Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa.
Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja.
Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta.
Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
Erich Kästnerin Lisen ja Lotten salaisuus (Das doppelte Lottchen) on filmattu Amerikassa nimellä The Parent Trap. Suomeksi se on nimellä Ansa vanhemmille. Sitä on saatavissa Suomen kirjastoista VHS-tallenteena. Oulun kaupunginkirjastossa sitä ei valitettavasti ole, mutta sitä voi kaukolainata muista kirjastoista.
Tämä on varsin usein palkitsevaa työtä, mutta pakko myöntää, että myös hankalia hetkiä tulee vastaan. Joskus joutuu tekemään todella paljon töitä jonkin kysymyksen eteen. Palkitsevaa on se, kun löytää hyvän vastauksen (tai ylipäätään vastauksen) vaikeaan tai hankalaan kysymykseen. On myös palkitsevaa auttaa ihmisiä, olipa itse kysymys millainen tahansa. Monesti kysyjät lähettävät vielä ylimääräiset kiitokset vaivannäöstä. Se tuntuu tietenkin mukavalta.
Ongelmanratkaisutaidot ja tiedonhakutaidot tässä totisesti kehittyvät, eikä se ole mikään huono juttu.
Oudot kysymykset saattavat aluksi hämmentää, mutta tähänkin työhön kehittyy lopulta rutiini, jonka avulla pystyy laatimaan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Meitä on iso...
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla Aarne Haapakosken seikkailuja -sivustolla:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/outsider/index.htm
Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Vantaalla VHS-DVD digitointipisteitä näyttäisi olevan ainakin Hakunilan ja Tikkurilan kirjastossa. Tikkurilassa on digipaja , jonka ohjelmista kannattaa kysyä Tikkurilan kirjastosta, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/… , yhteystiedot, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/….
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Sen sijaan yliopiston, muiden oppilaitosten tai HelMet-alueen ulkopuolisiin kirjastoihin ei voi noita HelMet-kirjastojen kirjoja palauttaa. Kun kirjat on palautettu, ne kuljetetaan omistajakirjastoon.
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Alkuperäinen teksti on Benedict Zilliacuksen, suomennos Jukka Virtasen ja englannin kieliset sanat Martha Gaber-Abrahamsenin. Se löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
Nyyrikki-lehden vanhoja numeroita on mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun kaupunginkirjastossa. Kansalliskirjasto antaa mikrofilmit omaan lukusaliin luettavaksi, jos tilaa vähintään edellisenä päivänä lukupaikan (puh. 09- 191 22743) ja aineiston sähköpostilla kk-kaukopalvelu@helsinki.fi. Kopiot mikrofilmeistä ovat kalliita, joten kannattaa ottaa mukaan oma muistitikku. Oulun kaupunginkirjastosta saa mikrofilmejä kaukolainaksi n. 10 kpl. kerralla ja laina-aika on 4 viikkoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaite. Kaukolainapyynnön voi tehdä Hämeenlinnan kirjastossa tai verkkokirjastossa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/lainaus
Päätalo instituutti: http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/...
Eri sokerit vaikuttavat verensokeriin hiukan eri tavoin. Tavallinen sokeri (sakkaroosi), siirappi, hunaja, hedelmäsokeri (fruktoosi), sorbitoli, ksylitoli (koivusokeri), maltitoli ja mannitoli nostavat kaikki verensokeria, koska ne ovat puhdasta hiilihydraattia. Näistä sokereista kuitenkin ksylitoli, sorbitoli, maltitoli, mannitoli ja erytritoli eivät imeydy kokonaan, ja nostavat verensokeria vähemmän kuin tavallinen sokeri. Hedelmäsokeri vaikuttaa verensokeriin hieman hitaammin kuin tavallinen sokeri. Rypälesokeri eli glukoosi taas imeytyy nopeimmin ja vaikuttaa siis nopeimmin. Diabeetikko voi käyttää sitä ensiapuna nostamaan liian matalaa verensokeria. Ruokosokeri koostuu glukoosista ja fruktoosista, ja se nostaa verensokeria hiukan...
Jos kirjastokortti katoaa, ilmoita asiasta heti kirjastoon niin, että kortilla ei ehdi kukaan epärehellinen löytäjä lainata kirjoja. Uuden kirjastokortin saat käymällä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kortti on useimmissa kirjastoissa maksullinen.
