| Kirjan julkaisu omakustanteena painettuna ja diginä on kiva mahdollisuus. Mitä riskejä toimintaan voi sisältyä? Useat tahot tarjoavat erilaajuisia palveluja… |
728 |
|
|
|
Kysymyksissä olisi asiaa monisivuiseen vastaukseen, mutta seuraavassa keskeiset asiat.
Omakustanteen tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, nopeaa ja kohtuuhintaista. Jos pystyy tuottamaan valmiin aineiston itse, ei välttämättä tarvitse kotoaan liikahtaa ja valmis kirja tulee postipakettina. Digipainoja on paljon Suomessa ja jos kovakantisena haluaa tehdä, voi kannattaa tilata painotyö Virosta tai Latviasta. Digipainoissa kustannukset riippuvat kolmesta asiasta: (1) sivumäärästä, (2) mahdollisesta värin käytöstä ja (3) painosmäärästä. Noin 200 sivun laajuinen kirja koossa A5 ja painosmäärä 100 kappaletta maksaa noin 500 euroa. Mitään varsinaista riskiä ei tällaiseen painattamiseen liity, sillä painot lähettävät hintatarjouksensa... |
| Asiakas etsii kirjoja pianomusiikista, jotka on kirjoittanut Terganza. Pitäisi olla ranskalainen... En löydä tuota nimeä, olisiko joku sinnepäin? |
188 |
|
|
|
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila |
| Newtonin ensimmäisestä laista näkee suomeksi käytettävän sekä muotoa jatkavuuden että jatkuvuuden laki? Ovatko molemmat vai vain toinen oikein? |
909 |
|
|
|
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila |
| Etsin nuottia ja sanoja tangoon nimeltä "Muista minua". Lieneekö tämä sama kappale kuin "Muista mua" ja/tai "Muista minua silloin". Olen itse yrittänyt etsiä… |
1059 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa.
Heikki Poroila |
| Varasin Buenas Migas 2 kirjan pari päivää sitten ja tilasin sen Suutarilaan. Varauksessa lukee vain VARAUS 8/10. Mitä tämä tarkoittaa? Tarvitsisin kirjan… |
176 |
|
|
|
Kirjaan on varausjono, merkintä 8/10 tarkoittaa, että olet kymmenen varaajan jonossa kahdeksantena. Valitettavasti ei ole käytännössä mahdollista saada kirjaa huomiseksi, vaikka kirjoja on 32 kappaletta. |
| Missä muissa maissa Salatut elämät -sarja tunnetaan parhaiten? |
228 |
|
|
|
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila |
| Miksi suomalainen rockmusiikki kuulostaa niin usein alavireiseltä? |
199 |
|
|
|
Tällaiseen kysymykseen ei voi vastata mielekkäällä tavalla. Ensinnäkään "suomalainen rockmusiikki" ei ole yksi asia, jonka mahdollista "alavireisyyttä" voisi arvioida, vaan se koostuu tuhansista erilaisista osista, joiden samanaikainen arviointi on mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista. Jo sen ratkaiseminen, mikä musiikki ilmaisun piiriin kuuluu tai ei kuulu, on erittäin haastava tehtävä, jonka lopputuloksesta ei synny minkäänlaista yksimielisyyttä.
Toisekseen tuskin on yhteistä käsitystä siitä, mitä "alavireiseltä kuulostaminen" tarkoittaa. Semanttisesti sillä voidaan tarkoittaa äänenkorkeudellisesti epäpuhdasta laulua tai soittamista, mikä ei ole millään lailla tyypillistä suomalaiselle rockille, vaikka siihen voi kuka tahansa esiintyjä... |
| Milloin näyttelijä Jenni Sivonen on syntynyt? |
458 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisista lähteistä kenen tahansa löydettävissä. Jenni Sivosen syntymäaikaa ei näytä löytyvän.
Heikki Poroila |
| Mistä saisin ohjeet/säännöt Kapteeni Koukun aarre -lautapeliin? Ostin pelin kirpparilta. Osat muuten tallella, mutta säännöt puuttuivat. |
1571 |
|
|
|
Tällainen lyhyt kuvaus pelistä löytyi netistä, olisiko siitä riittävästi apua: " Kapteeni Koukun aarre -peli vie aarteenetsintään Mikä-mikä-maahan. Pelaajat kulkevat pelilautaa ympäri nopan silmäluvun mukaan ja kääntävät samalla kortteja esiin. Tarkoitus on löytää kuvapareja. Erityisen haluttuja ovat aarrearkkukortit, sillä niillä saa ylimääräisen heittovuoron. Peli päättyy, kun viimeinenkin kuvapari on löydetty. Pelaaja, jolla on eniten kuvakortteja, voittaa!"
Heikki Poroila |
| Mistä löytyisi nuotit kappaleeseen Tanssit talolla: Eino Valtasen esittämä, vanha kappale. Kiitos! |
883 |
|
|
|
Reijo Lumisalmen säveltämä ja sanoittama laulu Tanssit talolla on julkaistu nuottina Esko Valtasen nuottikokoelmassa Hellurei ja hellät tunteet (Fazer 1981). Se löytyy ainakin HelMet-kirjaston varastokokoelmasta Tikkurilasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b1806007~S9*fin), mistä sitä voi pyytää kaukolainaksi. Myös Tampereella (varaus), Oulussa ja Rovaniemellä on tämä kokoelma kaukolainattavana.
