Suomen runotar vuodelta 1965 tietää Täällä Pohjan tähden alla on nyt kotomaamme -runon nimeksi Kotomaamme ja Tekijäksi Juhana Fredrik Granlundin. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Laulun sävel on suomalainen kansansävelmä. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Syitä tähän emme saaneet selvitetyksi. Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Nuotit löytyvät esim. kokoelmista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Muutama poiminto levytyksistä:...
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02...
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.
HKLJ:stä eli Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmästä on julkaistu 5 painosta (5. uusittu painos vuonna 1995). Vuonna 2002 HKLJ:stä limestyi...
Suomalaisten kirjastojen lainaus- ja muitakin tilastoja on koottu kirjastojen yhteiselle kirjastot.fi-sivustolle. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ . Tilastoja löytyy tältä sivulta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ Vuosittain koottavat Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Tilastot ovat yleisiä, eivätkä anna tietoa yksittäisten kirjojen lainauksesta.
Aihetta käsitellään seuraavassa teoksessa, tosin ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston osalta Kesti, Markku, Tiedän mitä luet ensi kesänä? : tutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lainatuimmista ja varatuimmista kirjannimekkeistä. [Oulu] : [M. Kesti], 2006.
Valtakunnallisia tai kuntakohtaisia tietoja lainatuimmista ei ole. Lainaustilastot...
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
Noita partiolaisten käyttämiä piirihuutoja on kerätty PartioWikiin:
http://wiki.partio.net/Piirihuuto
Savolaisten huuto sieltä puuttuu, tällainen versio löytyi verkosta: Savolaenen, savolaenen, jouseen tartu, tartu jo ! "No, oeskohan tuota, no, oeaskohan tuota.. No, johan tok! No, johan tok!" Savolainen, savolainen, jouseen tarttui, maaliin ampui, hyvin sattui. - SAVO, HEI
http://www.spyp.fi/PY2_2005.pdf
Suhmura on paikka Pyhäselän Hammaslahdessa. Se on pieni Haapajärveen, Laivanpäähän ja Salokylään rajoittuva perämaa. Suhmura ei ole kylä vaan Hammaslahden yksi nurkka, joka ulottuu Pyhäselkä-järven rantaan.
Suhmura-nimen alkuperästä ei ole tarkaa tietoa, mutta Terho Könönen, "Suhmuran Santra" -laulun tekijä olettaa paikan nimen juontuvan kahdesta venäjän sanasta: suhoi=kuiva ja smura=nurmi, siis suhoismura=kuivanurmi. Alueella on ollut venäläisvaikutusta.
Ks. TUOMINEN, Vesa: Pyhäselän partailta. 1995.
MAAKUOPPAMÖKKEJÄ ja suakkunoita Suhmurasta : Suhmuran
historiikki. 1995.
"Suhmuran Santra" -laulun on säveltänyt ja sanoittanut Terho Könönen.
Terho Könönen kertoo laulun synnystä seuraavaa:
"Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. Kävin...
Nimi Ronkainen/Ronkanen on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta sitä esiintyy myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Nimi on todennäköisesti syntynyt karjalaisista ristimänimistä Rotka, Rontka, Ronkka, jotka ovat muunnelmia venäläisistä nimistä Rodion, Rodja, Ronka. Nämä taas liittyvät kreikkalaiseen nimeen Herodion.
Ronkainen -nimestä löytyy tietoja jo 1500-luvulta mm. Suistamolta ja Viipurin pitäjästä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Alistair MacLeanilta on suomennettu seuraavat kolmekymmentäseitsemän teosta.
Alaskan musta kulta,
Armoton meri : kertomuksia miehistä ja merestä,
Hyvästi Kalifornia,
Jääasema Zebra,
Kaapattu torni,
Kaappaajan paluu,
Kaappaus San Franciscossa,
Kahlenukke,
Kalmankoura,
Karhusaari,
Katkuinen kuoleman tie,
Kotkat kuuntelevat,
Kun kello lyö,
Kuoleman joki,
Kuoleman juna,
Kuoleman kauppiaat,
Kuolonhyppy,
Loputon yö,
Merinoita,
Miljonäärien laiva,
Navaronen haukat,
Navaronen tykit,
Pako yli Jaavan meren,
Partisaanit,
Pelko on aseeni,
Pyörremyrsky,
Saalistus Barentsinmerellä,
Saattue Murmanskiin,
Salamurhaajien aika,
Santorinin hauta,
Särkyneen sydämen sola,
Taivaan nuoli,
Takaa-ajo Vaccarèsiin,
Tulvaportti,
Viimeinen rintama,
Yövartio,
Kapteeni...
