| Yritän etsiä Emma Salokosken lauluun "Voisinpa luvata" - pianonuotteja. Omat haut eivät ole tuottaneet tulosta, voisittekohan auttaa? En siis tiedä onko… |
1011 |
|
|
|
Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella.
Heikki Poroila |
| Pitääkö paikkansa, että jos ei ole tulta, ei voi olla savuakaan? Siis oikeaa savua. |
246 |
|
|
|
"Oikea savu" on " tavallisimmin orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä seos, aerosoli, jossa palamisessa syntyneisiin kaasuihin on hienojakoisesti sekoittunut erilaisia kiinteitä hiukkasia ja usein myös nestepisaroita.", kuten Wikipedia asian kauniisti ilmaisee. Savua syntyy siis vain palamisen yhteydessä eli kun jokin aine reagoi hapen kanssa. Kysyjä tarkoittanee tässä yhteydessä "tulella" näkyvää liekkiä. Sitä ei savun muodostuminen edellytä, vaan palavan aineen yhtyminen happeen voi tapahtua myös ilman näkyvää liekkiä. Tätä kutsutaan hehkupaloksi ja sitä voi tarkkailla esimerkiksi grillaamisen viime vaiheissa, kun kekäleet ovat punaisia ja savua nousee, mutta liekkejä ei enää näy.
On myös hyvä muistaa, että on... |
| Miksi sanotaan, että "siitä voidaan olla montaa mieltä", jos asiasta voi olla vain kahta eri mieltä? |
655 |
|
|
|
Sanonta "siitä voidaan olla montaa mieltä" viittaa yleisesti siihen, ettei kyseessä ole ns. fakta- vaan enemmänkin mielipidekysymys. Jos todetaan, että jostain asiasta voidaan olla vain kahta eri mieltä, kyseessä täytyy olla yksinkertainen kyllä-ei -tyyppinen asia (tosin yleensä niittenkin kohdalla löytyy aina kolmas näkemys eli ettei osaa tai halua ottaa kantaa).
Esimerkiksi kysymykseen "onko mämmi herkullinen suomalainen jälkiruoka" voi vastata KYLLÄ - EI - EN OSAA SANOA. Mutta jos kysytään, "mikä on herkullisin suomalainen jälkiruoka", vastauksia voi olla vaikka kuinka monta eli asiasta ollaan "montaa mieltä". Kysyjän muotoilema sanonta ei siis sovi ensimmäiseen esimerkkiin, mutta kyllä toiseen.
Heikki Poroila |
| Miksi Christien kappaleen "Yellow River" suomenkielinen versio on nimeltään "Tuulensuojaan"? |
1195 |
|
|
|
Laulujen käännökset jakautuvat karkeasti ottaen kahteen ryhmään. Ensinnäkin ovat tekstit, joiden käännös pyrkii toistamaan alkuperäisen tekstin mahdollisimman tarkasti. Näitä lienee suurin osa käännösiskelmistä. Toisen ryhmän muodostavat käännökset, joissa ei ole edes yritetty "kääntää" alkuperäistekstiä, vaan on etsitty suomen kieleen istuvia kieli- ja mielikuvia, Esimerkiksi suomenkielinen versio The Beatles -kappaleesta Penny Lane eli Rööperiin on tällainen. Uskoakseni tämä Tuulensuojaan kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.
Heikki Poroila |
| Mitä pidetään yleisesti syinä siihen, että sosialismi romahti? Onko se totta, että useimmissa työpaikoissa sosialistisissa maissa on ollut niin, että… |
239 |
|
|
|
Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut... |
| Milloin Suomen kansalliskirjallisuus: IV (1930) sisältyvä Agricolan Uuden testamentin esipuhe (s. 85-91) on vapaa tekijänoikeuksista? Helposti huomaa, että… |
43 |
|
|
|
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko... |
| Mitkä Paasilinnan romaanit ovat käännetyt espanjaksi ja millä nimillä niitä pitäisi etsiä netistä? Kiitos |
446 |
|
|
|
Fennica-tietokannan mukaan ainakin seuraavia Arto Paasilinnan teoksia voi etsiä espanjankielisinä käännöksinä: El bosque de los zorros (Hirtettyjen kettujen metsä) - La dulce envenenadora (Suloinen myrkynkeittäjä) - El mejor amigo del oso (Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija) - El año de la liebre (Jäniksen vuosi) - Prisioneros en el paraíso (Paratiisisaaren vangit).