Heikki Poroila |
| Onko nykyään oikein sanoa "Nyt on vuoro alueuutiset" ? |
189 |
|
|
|
Asian voi ilmaista korrektisti joko "Nyt ovat vuorossa alueuutiset" tai "Nyt on alueuutisten vuoro". Kysymyksessä oleva muoto ei ole korrektia suomea.
Heikki Poroila |
| Olen lainannut kirjan, mutta pitkän ulkomaanmatkan vuoksi sen palauttaminen tulee myöhästymään noin kuukauden. En voi myöskään uusia lainaani, koska siinä on… |
300 |
|
|
|
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila |
| Monissa kirjastoissa on kierrätyshylly asiakkaiden tuomille kirjoille. Ratkaisu on erinomainen, ja olen itsekin sekä löytänyt mieleisiä kirjoja että tuonut… |
196 |
|
|
|
Uskoisin kaikkien kirjastojen toimivan tässä asiassa suunnilleen samalla lailla. Kun todetaan, että jokin aineisto ei kiinnosta lainattavana eikä omaksi saatuna, se kierrätetään materiaalinsa mukaisesti vastuullisesti eli kirjat paperinkeräykseen. Mitä isompi kirjasto on, sitä enemmän tulee myös sillä lailla huonoon kuntoon mennyttä aineistoa, ettei sitä edes yritetä tarjota asiakkaille. Molempien ryhmien aineiston tie kulkee siis materiaalinkierrätykseen tai energiaksi polttamiseen.
Kirjastoilla on kohtalaisen hyvä ammattitaito sen arvioimisessa, mikä ylipäätään kelpaa asiakkaille. Mutta kyllä valtaosaa aineistosta kuitenkin ensin yritetään tarjota käyttökiertoon.
Heikki Poroila |
| Etsin tietoja säveltäjä Rauno Lehtisen teoksesta Kukonkiven Polkka. Teos liittyy Lempäälän Kuljussa sijaitsevaan Kukonkiveen. Sitä kautta sivuaa äitini… |
300 |
|
|
|
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri... |
| Solitude palatsi. |
174 |
|
|
|
Viestissä ei ole varsinaista kysymystä, mutta jos oletan tarkoituksena olevan kysyä, onko Soraya Esfandiary-Bakhtiaryn muistelmateosta Le palais des solitude suomennettu, vastaus on valitettavasti kielteinen. Englanniksi se on käännetty, mutta senkin saatavuus on ostamalla aika huono. Iranin shaahin Reza Pahlavin myöhemmän puolison Farah Diba Pahlavin muistemateos on sen sijaan julkaistu myös suomeksi (WSOY 2004).
Heikki Poroila |
| Mistä löytyy toivo kärjen minä haaveilen vaan nuotteja? |
227 |
|
|
|
Toivo Kärjen sävellyksen Minä haaveilin vaan (sanat Raul Reiman) nuotit löytyvät kahdesta kokoelmasta, Tulenliekki : Unohtumattomat laulut 2 (Warner/Chappel 1995) ja Scandia Kustannuksen vuonna 1981 julkaisemaan kokoelmaan Toivo Kärki. Molemmat löytyvät ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta, jos ei lähempää.
Heikki Poroila |
| Onko olemassa nettikirjastoja? Eli ei tarttisi enää kävellä kirjastoon, vaan voisi lukea kirjoja joiden kaikki sivut olisi skannattu tai sähköisessä muodossa. |
318 |
|
|
|
"Nettikirjasto" eli mahdollisuus tutustua dokumentteihin kotona suoraan verkon kautta ilman fyysistä asiointia kirjaston kaltaisessa palvelussa, on tällä hetkellä olemassa kahdessa olomuodossa. Ensinnäkin ovat julkisten kirjastojen maksuttomat e-kirjavalikoimat, joita kirjastot sponsoroiden tarjoavat käyttäjilleen. Nämä valikoimat ovat valitettavasti varsin rajoittuneita sen takia, etteivät kustantajat halua antaa kirjastojen kautta kohtuullista korvausta vastaan oikeutta jaella kaupallisesti menestyviä nimikkeitä. Tällaisia kokoelmia kuitenkin on olemassa, joskaan niitten pysyvä saatavuus riippuu sopimuksista, hinnoittelusta ja viime kädestä kirjaston päätöksestä jatkaa palvelua. Esimerkiksi Suomen suurimmassa yleisten kirjaston... |
| Mikä on sananmuunnos sellaisista nimistä, joissa jommankumman tai molempien osien alussa on diftongi? Mikä olisi nimi "Matti Ruotsalainen" sananmuunnoksena?… |
434 |
|
|
|
Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila |
| Miksi usein on käynyt niin, että jos jossain on lueteltu Suomen presidentit niin, että heidän koko nimensä on mainittu, Risto Rytin toinen nimi Heikki on… |
490 |
|
|
|
Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.
Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E... |
| Saavatko kirjailijat jotain boonusta kirjojen lainausmäärästä? Kysyn tätä siksi, koska nopeana lukijana monesti jää lainausaikaa jäljelle luettuani kirjan ja… |
430 |
|
|
|
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla.... |
Fråga bibliotekarien