Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on...
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Kirjastot.fi on kaikille avoin kirjastoverkkopalvelujen kokonaisuus, joka sisältää perustietoa kirjastoalasta ja alan ammattitietoa. Se ei siis ole yhteydessä minkään kirjaston kirjastokorttiin, vaan sivulle voi halutessaan rekisteröityä erikseen. Rekisteröityminen mahdollistaa Kirjastot.fi:n uutisten ja tiedotteiden tilaamisen omaan sähköpostiin.Kirjastot.fi: Info
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2023–2026 alusta lukien 7 137 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 7 494 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 993 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy...
Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja.
Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.
EU-kansalaisten...
Pirkko talvion kirjassa "Äidin kyydissä etelään" ( 1981 ) on heidän pakettiautollaan hyvin tärkeä osa. 5-henkinen perhe matkustaa
halki Euroopan muistaakseni Portugaliin. Aivan fantasiapuolelle menee Kerttu Juvan "Seikkaileva leikkimökki", missä lapset tekevät itselleen liikkuvan kodin vanhasta linja-autosta. He lähtevät matkaan halki Suomen metsästämään kadoksissa olevaa isää. Ratkiriemukas kirja.
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Hissien ohjausjärjestelmät olivat alkuun nykyistä monimutkaisempia, minkä vuoksi hissinkuljettajat olivat tarpeen. Vähitellen hissialalla tapahtunut huomattava tekninen kehitys muutti tilannetta, ja vuonna 1960 ilmestyneessä Kone-yhtiön historiikissa todetaankin: "Hissinkuljettajia käytetään nykyään tuskin muualla kuin tavarataloissa, joissa tarvitaan yleisön opastajia."
Lähde:
Kirsti Herlin, Kone Osakeyhtiö 1910–1960
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
2024 presidentinvaalien äänestyspaikoilla rahaa keräsi hyväntekeväisyysjärjestö Pieni ele ry. Etusivu - pieni ele
Pieni ele -keräys on kerännyt lahjoituksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin vaalimiseen jo vuodesta 1907 lähtien. Keräys on aina vaalien aikaan äänestyspaikoilla. Ensimmäisessä keräyksessä vuonna 1907 kerättiin Werner Söderströmin johdolla lahjoituksia tuberkuloosin vastustamiseen. Keräys järjestettiin vaalien yhteydessä ja monien vuosien ajan keräyksen nimi olikin Vaalikeräys. Tänä päivänä lahjoituksilla tuetaan kotimaamme vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Toiminta perustuu hyväntekeväisyyteen ja yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla...
Leipäjuusto ja juustoleipä ovat, niin kuin arvelit, maantieteellisesti jakautuneita nimityksiä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan juustoleipä on Kainuun seudulla käytetty termi, kun taas leipäjuustoa tavataan laajasti Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa. Kielikello-lehdessä kerrotaan näin: "Tuorejuustoihin kuuluva perinteinen suomalainen talonpoikaisjuusto on leipäjuusto, jonka kainuulainen nimitys on juustoleipä. [...] Yleiskielessä pitäisi käyttää nimeä leipäjuusto, joka luokittelee tuotteen juustojen luokkaan, juustoleipä ryhmittyisi leipien luokkaan."
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_716ee71304ba8df246d…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=juustoleip%C3%A4&sms_id=...
Hei,
Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa.
Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske."
Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Kyllä, Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta. Tässä linkki Ylen asiakaspalvelun verkkosivuille: Asiakkaiden Service Portal - Customer Service (yle.fi)
