Suomen kielessä on se hieno ominaisuus, että hän-pronomini viittaa molempiin sukupuoliin. Näin kirjailija voi halutessaan jättää henkilöhahmon sukupuolen arvailujen varaan. Tuutikki (tai Tuu-tikki, ruotsiki Too-ticki) on varsin jätkämäinen hahmo, mutta Muumi-kirjojen ruotsinkielisissä alkuteoksissa häneen viitataan silti pronominilla 'hon' ('hän' naisesta). Todennäköisesti Tove Jansson on tarkoituksella halunnut sijoittaa hahmon (Tuutikki ei ole ainoa) sukupuolten hämärälle raja-alueelle. Tuutikin esikuvana pidetään Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää, jota Jansson kutsui Tootiksi. Tove ja Tooti tapasivat vuonna 1956 hieman ennen Taikatalven kirjoittamista, jossa Tuutikilla on keskeinen rooli.
Lähteet ja lisätietoja:
Boel Westin:...
Juhani Pohjanmiehen Koraali-koulu : yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten (1926) löytyy lukusalikappaleena Kansalliskirjastosta, jossa sitä siis voi käydä lukemassa paikan päällä. Myös Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa on kappale vain lukusalikäyttöön. Sen sijaan näyttää siltä, että Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston varastossa teoksesta olisi myös lainattava kappale. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön omassa kirjastossanne tai suoraan verkon kautta tällä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ostettavan kappaleen löytäminen voi olla hankalampaa. Teosta kannattaa tietysti kysellä antikvariaateista. Tarkastin tilanteen nettiantikvariaatista ( http://www.antikka.net/ ),...
Tarkoittanette tätä DVD-levyä:
Teoksen nimi Helsingin ilmatorjuntavoitto 1944 / ohjaus Olli-Pekka Hiltunen, Ville Vaihinen ; käsikirjoitus Ahti Lappi, Ville Vaihinen, Olli-Pekka Hiltunen
Julkaisutiedot [Vantaa] : EVTEK, 2005
Käyttörajoitukset Ei lainausoikeutta
Esittäjä Selostus: Erkki Aalto
Kuten luettelointitiedoista ilmenee, levyllä ei ole lainausoikeutta. Kyse on siis tekijänoikeusasiasta. Kirjastothan joutuvat erikseen maksamaan kaikkien hankkimiensa DVD-levyjen lainausoikeudesta levyjen julkaisijoille, mutta läheskään kaikille levyille lainausoikeutta ei ole edes ostettavissa. Juuri tästä syystähän kirjastot eivät voi hankkia kokoelmiinsa suinkaan kaikkea elokuva-aineistoa.
Samasta syystä tätä mainittua DVD-levyä ei kirjastoihin...
Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi -runoelma on julkaistu sekä painettuna että äänitteenä. Äänitteet ovat 1970- ja 1980-luvuilta, ja ne ovat lp-levyjä tai c-kasetteja. Cd-levynä sitä ei ole julkaistu.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Puolisoiden omistussuhteet eivät avioliiton solmimisen johdosta muutu, vaan kumpikin puoliso omistaa edelleen yksin sen omaisuuden, jonka hän omisti ennen avioliiton solmimista. Samalla lailla omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana tai saa perintönä, lahjana taikka lotossa, on yksin hänen omaisuuttaan. Katso myös
http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-avioliitoyhteinenomaisuus…
Vuonna 1930 ja sen jälkeen solmituissa avioliitoissa omaisuus on erillistä, siis sen puolison, jonka nimissä se on. Yhteistä on vain se, mikä on molempien nimissä eli puolisoiden yhdessä hankkimaa.(Norri: Perintö ja testament-ti: käytännön käsikirja, 2007, s. 21)
Puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeuden tarkoituksena on...
Käytämme arkistokirjateippiä pienempiin vaurioihin, mutta irronneet kirjan sivut liimataan ja kirja pannaan painon alle kuivumaan. Liimaukseen voi käyttää esim. Eri Keeperiä tai muuta vastaavaa liimaa. Liima kannattaa levittää siveltimellä.
Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä skannereita on asiakaskäytössä pääkirjasto Metson käsikirjastossa, Messukylän ja Pellervon kirjastoissa sekä Sampolan ja Hervannan tietotoreilla.
Koneille voi varata aikoja joko kirjastosta tai itse netin kautta osoitteessa https://netloan.tampere.fi/login.aspx. Skannerikoneiden numeroita: pääkirjaston käsikirjasto kone 8, Sampolan kirjaston tietotori 16S, Messukylän kirjasto 4S, Hervannan kirjaston tietotori koneet 11 ja 12.
Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjastakaan (1990)ei löytynyt selitystä kakku-sanan kohdalta. Kirjan alussa, Lukijalle-nimisessä luvussa mainitaan, että kakku-sanaan liittyy mielikuva pitkäaikaisesta leivänsaannista, ...evään, limpun, paakelsin, pullan haukkaamisesta, järsimisestä, nokkimisesta tai syömisestä.
Samantapaisia merkityksiä kakulle löytyy Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kirjasta (2000). Termiä purra, syödä,heittää kakkua on käytetty kirjan mukaan jo 1940-luvulla.
Kirjastonhoitajalta voi kysyä kaikkea mikä Sinua askarruttaa, eli mitä tahansa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on perinteinen kirjaston tietopalvelu, jossa etsitään luotettavia lähteitä kirjaston kirjakokoelmista ja verkosta kysyjän etsimästä aiheesta.