Heikki Poroila |
| Aiemmin olen saanut sähköpostiini ilmoituksen kirjaston lainojen erääntymisestä. Nyt, tänä vuonna, tuollaista ilmoitusta ei ole tullut, vaikka en ole… |
158 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule. |
| Onko teillä normaalisti töitä tarjolla siviilipalvelusten aikana? |
729 |
|
|
|
Siviilipalveluksen suorittaminen kirjastossa on ollut pitkään mahdollista, mutta paikkoja ei tarjota eikä varata keskitetysti, vaan siviilipalvelukseen tähtäävän on itse otettava yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi pääsevänsä. MItään yhteishakua ei ole, vaan henkilökohtainen aktiivisuus ratkaisee. Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei valitettavasti voi ottaa kantaa yksittäisten kirjastojen tilanteisiin. Mitään "normaalisti" ei ole olemassa, vaan tilanteet vaihtuvat eri kunnissa eri vuosina. Kannattaa siis olla suoraan aktiivinen kirjastoihin päin ja kysyä tilannetta.
Heikki Poroila |
| Onnistuisitteko löytämään kirjaston kirjoista nuotit seuraaviin tangoihin - minä en ole onnistunut, joihinkin löytyy levy kylläkin: - Nuoruuden tango (ei… |
421 |
|
|
|
Kolmesta kysytystä tangosta kahta eli Timo Forsströmin tangoa Kuu, kylmä kuningatar ja Howard Greenfieldin sävelystä The world will smile again, jonka Juha Vainio on suomentanut nimellä En antaa muuta voi, ei ole julkaistu nuottina, joten niitä ei valitettavasti kirjastoissakaan ole.
Nimellä Nuoruuden tango tunnetaan kaksi sävellystä: Martta Rantamäen omiin sanoihin "Tähden lentävän lailla" vuodelta 1994 ja tätä paljon tunnetumpi ja oletettavasti tarkoitettu Tapani Kansan säveltämä ja sanoittama "Tanssin kanssasi" vuodelta 1982. Jälkimmäisen nuotti löytyy kokoelmasta Tapani Kansa (Scandia Kustannus 1982). Se löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta.
Heikki Poroila |
| Mitä kautta kirjastot tekevät hankintansa. Tietääkseni on kaksi (vai onko useampia) yritystä, jotka hoitavat kirjastojen kirjahankinnat. |
231 |
|
|
|
Kaikkien kirjastojen puolesta on mahdotonta asiaan vastata varmasti, koska jokaisessa kunnassa tehdään päätös hankintapaikasta. Pienimmät kunnat, joita EU:n kilpailutussäännöt eivät välttämättä ostomäärien pienuuden takia koske, voivat käyttää vaikka suoraan paikkakunnan omaa kirjakauppaa. Useimmat kuitenkin tilaavat kirjansa isompien välittäjien eli tukkuauppojen kautta.
Valtakunnallisesti toimii kaksi isoa välittäjää, joitten kautta pääosa tilauksista todennäköisesti tehdään. Toinen on kustantajien ja kirjakauppojen omistama Kirjavälitys, toinen Booky.fi, joka omistaa myös perinteisen kirjastojen tilauksiin erikoistuneen yrityksen eli Kirjastopalvelun.
Heikki Poroila |
| Minulla on lainassa Hundra minnen från Österbotten joka on kaukolainassa. haluan vielä uusia sen kuukaudeksi, mutta se ei ole mukaa lainattujeni kirjojen… |
185 |
|
|
|
Kaukolainat uusitaan aina siinä kirjastossa, jonka kautta ne on lainattu. Kaukolainoja ei kirjata kirjaston omaan järjestelmään, koska ne eivät tunnista toisen järjestelmän kirjaa. Siksi laina on normaalisti muistissa jossain erilliskortistossa tai vihkossa. Kannattaa siis asioida siinä samassa kirjastossa, jos lainan sai ja pyytää heitä uusimaan lainan antajakirjaston kanssa.
