Aarre Saarnion kirjoittamaksi otaksuttua reumatismirunoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tuolloin sitä ei painetusta lähteestä löydetty, mutta myöhemmin tarjottiin kommenteissa vaihtoehtoista kirjoittajaa ja lähdettä.
Mistä löydän runon...
Mainittua kirjaa ei ole käytettävissäni, joten voin vain välittää tämän vihjeen edelleen - itse en sitä voi tarkistaa.
Aarre Saarnio oli matematiikan ja fysiikan lehtori, keksijä ja runoilija, jonka lyriikkaa julkaistiin mm. Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa ja Kotiliesi-lehdessä. Saarnion Kotilieteen kirjoittamat runot löytyvät lehden 1950-luvun numeroista, mutta yksikään niistä ei ole terveys- tai reuma-aiheinen.
Yhden tekstin reumatismin kanssa kamppailevasta...
Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
Muilta paikkakunnilta lehdet tulevat postin mukana eivätkä ehdi siis ilmestymispäivän kirjastoon. Sen sijaan e-lehdet ovat näkyvissä heti, tietoa e-lehtien lukemisesta on täällä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet . Eli saman päivän Keskisuomalaista ei Helsingin kaupunginkirjastossa pysty lukemaan paperilehtenä, mutta e-lehtenä pystyt sen lukemaan Epressin kautta kirjastossa. EPressiin ei ole etäkäyttömahdollisuutta, muiden e-lehtipalveluiden etäkäyttöön löydät ohjeet täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon…
Helsingissä VHS-kasetteja on mahdollista digitoida Pasilan kirjastossa. Kaikki Helmet-kirjastojen VHS-digitointimahdollisuudet näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän valikon kohdasta "VHS-DVD-digitointi".
Tallentaminen suoraan muistitikulle ei onnistu. Sen sijaan digitoitu aineisto poltetaan DVD-levylle, jota varten tarvitaan tietynlainen levyaihio.
Digitointilaitteen voi varata osoitteessa https://varaamo.hel.fi etsimällä joko tietty kirjasto tai laite esimerkiksi hakusanalla "VHS".
HUOM! Herttoniemen kirjastossa ei enää ole VHS-digitointia. (16.8.2023)
Yleensä huoltoasemilla joiden yhteydessä on myymälä voidaan maksaa tankkaus sisällä, ja huoltoasemat joiden nimen perässä lukee "express" (esim. Neste Express) kelpaa vain korttimaksu. Voit ottaa suoraan yhteyttä Varsinais-Suomen alueella sijaitseviin huoltoasemayhtiöihin ja tiedustella asiaa tai tutkia heidän nettisivujaan. Tässä Suomen tunnetuimpien huoltoasemien yhteystietoja:
ABC
https://www.abcasemat.fi/fi
Neste:
https://www.neste.fi/ puh. 0200 11311
Shell:
https://www.shell.fi/ puh. 020 443 2070
ST1:
http://www.st1.fi puh. 010 557 11
Teboil:
https://www.teboil.fi/ puh. 020 470 0900
Seo:
https://www.seo.fi/ puh. +358 3 883 060
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis...
Suomen ensimmäisinä yleisradiolähetyksinä pidettyjen Arvi Hauvosen alkukesällä 1923 Kuljussa tekemien ensimmäisten kokeilujen kuuluvuudesta en löytänyt aivan täsmällisiä tietoja. "Lähettimessä oli tavallinen Philipsin 2,5 watin vastaanotinputki ZI ja virtalähteenä muutama kymmenen taskulampunparistoa." Hauvosen kokeitten kuuntelijoina oli "eräitä insinöörejä ja maistereita Tampereella", joten Hauvosen lähetykset ovat kuuluneet ainakin kymmenen kilometrin päähän. Myöhemmin kesällä Hauvosen lähetysasema siirrettiin Tampereelle ja lähetystehoa lisättiin pariinkin otteeseen. Kun putkitehoa oli korotettu 10 wattiin Hauvosen gramofoonilähetyksiä "saatettiin kuulla sangen hyvin kaikkialla kaupungissa". Marraskuussa aloitettiin...