Voit tutkia kysymyksiä ja vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset sekä palvelun infoa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta, saadaksesi paremman käsityksen palvelusta.
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Verkosta löytyy EU:n virallinen termitietokanta IATE, jossa on luotettavia käännöksiä myös tekniikan alueelta: http://iate.europa.eu/
Myös Sanastokeskus TSK:n termipankki TEPA sisältää tekniikan sanastoa useilla kielillä: http://www.tsk.fi/tepa/
Tekniikan alan saksa-suomi-sanastoja on julkaistu toki kirjoinakin, esimerkiksi Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi : Tekniikan ja kaupan sanakirja (viimeisin laitos 1999), saman tekijän monikielinen Tekniikan perussanakirja (1993) sekä Gummeruksen julkaisema Saksa-suomi : Tekniikan ja kaupan sanakirja (1996).
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
Alkuperäisen version kappaleesta "Oi tuntematon" laulaa Irja Kuusela. Levytys on vuodelta 1967.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Oi+Tuntematon
ja
Suomen kansallisdiskografia https://finna.fi
Fredi lauloi samana vuonna laulun Suomen euroviisukarsinnoissa, sijoittuen kolmanneksi. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisuhistoria/topic2360.html?sid=d21e…
"Oi tuntematon löytyy HelMet-kirjastoista Taneli Mäkelän laulamana CD-levyltä "20 suosikkia : Vanhan veräjän luona" ja Eino Grönin laulamana CD-levyltä "Musiikin tähtihetkiä". HelMet-kirjaston musiikkihaku: http://www.helmet.fi/search~S3*fin/X
Sanoituksen ja nuotit löydät esim. Suuri Toivelaulukirja 14:stä. Myös "Ikivihreitä lauluja : Taneli Mäkelän ohjelmistoa" sisältää etsimäsi...
Noomi Hebertin Revontulitalli -sarjaa on suomeksi ilmestynyt neljä osaa:
1. Liekkien lahja
2. Jäiden salaisuus
3. Tuulen tie
4. Kiven voima
Ruotsiksi on ilmestynyt vielä osat 5 (Mörkrets längtan) ja 6 (Ljusets hunger), mutta näitä ei ainakaan vielä ole suomennettu.
Kalastusasetuksen 9 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään pyyntivälineiden etäisyyksistä:
"Meressä kylänrajan ulkopuolella ei toisen kalastusta häiritsevää pyydystä ilman asianomaisen lupaa saa panna pyyntiin sataa metriä lähemmäksi toisen käytössä olevaa nuotta apajaa eikä troolia vedettäessä saa mennä sataa metriä lähemmäksi toisen pyynnissä olevaa nuottaa eikä isorysää.
Sen lisäksi, mitä 3 momentissa säädetään häiritsevästä pyynnistä, ei kalastusta ankkuroiduilla pintaverkoilla tai isorysällä saa ilman asianomaisen lupaa harjoittaa kahtasataa metriä lähempänä toisen isorysää sen sivulta lukien eikä sataa metriä lähempänä sen perää."
Runo ei ole Lauri Pohjanpään vaan Oiva Paloheimon. Runo on nimeltään Auttamaton Pekka. Runon Pekka arvelee villakoiraa jellonaksi eikä muuta mieltään, vaikka äiti toruu häntä uhmakkaaksi. Äiti pyytää Pekkaa pyytämään Jumalalta anteeksi uhmakkuuttaan. Runon lopussa s-kirjainta osaamaton Pekka kertoo Jumalan sanoneen näin: "Kat hattumpaa, ei hattumpaa, titä jellonakt minäkin entin luulin."
Runo on ilmestynyt Oiva Paloheimon kokoelmassa Vaeltava laulaja (1935). Se löytyy myös kokoelmasta Runot (1981). Runo löytyy myös lausuttuna LP-levyltä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja (Yrjö Jyrinkoski esittää). Kirjat ja levy löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
"Päivät pääksytysten" tarkoittaa mm. Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan "koko ajan, yhtenään, joka päivä".
Nykysuomen sanakirjan mukaan substantiivi pääksy tarkoittaa puuveneen kokkaa. Kantasanasta pääksy johdettu adverbiaali pääksytysten puolestaan merkitsee "pää päätä (pääksy pääksyä) vasten, päittäin peräkkäin.
Näin ollen "päivät pääksytysten" voidaan ymmärtää siten, että päivät seuraavat toinen toistaan pää päätä vasten. Eli koko ajan, yhtenään.
Lähteet:
Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 2004.
Nykysuomen sanakirja, osat III ja IV, L-R, WSOY, Porvoo, 1983.
Tor Carpelanin Suomen ritarihuoneen suvuista kertova Ättartavlor vuodelta 1942 kertoo Einar Filip Palménin saaneen Anna Maria Beckerin kanssa toisena lapsenaan Aili Inkerin 18.10.1917. Sama tieto löytyy myös vuoden 1960 Kuka kukin on -teoksesta. Googlen löytämistä tiedoista Ailin nimi lienee vain jostakin syystä jäänyt puuttumaan, sillä myös Aili Palménin muistelmateos Ystäväni, miehet, naiset vahvistaa hänen olevan vuonna 1922 kuolleen Eeron pikkusisko.
Avioliitto Eino Suolahden kanssa päättyi Suomen kansallisbibliografian (ks. Suolahti, Eino Edvard) mukaan jo vuonna 1947.
Aili Palmén on yhä elossa.
