Pielisen balladi l öytyy paristakin runokirjasta. Jyväskylän pääkirjaston hyllystä tällä hetkellä löytyvästä: Runo on vapaa ; radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996). Runo löytyy myös teoksesta Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979). Jälkimmäinen teos löytyy vain Petäjäveden ja Kannonkosken kirjastoista. Näistä teoksista voi siis käydä ottamassa vaikkapa kopiot sanoista.
Thomas Jeffersonin elämäkertaa ei löydy suomeksi. Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma Jeffersonista: Helena Rinta-Paavolan Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit (1967). Hieman tietoa Jeffersonista on myös teoksessa Ihmiskunnan 100 suurinta : historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä (1994).LinkitFinna.fi: Helena Rinta-Paavola: Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit https://finna.fi/Record/helka.9912253623506253?sid=5010715370Finna.fi: Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta https://finna.fi/Record/anders.56203?sid=5010715370
Selityksin varustettu suomennos Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksesta sekä historiatietoa löytyy Ari Helon teoksesta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen (2014).Finna.fi: https://finna.fi/Record/3amk.86098?sid=5010715370
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki.
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Mafi Taherehin Shatter me:n suomennoksesta ei ole ainakaan vielä tietoja. Taherehin kirjoista on tähän mennessä suomennettu ainoastaan Rakkaus suurempi kuin meri (A very large expanse of the sea). Poweless-niminen kirja on ilmestynyt kahdelta eri kirjailijalta. Mikäli tarkoitat Lauren Robertsin Powerless-trilogiaa, sen ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sen kustantajan Sitruuna Kustannuksen sivuilla ilmestymisajaksi ilmoitetaan heinä-elokuun vaihde. Mikäli taas tarkoitat Elsie Silverin kirjaa Powerless, sen suomennoksesta ei ole tietoja. LähteetSitruuna Kustannus: Powerless https://sitruunakustannus.fi/products/powerless
E-kirjaston selainversio on parhaillaan kehitteillä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet. Tarkemmasta aikataulusta saadaan tietoa myöhemmin.
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Vaalilain (714/1998) mukaan, jos äänimäärät tai vertausluvut ovat täsmälleen suuret, keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Arvonnan suorittaa vaalilautakunta.Vaalilaki, § 90: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/714
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun...
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Kyseessä voisi olla Hans-Eric Hellbergin sarja Dunder & Brak, joita käännettiin suomeksi 70-luvun lopulla kuuden kirjan verran. Suomennettujen kirjojen nimet olivat Yksisilmärosvot, Ilmaryöstö, Vaeltava varjo, Pelastakaa Paratiisi!, Seikkailu maan alla ja Takapakkia. Ruotsinkielisen Wikipedian kirjasarjaa käsittelevän sivun kuvaus päähenkilöistä täsmää. Kirjoja ei valitettavasti enää löydy Lastu-kirjastojen kokoelmista, mutta niitä on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Ihan suoraan tuollaisia päiväkohtaisia listoja tuskin on, mutta näistä teoksista voisi olla apua:Sinun vuotesi -sarja, vuodet 1946 - 1983 (tekijöinä Kiti Friman tai Juhani Töytäri)- uutistapahtumat kuukausittain ja päivän mukaan, syntymäpäiviä, iilmiöitä50 vuotta sitten -sarja, vuodet 1957 - 1963 (Pekka Tuomikoski)- mitä tapahtui ja milloin, keskeiset uutistapahtumat Suomessa ja maailmallaMitä - missä -milloin -vuosikirjat 1950-luvun alusta lähtien- trendejä, ilmiöitä, uutiskatsaus kuukausittainMitä - missä - milloin, Sankarin vuosi, 1957 - 1970- mitä tapahtui missäkin kuussa ja minä päivänäJos on yhdestä tietystä päivästä kysymys, ko. päivän sanomalehti on myös hyvä tietolähde.
Lovi on sitä varten että saat puristettua pussista vielä ne mehukkaimmat tipat ennen kuin otat pussin pois kupista. Toimi näin:Ota teepussi pois mukista ja laita se teelusikan päälle.Kiedo naru lusikan ja pussin ympäri.Naru menee mukavasti lapun loveen.Purista pussista viimeiset tipat polttamatta sormiasiOnnistuisi tuo operaatio ilmankin sitä lovea siinä lapussa, mutta kyllä se vähän helpottaa!
Suomen Änkytysyhdistyksen mukaan noin 1% Suomen väestöstä änkyttää. Änkytystä hoidetaan esimerkiksi puheterapian avulla. Tarkempaa tietoa änkytyksen kuntoutuksesta löytyy esimerkiksi Suomen änkytysyhdistyksen sivuilta: Änkytyksen kuntoutus | Suomen änkytysyhdistys ryMyös Suomen puheterapialiitolta löytyy kattavasti tietoa änkytyksen kuntoutuksesta ja sen suosituksista. Hyvät puheterapiakäytännöt - Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Satu on todennäköisesti Iit-Mari Ropposen Timanttisydän (1979). LinkitLastenkirjainstituutti (sadun juonikuvaus): https://urly.fi/3PDlFinna.fi: Timanttisydän https://finna.fi/Record/eepos.2218506?sid=5009819552
Tässä listattuna kirjallisuutta, josta voisi löytyä vastaus kysymyksiisi. Nämä kirjat löytyvät myös OUTI-kirjastojen kokoelmista (linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon): George Orwell: Sinä ja atomipommi : kirjoituksia 1940-luvulta https://outi.finna.fi/Record/outi.2219485?sid=5009593799Tarmo Kunnas: Fasismin lumous : eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana https://outi.finna.fi/Record/outi.1350582?sid=5009593799Jason Stanley: Näin toimii fasismi : vastakkainasettelun politiikka https://outi.finna.fi/Record/outi.2256233?sid=5009593523Veikka Lahtinen: Mikä libεralismia vaivaa? (enemmän ehkä kapitalismista liberalismista) https://outi.finna.fi/Record/outi.2168418?sid...
Kirja on todennäköisesti Andri Snær Magnasonin Aika-arkku (2017). Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4410206
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925)