Suomen sukututkimusseuran kirjaston sivuilta löytyy seuraava tieto:
"Kirjaston ydinosa ovat sukututkimukset, jotka kiinnostavat myös lainaajia eniten. Sukututkijat ovat kiitettävästi lahjoittaneet kirjastolle julkaisujaan, mutta moni tutkimus jää edelleen vain tekijänsä tai tämän sukulaisten hyllyyn. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sukututkimukset löytyisivät keskitetysti ainakin yhdestä paikasta. Melko usein kirjastosta kysytään tutkimusta, joka on aikanaan nähty jonkun sukulaisen kokoelmissa. Joskus se löytyy meiltä, joskus ei. Viimeksi mainitussa tapauksessa joudutaan työ usein tekemään uudelleen."
Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. kirjasto@genealogia.fi
Kirjasto sijaitsee Kruununhaassa...
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Karhun nimityksiä ovat esim. kontio, kontia, otso, ohto ja mesikämmen. Lisäksi siitä on käytetty mm. nimityksiä metsänpitäjä, metsänhaltija, metsä(h)inen, metsänkuningas, metsänvilja, metsänvaari, metsänvanhus, kouko, mönninkäinen ja pöykäri. Osa näistä on ns. peittonimityksiä, ts. karhusta ei ole haluttu puhua oikealla nimellä.
Kirjassa pojat menevät saunaan:
"Rutanen ja Tauno tuli pian perässä. Rutanen pihtas jotain kun se käveli. Se halus peittää intiimit paikkansa. No ei sen pillissä mitään hurraamista ollukkaan.
Tauno huomas kans sen pihtarin eleet, lätkäs saippuaa päähänsä ja sano huvittuneella äänellä: Sullahan on kova ase Rutanen. Oikee häräntappoase!"
Tämä on ainoa kerta, kun kirjassa mainitaan häräntappoase. Sanalla ei liene sen syvällisempää merkitystä kirjassa.
Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
Solja nimeä on esiintynyt Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Ilmeisesti nimi juontaa juurensa vanhasta Sääksmäen Rapolassa tunnetusta hämäläisestä paikannimestä Soljala. Soljaa on pidetty vanhana suomalaisena henkilönimenä. Oletetaan, että Solja on hämäläinen asu muinaissuomalaisesta miehennimestä Sotia. Paikannimenä Soljaa esiintyy asiakirjoissa monilla paikkakunnilla 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
Kappale on katkelma Gaetano Donizettin kuuluisaa aariaa Una furtiva lagrima oopperasta L'elisir d'amore. Kappale on italiaa ja löytyy ainakin Rukajärven tie -elokuvan soundtrackilta sekä lukuisilta oopperalevyiltä eri tenorien esittämänä. Levyä on saatavilla Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to
Aleksei Nikolajevitš Tolstoi syntyi 1883 (vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan 1882) ja kuoli 1945. Hän oli aatelissukua, arvoltaan kreivi ja Leo Tolstoin etäinen sukulainen. Hän vietti lapsuutensa maatilalla Samaran alueella ja kävi koulua Samarassa. Koulun jälkeen hän opiskeli Pietarin Teknisessä instituutissa. Insinöörin töitä Tolstoi ei tehnyt koskaan - hän alkoi kirjoittaa jo opiskeluaikanaan ja oli koko ikänsä ammattikirjailija. Vallankumouksen jälkeen Tolstoi muutti ulkomaille mutta palasi Neuvostoliittoon 1923. Neuvostoliitossa hän loi loistavan uran: hän oli yksi Neuvostoliiton menestyneimpiä ja suosituimpia kirjailijoita.
Tolstoi aloitti uransa runoilijana mutta siirtyi pian kirjoittamaan proosaa. ”Kärsimysten tie” (1921 – 1940)...
Tarkkaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta vahva ehdokas Helsingin kantakaupungin suurimmaksi sisäpihaksi on Vallilassa Somerontie 14:ssa sijaitseva korttelipiha. Kortteli nro 555 rajoittuu Somerontiehen, Sammatintiehen, Anjalantiehen ja Kangasalantiehen. Kollegan kanssa muistelemme, että tämä piha olisi mainittu Helsingin suurimmaksi joissakin yhteyksissä. Lisäksi korttelissa toimivan firman nettisivuilla kutsutaan pihaa jopa Pohjois-Euroopan suurimmaksi http://www.astrobar.fi/info.html .
Lisätietoja tästä korttelista löytyy kirjoista "Umpikortteli kaupunkiasumisen ihanteena, Asunto-osakeyhtiö Sammatti 1927-1987, 60-vuotisjuhlakirja" (toim. Salli Hakala, 1988) ja "Oihonnankadulta Kumpulantielle, Helsingin vanhoja kortteleita 4" (Kaija...