Mikäli kyseessä on Sara Wacklinin teos, se löytyy myös digitaalisena, osa 1 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121876, osa 2 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121877 ja osa 3 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121878 |
| Minä vuonna julkaistiin laulu Nyt tuulet nuo viestin jo toivat? |
1185 |
|
|
|
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila |
| Löytyyykö netistä kuunneltavaksi ilmaiseksi Heino Kasken Talviaamu, Op.54, No. 1, V.A. Koskeniemen sanat. |
193 |
|
|
|
Tätä laulua Talviaamu, op. 54, nro 1 ei näytä verkosta videona löytyvän ja siitä on olemassa vain yksi äänite vanhalla LP-levyllä (Barcarole, Fuga p1984). Se löytyy kuitenkin onneksi monen kirjaston kokoelmasta, joten sen voi saada kaukolainaksi (HelMet, Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku). Sitä, onko kaukolaina loppujen lopuksi maksuton, täytyy kysyä omasta kirjastosta.
Heikki Poroila |
| Esim. Kari Tapio on esittänyt kipaleen Solenzara. Löytyisiköhän tämän kappaleen nuotit jostain? Asiakkaalle yritin etsiä, mutta enpä onnistunut löytämään. |
459 |
|
|
|
Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila |
| Löytyisikö nuotit kansanlauluun Laulava leivo? Lienee ilmestynyt kirjassa Kotilainen, Otto, 1924, WSOY. (Marttalaulu, "Päivä kun paistaa...", Aino Kaitila,… |
688 |
|
|
|
Perinnesävelmä Laulava leivo löytyy monista vanhoista laulukirjoista. HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeisiin (useita painoksia, tässä linkki uusimpaan http://luettelo.helmet.fi/record=b2184876~S9*fin)
Koululauluja (Otto Kotilaisen toimittama vuodelta 1928, http://luettelo.helmet.fi/record=b1053569~S9*fin)
Koulujen laulukirja (Halme & Paavola 1927, http://luettelo.helmet.fi/record=b2120166~S9*fin)
Kansakoulun laulukirjan säestykset (sama kuin edellinen, mutta neliääninen, muut ovat yksiäänisiä, http://luettelo.helmet.fi/record=b2264210~S9*fin)
Heikki Poroila |
| Mistä löytyy sanonta: Etkös tuhma kuuta tunne, idän puolen täyttymässä, luotehen vähenemässä? Kiitokset jo etukäteen! |
467 |
|
|
|
Sanonta on ikivanhaa perinnettä, mutta se löytyy ainakin Zacharias Topeliuksen vuonna 1868 julkaistusta oppikirjasta Luonnon-kirja. Sen viimeisessä luvussa 15 "Suuresta avarasta maailmasta" on Kuuta käsittelevä alaluku, jossa on mm. seuraava teksti: "Muutoin saatat sinäkin muistaa sen tästä, jolla isä kerran muistutti poikaansa kuuta tuntemaan, sanoen: Etkös tuhma kuuta tunne? Idän puolen täytymässä, Luotehen vähenemässä." Itämurteissa sana "idän" kirjoitetaan tavallisesti "ijän". "Tuhma" tarkoittaa tässä tyhmää, ei huonotapaista.
Heikki Poroila |
| Olen lähdössä matkalle kuudeksi viikoksi. Minulla on kirjoja varauksessa, joten en voi noutaa niitä tuona aikana. Olisiko syytä "lukita" nuo varaukset vai… |
163 |
|
|
|
Kyllä, kannattaa lukita ainakin sellaisen kirjan varaus, jossa näkee olevansa hyvin kärjessä. Kuusi viikkoa ei toisaalta ole kuin kahden lainaajan sallitun laina-ajan pituinen, joten jos on jonossa kymmenien päässä, ei ehkä maksa vaivaa. Täytyy vaan muistaa sitten käydä "avaamassa" varaus, kun pystyy taas noutamaan.
Heikki Poroila |
| Voiko julkaisemattoman kirjan varata jo? Eli jos mahdollista, haluaisin varata kirjan : Janne Nacci Tranberg, Wanted, kun se teille saapuu.? |
400 |
|
|
|
Varauksen voi jättää, kun kirja on hankinnassa eli näkyy HelMet-tietokannassa. Sitä ennen täytyy vain aika ajoin käydä vilkaisemassa, jokohan se olisi tullut.
Heikki Poroila |
| Birgitta Hagelberg ja kirja "Mormor och hennes släkt" tai "min mormor" mutta todnäk tuo ensimmäinen. Birgitta joka on ruotsalainen on ilmeisesti tuollaisen… |
269 |
|
|
|
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy... |
Fråga bibliotekarien