä sivun vasemman reunasta esim. genren tai paikan mukaan. Kun valitsee paikaksi Ranskan, saa pääosin ranskalaisia elokuvia, vaikkapa...
Lapsuuden traumat ovat varsin monen psykologisen romaanin teemana, mutta niihin liittyvää omaeläkerrallista ainesta on enemmän tai vähemmän esim. seuraavien kirjailijoiden teoksissa:
Kreetta Onkelin Ilonen talo
Susanna Alakosken Sikalat
Antti Röngän Jalat ilmassa
Tuomas Kyrön Kirjoituskonevaras
Samuli Laihon Lasiseinä
Peter Franzénin Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä
Taija Tuomisen Tiikerihai ja Kuningaskobra
Riina Mattilan Eloonjäämisoppi
Tuosta halukkuudesta antaa opinnäytetyötäsi varten haastattelu sinun on kysyttävä kirjailijoilta itseltään. Uskoisin, että haastattelupyynnön voisi esittää tietylle kirjailijalle vaikkapa hänen kustantajansa välityksellä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on...
Kyseessä voisi olla Sarah Rees Brennanin kirja Demonin merkitsemät (WSOY 2009). Kirjan juoni täsmää kuvailemaasi.
Lisätietoa kirjasta esim. Risingshadow'ssa https://www.risingshadow.fi/library/book/5513-demonin-merkitsemat tai englanniksi Goodreadsissa https://www.goodreads.com/book/show/1829655.The_Demon_s_Lexicon
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Tarkoittanet Claire Ochsnerin lastenkirjaa Uniponi (Mein Traum Pony, suomi. Auli Hurme, 1987).
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta joidenkin muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa sitä on. Voit tilata kirjan kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://finna.fi/Record/piki.229409
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
