Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta:
http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.50.shtml
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/tuntematon/main.html
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa...
Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole...
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Hei,Yhtä ainoaa sopivaa teosta ei löytynyt, mutta näissä voisi olla jotain tietoa:Vanhempaa kirjallisuutta:Smolan, Rick, ja David Cohen. A Day in the Life of the Soviet Union: Photographed by 100 of the World's Leading Photojournalists on One Day, May 15 1987. New York (NY): Collins, 1987.Pennanen, Erkki. Naapurin maailma: Raportti Neuvostoliitosta. Helsinki: Tammi, 1979.Schildt, Göran, ja Lauri Hirvensalo. Kolme Viikkoa Neuvostoliitossa. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1954.Shahov, A., ja Juhani Konkka. Matkoja Neuvostoliitossa. Porvoo: WSOY, 1954.Saves, Seppo, Eero Balk, ja Jüri Vendelin. Niin Suuri on Maa. Helsinki: Tammi, 1990.Steinbeck, John, Robert Capa, ja Olli Mäkinen. Matkalla Neuvostoliitossa. Helsinki: Tammi, 2002.Ja tuoreempaa:...
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Hei,Villieläimet tulevat nykyisin lähelle asutuksia helpon ruoan saannin takia. Vantaalla, lähellä Pähkinänrinnettä sijaitsee Gubbmossenin luonnonsuojelualue, joka voi selittää Pähkinärinteen alueella havaitut hirvet ja muut villieläimet.Lähteet: https://areena.yle.fi/1-60918137https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/gubbmossenin-luonnonsuojelualue
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai...
Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut...
Vesa Volotisen kirjan Tietoliikenne : televerkot ja päätelaitteet (WSOY, 2000) osiosta Hakuverkot löytyy tiivis esitys henkilö- eli kaukohakupalveluiden vaiheista. Kysymyksessä mainitun kaltaisia palveluja tarjosivat 1980-luvun puolivälissä käyttöön otettu valtakunnallinen kaukohakujärjestelmä Kauha ja 90-luvulla toiminut koko Euroopan kattanut digitaalinen hakujärjestelmä ERMES.Ensimmäiset henkilöhakujärjestelmät olivat yritys- ja kiinteistökohtaisia langallisia järjestelmiä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin hakuperiaatteeltaan langattomia kiinteistöittäisiä henkilöhakujärjestelmiä. Kiinteistöittäisten hakujärjestelmien jälkeen otettiin käyttöön alueelliset ja valtakunnalliset kaukohakuverkot. HPY käynnisti 450 MHz:n taajuusalueella...
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on...
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Kirjastot.fi on kaikille avoin kirjastoverkkopalvelujen kokonaisuus, joka sisältää perustietoa kirjastoalasta ja alan ammattitietoa. Se ei siis ole yhteydessä minkään kirjaston kirjastokorttiin, vaan sivulle voi halutessaan rekisteröityä erikseen. Rekisteröityminen mahdollistaa Kirjastot.fi:n uutisten ja tiedotteiden tilaamisen omaan sähköpostiin.Kirjastot.fi: Info
