Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2023–2026 alusta lukien 7 137 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 7 494 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 993 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja.
Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.
EU-kansalaisten...
Pirkko talvion kirjassa "Äidin kyydissä etelään" ( 1981 ) on heidän pakettiautollaan hyvin tärkeä osa. 5-henkinen perhe matkustaa
halki Euroopan muistaakseni Portugaliin. Aivan fantasiapuolelle menee Kerttu Juvan "Seikkaileva leikkimökki", missä lapset tekevät itselleen liikkuvan kodin vanhasta linja-autosta. He lähtevät matkaan halki Suomen metsästämään kadoksissa olevaa isää. Ratkiriemukas kirja.
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
2024 presidentinvaalien äänestyspaikoilla rahaa keräsi hyväntekeväisyysjärjestö Pieni ele ry. Etusivu - pieni ele
Pieni ele -keräys on kerännyt lahjoituksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin vaalimiseen jo vuodesta 1907 lähtien. Keräys on aina vaalien aikaan äänestyspaikoilla. Ensimmäisessä keräyksessä vuonna 1907 kerättiin Werner Söderströmin johdolla lahjoituksia tuberkuloosin vastustamiseen. Keräys järjestettiin vaalien yhteydessä ja monien vuosien ajan keräyksen nimi olikin Vaalikeräys. Tänä päivänä lahjoituksilla tuetaan kotimaamme vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Toiminta perustuu hyväntekeväisyyteen ja yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla...
Hei,
Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa.
Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske."
Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Kyllä, Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta. Tässä linkki Ylen asiakaspalvelun verkkosivuille: Asiakkaiden Service Portal - Customer Service (yle.fi)
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi kirjastomme kirjoista. Myöskään Kaarina Turtian Gastronominen sanakirja ei tunne sitä. Google löytää haulla poules salades hyvin erityyppisiä salaatteja, joissa kana on proteiinina. Katsoin muutamia ohjeita ja ainakin niissä kana jäähdytettiin ennen salaattiin lisäämistä. Mutta nämä ovat nykyajan ohjeita.
Voisiko olla niin, että ruokalajin teki kukin kokki omalla tavallaan?
Voisit kysyä vielä Perhon liiketalousopistosta. Sähköpostin info@perho.fi kautta voisi löytyä asiantuntija vastaamaan.
Hei
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan aara on kyntölaite, aura.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_f565758819502656ded44d4e7bf3b8e8&word=aara&list_id=121
Wikisanakirjassa puolestaan sanan kerrotaan tulevan vironkielen sanasta ara, joka tarkoittaa papukaijaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/aara
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Tähän on hankalaa löytää mitään yksiselitteistä vastausta. Asia on mitä luultavimmin kulttuurisidonnainen sekä tapoihin ja perinteisiin liittyvä.
Säällä on varmasti osuutensa sillä kaikkien lämpimimmät ja kuumimmat säät ajoittuvat molemmissa maissa kesä-elokuun välille. Yhdysvalloissa tietyissä osavaltioissa syyskuussakin saattaa olla lähelle 30 asteen lämpötiloja.
Mitä tulee vuodenaikoihin ja niiden jakautumiseen kolmen kuukauden jaksoihin niin vuodenaikojen vaihtelu ilmenee sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan. Siksi meidän on täällä Suomessa ja varmasti myös muissa Pohjoismaissa helppo erotella ne toisistaan.
Ilmatieteenlaitos.fi
Foreca....
Ainakin syksyllä 1939 lyhtypylväisiin maalatut valkoiset raidat liittyivät tosiaan väestönsuojeluun. Huoli lähestyvästä sodasta ja ilmahyökkäyksistä saivat viranomaiset antamaan ohjeita asuttujen alueiden pimentämiseen ja järjestämään pimennysharjoituksia. Lyhtypylväisiin maalattiin leveät valkoiset raidat, jotta ne erottuisivat pimeässäkin paremmin kadun tasolla liikkuville ja opastaisivat osaltaan jalankulkijoiden liikkumista.
Finnasta löytyy valokuva tällaisesta valkoraidoitetusta pylväästä. (Kuvaaja Hugo Sundström/ Museovirasto) https://www.finna.fi/Record/museovirasto.780e3896-bc44-4746-a050-60ed98…
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy uutisointia ajankohdan pimennysharjoituksista ja ohjeita pimennyksen...
Kannattaa tarkistaa Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kurssitarjonta, sieltä voisi mahdollisesti löytyä:
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto
Helsingin Työväenopistossa on kursseja lähinnä tietotekniikkaan ja digitaitoihin liittyen, mutta niistä löytyykin sitten kursseja hyvin kattavasti, täältä löytyvät kaikki kurssit: https://ilmonet.fi/