Kirjastojen yhteystiedot löydät kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Kirjaston aineistoa poistetaan seuraavin perustein: aineiston huono kunto, sisällön vanhentuneisuus ja käytön puute. Osa huonokuntoisesta aineistosta menee suoraan paperinkeräykseen. Osa poistetusta kotimaisesta kirjallisuudesta lähetetään Varastokirjastoon. Varastokirjasto on valtion ylläpitämä valtakunnallinen kotimaista kirjallisuutta keräävä ja säilyttävä kirjasto, jonka tehtävä on kaukolainata kokoelmaansa. Suurempia poistomyyntejä järjestetään Varkauden kirjastossa muutaman kerran vuodessa.
Poistomyynnin jälkeen osa aineistoa jätetään odottamaan seuraavaa poistomyyntiä, osa laitetaan paparikeräykseen. Poistettu aineisto järjestetään pääluokittain ja kootaan varastoon. Tilaa poistetuille ei ole ruhtinaallisesti, vaan kirjat pakataan...
Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta:
Somerjoki, Rauli Badding
Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja
Love Kustannus, 1992
ISBN: 951-9377-30-1
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Marja” on muunnos nimestä ”Maria”. ”Maria” puolestaan pohjautuu kreikkalaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on esitetty tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Nimellä ”Marja” on myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Edellä mainitun lähteen mukaan etunimen ”Tuire” alkuperä on epäselvä. Se saattaisi liittyä ”Kalevalassa” käytettyyn ilmaisuun ”tuiretuinen”, jonka merkitys on ’älytön, ymmärtämätön’, mutta eipä sillä perusteella annettu nimi kuulosta kovin houkuttelevalta. Varmempaa tietoa nimen alkuperästä ei siis kuitenkaan ole.
Juuri kyseisillä sanoilla en löydä mitään kappalettta, mutta voisiko kyseessä olla Markku Aron Euroviisuissa 1971 esittämä kappale Tie uuteen päivään (säv, san: Rauno Lehtinen). Laulun snat löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/jarpen/tie.htm
Ja esim. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=KbQouypwxT0
voi kuunnella kappaleen.
Helmen keskeisiä teemoja ovat ihmisen ahneus, hyödyn tavoittelu keinoja kaihtamatta sekä suuren rikkauden aiheuttama onnettomuus ja siitä selviäminen. Steinbeck kuvaa näennäisen realistiseen tapaan Tyynenmeren rannalla Meksikossa vaatimattomissa oloissa asuvaa helmenkalastaja Kinoa ja hänen perhettään. Yksinkertaista mutta hyvää elämää köyhissä oloissa viettävä intiaaniperhe joutuu myllerryksen keskelle Kinon löytäessä merestä täydellisen ja suurikokoisen helmen, josta muutkin haluavat hyötyä. Kirja on aikuisille suunnattu, mutta sopii hyvin teini-ikäisille. Yhdysvalloissa se kuuluu koulussa luettaviin klassikoihin.
http://www.librarything.com/work/2977712/commonknowledge
http://www.gradesaver.com/the-pearl/study-guide/about/
http://www....
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
Belcherin merikäärme, nuolimyrkkysammakko, Inland taipaani, sinirengastursas ja kuutiomeduusa ovat kärkipaikoilla myrkyllisten eläinten listalla.
http://tieku.fi/luonto/elaimet-ja-kasvit/12-elainryhmaa-joita-kannattaa…
http://www.animaldanger.com/most-poisonous-animals.php
Tässäpä yleisiä ohjeita Google-kääntäjän käyttämiseen:
Google-kääntäjä löytyy osoitteesta www.google.fi. Klikkaa yläreunasta kääntäjä-painiketta. Valitse ensin kieli, jonka haluat kääntää (englanti) ja sitten kieli, mille haluat tekstin kääntää (suomi). Kirjoita suureen ruutuun käännettävä teksti ja käännös ilmestyy samalla oikeanpuoleiseen ruutuun.
Google-kääntäjä kääntää myös verkkosivuja ja verkkoasiakirjoja, jolloin syötetään osoite käännöskenttään ja klikataan käännä-painiketta. Jos käännettävä tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se.
Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, joten käännös ei ole yksi yhteen...