Kirjastot.fi sivustolta selvisi, että "Viddla elokuvia ovat toistaiseksi hankkineet asiakkaidensa käyttöön Kuopion verkkokirjasto ja Rantasalmen kirjasto."
Palvelu vaikuttaa kätevältä. Toivottavasti kokeilun tulokset ovat myönteisiä ja palvelu leviää muuallekin.
https://www.viddla.fi/
Yritysten luotettavuutta arvioidessa on yleensä hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraavanlaisiin asioihin:
Onko yritykselle löydettävissä Y-tunnusta? Lähtökohtaisesti jokaisen Suomessa toimivan yrityksen on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin, jolloin yritys saa Y-tunnuksen. (Ainoat poikkeukset tähän liittyvät toiminimen käyttämiseen, mistä voit lukea lisää esimerkiksi osoitteessa https://yrityksen-perustaminen.net/kaupparekisteri/.) Jos Y-tunnusta ei löydy yrityksen verkkosivuilta, se saattaa olla huono merkki. Tunnuksen voi koittaa tarkistaa yrityksen nimen perusteella myös patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä Virre-palvelusta.
Löytyykö yritykselle omalla...
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Valo kulkee 299 792 458 metriä sekunnissa, mikä kilometrinopeutena tarkoittaa 1 079 252 848,8 km/h. Valon vuodessa kulkemaa matkaa nimitetään valovuodeksi ja se on noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Valon nopeudesta voidaan täten laskea, että alkuvuodesta 1980 Maasta heijastunut valo on ehtinyt matkata avaruudessa 38 valovuotta ja että silloista Maan näkymää voidaan siis tällä hetkellä ihastella noin 359,48 biljoonan kilometrin (~359 480 000 000 000 km) päässä Maasta.
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Turun Kansanmusiikin Ystävien vuonna 2000 julkaisemalla CD:llä Pränkkäys mainitaan kappale Katrilli Kiestingistä. Esittäjinä ovat Antti Järvensivu (kaksrivinen), Veikko Lahtinen (kaksrivinen), Billy Horne (kitara). Levy näyttää kuuluvan Jyväskylän Yliopiston kirjaston kokoelmiin, mistä sitä ei kuitenkaan saa koti- tai kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla levy kuuluu Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston kokoelmiin.
Kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä on levyttänyt kappaleen Kiestingin katrilli. Olisikohan kyse samasta kappaleesta? Kiestingin katrilli on kuultavissa CD:ltä Tangon jälkeen (2011), joka on lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Mikäli CD ei kuulu oman kirjastoalueesi kokoelmiin, voit tehdä siitä...
Kymmensormijärjestelmää opetetaan nykyisin usein jo alakoulussa. Itseopiskelu onnistuu kätevimmin verkossa, josta löytyy useita ilmaisia sivustoja tuohon tarkoitukseen.
http://www.typingstudy.com/fi/
https://www.sense-lang.org/typing/tutor/keyboardingFI.php
http://www.bbc.co.uk/guides/z3c6tfr
Sanontaja ei löytynyt kirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Häkkinen
Mistä sanat tulevat / Kaisa Häkkinen
Sanojen synty : etymologinen sanakirja / Veijo Meri
Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat / Pasi Heikura
Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa / Heikki Paunonen
Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset / Outi Lauhakangas.
Sanontojen alkuperää on usein mahdoton jäljittää. Sanonnat voivat syntyä kielellisenä nokkeluutena tai leikittelynä ja jäävät sitten elämään.
Suomen ylioppilastutkintolautakunta pitää yllä ylioppilastutkintorekisteriä, jossa tiedot säilytetään pysyvästi. Rekisteristä on säädetty laissa (Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä, 18.12.1998/1058, 2 luku): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981058#L2P7
Tietojen luovuttamisesta sanotaan näin: "Ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Ylioppilastutkintorekisterin tietojen luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. (22.4.2016/279)" (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta: 21.5.1999/621). Oppilaan ja...
Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa...
