Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi Nanna selitetään seuraavasti: "Alkuaan muinaisskandinaavien uskalias, rohkea. Ortodoksisessa kalenterissa nimeä vastaa pyhä Nonna (puhdas, pyhä). Lastenkielessä sana merkitsee makeisia."
Pentti Lempiäinen taas sanoo kirjassaan Nimipäivättömien nimikirja, että Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 9.7. nimipäiviään juhlivat Nanna ja Nanny ovat Annan johdannaisia. Anna on puolestaan alkuaan sama nimi kuin Hanna ja merkitsee armoa.
Uskoisin, että merkitys uskalias, rohkea, on alkuperäisempi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet- tietokannasta ja Fennica-tietokannasta etsimällä ei oikeastaan löytynyt taideteokseen perustuvia lapsille tarkoitettuja kotimaisia satuja jo mainitsemiesi lisäksi. Aikuisille löytyi kaksikielinen satukirja Joulupukin lomamatkat – Santa’s Holiday Travels (Sinikka Salokorpi, Bruno Maximus 1999), jossa kuvituksena ovat taiteilija Bruno Maximuksen taulut ja tarinat ilmeisesti perustuvat niihin. Kirjassa on 12 noin viiden sivun mittaista tarinaa, jokaiseen tarinaan liittyy yksi kuva.
Helmet-tietokannasta löysin lisäksi tiedot omakustanteena ilmestyneestä kirjasta Salomaa: Maailmojen synty:kertomus lapsille:kuvakirja (H.E. Salomaa 2003). Kirjan tiedoissa on maininta ” maalaukset Helmi Salomaa”....
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-...
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, kertoo Nea-nimen olevan lyhentymä nea-loppuisista nimistä esim. Linneasta. Nimi on ollut Suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995. Nimestä esiintyy myös kirjoitusasu Neea. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? -kirja kertoo myös, että Nea voi olla lyhennys Linneasta. Ortodoksisessa kalenterissa Nea voi olla pyhän Neonilla-nimen lyhennys. Mikäli Nea johdetaan Linneasta, joka on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén muistoksi annettu nimi, on nimen alkuperämaa Ruotsi.
Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot:
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
vanuttaa
1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi.
2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa.
3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Kyseessä on englantilainen kansanlaulu "Kuninkaan viuluniekat", jonka suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Laulutunti. WSOY, 2005.
Musica 3-4. Warner/Chappell Music Finland, 1988.
Tie musiikkiin : Musica 2. Musiikki Fazer, 1976.
Laulun nimi on Tontun avain. Sanat kokonaisuudessaan löytyvät kirjoista Valio, Helmi : Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten, 1926 ja Ollikainen, Meri : Vilisee, kilisee tonttuja... :joulujuhlien esitysleikkejä, 1966. Viimeksi mainittu kirja on myös Oulun kaupunginkirjastossa ja siinä on sivuilla 9-11 sanat, nuotit ja leikkiohjeet.
Vastaus löytyi videolta. Jakso on LWT:n filmatisoinnissa nimeltään 'The Incredible Theft' (ja useimmiten nimeke on sama kuin Christiellä). Miss Lemon kysyy: 'But how will I know where to file her, if I haven't got her
name?' Ja Poirot'n vastaus: 'Life first, miss Lemon, filing second.' Oikeinkirjoitus selvinnee romaanin/kertomuksen lehdiltä.
Sitaattia selventää kirjan juonta tässä kohdassa valottava teksti: He was trying to get his secretary to accept an
anonymous phone call; she was resisting because she could not figure out where to file the record of the call.
Sitaatti ei ehkä ole Christieltä vaan käsikirjoittajalta. LWT:n jaksoihin on lisätty paljon sivujuonia (usein humoristisia), joita Christien alkuperäisissä
romaaneissa ja...
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
Peda.netin ruotsinkielisiä fraaseja: https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli/sanastoja/t…
Lisää fraaseja täällä: https://fi.speaklanguages.com/ruotsi/ilmaisut/perusilmaisuja
http://kielet.tripod.com/ruotsia.htm
http://www.vardsvenska.fi/fi/swedish-on-line-course/vocabulary/greetings
Yle Oppiminen sisältää ruotsin kielen materiaalia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/ruotsi
Kotimaisten kielten keskuksen suomi-ruotsisanakirja, https://www.kotus.fi/sanakirjat/muut_sanakirjat/suomi_ruotsi-suursanaki…
Astioiden ikää ei voi päätellä pelkästä tehtaanmerkistä, sillä merkki on voinut olla käytössä jopa kymmeniä vuosia. Tehtaanmerkin lisäksi astioiden iän määrittämiseen vaikuttaa astioiden malli ja koriste.
Joitakin tehtaanmerkkejä löytyy Arabian internetsivuilta: http://www.arabia.fi/designor/web/arabiawww.nsf/pages/1F17BAB0CF7E5AF7C…
Merkintöjen tulkinta-apua antaa myös Arabian museo:
http://www.arabianmuseo.fi/designor/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/7F5D…
Arabian museon sivuilla suositellaan mm. Marjut Kumelan Arabia-kirjaa (1987) sekä vanhojen tuotekuvastojen näköispainoksia, joita voit tiedustella kirjastosta.
Tarkoitatte todennäköisesti seuraavaa kirjaa:
Tenggren, Gustaf, Viisi pientä koiranpentua
(Kuvittanut Gustaf Tenggren). Sarja Tammen kultaiset kirjat ; 64 .
Äidinkielen yo-tehtävät on julkaistu kirjana nimellä Ylioppilasaineita 2005, jossa on koekysymysten lisäksi niiden pohjalta kirjoitettuja aineita ja vinkkejä kirjoittajille. Se löytyy kirjastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1737483?lang=fin (Helsinki) ja muut kirjastot Finna.fi, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ylioppilasaineita+2005&type….
Tällä hetkellä verkosta löytyvät yo-kokeet vuodesta 2008 eteenpäin Ylen sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-aidinkieli ja vuoteen 1969 asti Digitaaliarkistosta, http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaista nuottimateriaalia on laillisesti verkosta saatavilla vain rajoitetusti. Erilaista tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa on kyllä tarjolla melko runsaasti. Joillakin yhtyeillä saattaa olla omilla kotisivuillaan satunnaisesti joitain nuotteja.
Hakemistoja vapaasti saatavilla oleviin nuotteihin on esimerkiksi osoitteissa:
http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Joissakin nuottien katselu ja printtaaminen vaatii oman katseluohjelman, joka on ladattavissa sivulta.
http://www.musicnotes.com/ on maksullinen palvelu, josta nuotit voi printata yksittäin. Palvelu vaatii oman katseluohjelman lataamisen. Maksu hoidetaan luottokorteilla.
Nuotteja on koottu...
