Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
Solja nimeä on esiintynyt Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Ilmeisesti nimi juontaa juurensa vanhasta Sääksmäen Rapolassa tunnetusta hämäläisestä paikannimestä Soljala. Soljaa on pidetty vanhana suomalaisena henkilönimenä. Oletetaan, että Solja on hämäläinen asu muinaissuomalaisesta miehennimestä Sotia. Paikannimenä Soljaa esiintyy asiakirjoissa monilla paikkakunnilla 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Kappale on katkelma Gaetano Donizettin kuuluisaa aariaa Una furtiva lagrima oopperasta L'elisir d'amore. Kappale on italiaa ja löytyy ainakin Rukajärven tie -elokuvan soundtrackilta sekä lukuisilta oopperalevyiltä eri tenorien esittämänä. Levyä on saatavilla Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to
Aleksei Nikolajevitš Tolstoi syntyi 1883 (vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan 1882) ja kuoli 1945. Hän oli aatelissukua, arvoltaan kreivi ja Leo Tolstoin etäinen sukulainen. Hän vietti lapsuutensa maatilalla Samaran alueella ja kävi koulua Samarassa. Koulun jälkeen hän opiskeli Pietarin Teknisessä instituutissa. Insinöörin töitä Tolstoi ei tehnyt koskaan - hän alkoi kirjoittaa jo opiskeluaikanaan ja oli koko ikänsä ammattikirjailija. Vallankumouksen jälkeen Tolstoi muutti ulkomaille mutta palasi Neuvostoliittoon 1923. Neuvostoliitossa hän loi loistavan uran: hän oli yksi Neuvostoliiton menestyneimpiä ja suosituimpia kirjailijoita.
Tolstoi aloitti uransa runoilijana mutta siirtyi pian kirjoittamaan proosaa. ”Kärsimysten tie” (1921 – 1940)...
Tarkkaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta vahva ehdokas Helsingin kantakaupungin suurimmaksi sisäpihaksi on Vallilassa Somerontie 14:ssa sijaitseva korttelipiha. Kortteli nro 555 rajoittuu Somerontiehen, Sammatintiehen, Anjalantiehen ja Kangasalantiehen. Kollegan kanssa muistelemme, että tämä piha olisi mainittu Helsingin suurimmaksi joissakin yhteyksissä. Lisäksi korttelissa toimivan firman nettisivuilla kutsutaan pihaa jopa Pohjois-Euroopan suurimmaksi http://www.astrobar.fi/info.html .
Lisätietoja tästä korttelista löytyy kirjoista "Umpikortteli kaupunkiasumisen ihanteena, Asunto-osakeyhtiö Sammatti 1927-1987, 60-vuotisjuhlakirja" (toim. Salli Hakala, 1988) ja "Oihonnankadulta Kumpulantielle, Helsingin vanhoja kortteleita 4" (Kaija...
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/...
Kysymäsi runon tekijää on tiedusteltu palvelustamme aiemminkin. Lauri Pohjanpään runon nimi on Jänikset ja se sisältyy kokoelmaan Uusi kevät ja muita runoja (1917). Runo löytyy myös Pohjanpään valikoimakokoelmasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Löydät aiemmat vastauksemme Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Kirjoita hakusanoiksi Pohjanpää Lauri runot.
Ilmaisulle ei löytynyt selitystä idiomi- eikä muistakaan sanakirjoista. Kirjassa Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin (tekijänä mm.Jarmo Grönros) kerrotaan, että kerta on vanha kappalemitta. Hevosen kenkiä on laskettu kerta-mitassa, joka tarkoitti neljää kappaletta. Kerta on ollut myös vaununakselien kappalemitta: vaununpyörien pinnakerta on tarkoittanut 44 kappaletta. Pinnatuoleja on kaupattu kerta-mitoissa. Yksi kerta tarkoitti 168 pinnaa. Pohjoisessa kerta saattoi tarkoittaa myös teurastetun poronlihan mittaa.
Näiden tietojen perusteella on vaikea sanoa monikokertainen on nykyinen kertaluokka. Lisäksi voi olla, että ilmaus ei liity näihin mittoihin lainkaan.
Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Yksi laulun toisinto löytyi Kansanrunousarkiston J.K. Harju -kortistosta:
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
Isäs on kaukana savotalla
propsia kuorimassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
äitis on peräkammarissa
herroja hieromassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
siskos on rantalepikössä
kerpuja keräämässä
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
veljes on kansakoulussa
ärrää oppimassa
Toisinnon tiedot: - Tämän lauloi mulle eräs humalainen, ei antanu nimee, eikä edes mistä on kotoisin. Murteesta päättelen, että hän on Jyväskylän seuduilta.
Helsinki. Johan K. Harju 7321.1970. Liekkimajassa 9.2.-70.
Lauluun liittyy r-äänteen sorauttaminen, ja sitä on laulettu "Aaa tuuti lullan" säveleen.
Elokuvassa "Mullin Mallin" vuodelta 1961 laulun esittää Matti...
Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto:
"Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2."
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on
8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden
415,69 km².
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Teema tai tematiikka tarkoittaa johtavaa aihetta tai keskeistä ajatusta, ideaa. Joskus puhutaan myös teoksen sanomasta tai motiivista. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY 2003; http://fi.wikipedia.org/wiki/Tematiikka )
Seuraavista osoitteista löytyy asiaa Ilkka Remeksen Kirottu koodi –kirjasta ja sen tematiikasta.
Kirjan teema selviää kuitenkin parhaiten lukemalla itse kirjan.
http://www.kiiltomato.net/?cat=editorial&id=117
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-32087-0
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lasten-+ja+nuortenkirjat/1135223711152
Lääketieteellisen latinan sanasto löytyy ainakin Lääkäriseura Duodecimin sivuilta osoitteesta http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ltt .
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
Arvo riippu täysin kunnosta. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatima "Suomen rahat arviohintoineen 2005" mukaan Suomen 1874 1 markka on noin 60 euron arvoinen jos se on täysin kulumaton. Jos on selviä kulutuksen jälkiä, niin sitten sen arvo tippuu noin kahden euron kieppeille. Hintaesimerkkejä voi löytää www.huuto.net "osastokohtainen haku".
Yllä mainittua teosta voitte tiedustella kotiseudun kirjaston kautta. Siitä löytyy myös tietoa kuntoluokituksesta.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
Ennakkoäänestys eli ns. postiäänestys tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
"Oteäänestys" tarkoitti ennakkoäänestystä edeltänyttä käytäntöä, jossa kotipaikkakunnalta tilapäisesti poissa olleet henkilöt pystyivät äänestämään muualla hankkimalla otteen oman äänestysalueensa vaaliluettelosta. Oma äänestysalue määrittyi (ja määrittyy edelleen) asuinpaikan mukaan.
Tietolähteet:
Nousiainen, Jaakko: "Suomen poliittinen järjestelmä" (WSOY, 1998)
http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/kysymykset/id25498.html
