Ranskan historiassa käytetään käsitettä "ancien régime" ("vanha hallitus") vuoden 1789 suurta vallankumousta edeltäneestä, säätypohjaisesta ja itsevaltaisesta monarkiasta. Tämän hallinnon viimeinen kuningas oli Ludvig XVI, jonka puoliso Marie Antoinette oli näin ollen viimeinen vanhan monarkian kuningatar.Suuren vallankumouksen jälkeen Ranskan 1800-luku oli monivaiheinen ja levoton: siihen mahtui kaksi keisarikuntaa, kolme monarkiaa, kaksi tasavaltaa ja kolme vallankumousta. Monarkia palautettiin Napoleonin jälkeen vuonna 1815, jolloin kuninkaaksi nousi Ludvig XVIII, Ludvig XVI:n veli. Hän oli jäänyt jo aiemmin leskeksi ja oli lapseton, joten seuraavaksi valtaistuimelle vuonna 1824 nousi hänen veljensä nimellä Kaarle X. Myös hän oli leski....
Ehdottaisin esimerkiksi seuraavia teoksia: Caprarica, Antonio: Kuningas Charles III, Churchill aikalaistensa kuvaamana, St Aubyn, Edward: Patrick Melrose -sarja, Fellowes, Julian: Snobit, Fellowes, Julian: Loiston päivät, Spencer, Charles: A Very Private School, Christie, Agatha: Lordin kuolema, Combüchen, Sigrid: Byron - romaani, Greig, Hannah: The Beau Monde sekä kaikki P.G. Wodehousen teokset.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun evästeistä löytyy listaus tuota sivun alareunassa olevaa ratassymbolia klikkaamalla ja valitsemalla avautuvasta sivusta välilehti evästeilmoitus.Oleellisimmat tiedot, jotka menetämme ovat tilastot, joita seuraamme palvelun käyttöä analysoidessamme. Ne toimivat pohjana palvelun kehittämiselle.
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Iijoki-sarjan toisen osan Tammettu virta kolmannessa luvussa Kallen isä tuo lapsille koiranpennun, joka saa nimen Tessu. Tessun tarinaa voi ehkä pitää jossain määrin traagisena: kuudennessa luvussa koulusta palaaville lapsille selviää, että isä on myynyt koiran. Ratkaisujen ajassa Kallen poiketessa vierailulle kotiväen luo vilahtaa ohimennen Kallioniemen uusi koira Nätti.Sarjan 20. osassa Iijoen kutsu Tessu ja sen kohtalo palaa Kallen mieleen, kun Aulis Lomma tarjoaa rakennusmestareille – Kalle ja Kasperi Lehtimaa – koiranpentua. Lehtimaa ei koirista piittaa, toisin kuin Kalle: "Minä taas olen aina tykännyt koirasta. Minulle jäi lapsena suoranainen vamma sieluuni, kun isäni myi Tessu-nimisen koiramme." Kalle ottaa pennun "...
Olen etsinyt lintukirjoista, joissa on lintujen nimet ruotsiksi, suomeksi ja latinaksi, mutta sieltä ei junifågel-nimistä lintua löydy. Myöskään ruotsinkielisistä sivustoista tai ylipäätään verkon haulla ei löydy junifågel-sanaa muussa merkityksessä kuin lintu, jota tavataan kesäkuussa, tässä tapauksessa Ruotsissa. Teidän kannattaa kääntyä Suomen Birdlifen puoleen, siellä on lintuasiantuntijoita, jotka varmasti osaavat auttaa, BirdLife Suomi | Yhteystiedot.
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori
Suolaisen leivonnan kirjoja kannattaa lähteä hakemaan esimerkiksi hakusanoilla pikkusuolaiset, piirakat (joka tosin tuo myös makeat piirakat), pizzat, sämpylät ja leipä. Hakusanalla leipominen voi myös hakea, mutta siinäkin tulee kaikki mahdolliset siihen sopivat hakutulokset, siis myös makeat. Monissa teoksissa tosin on muutenkin sekä makean että suolaisen leivonnan ohjeita.Itse koin tuon pikkusuolaiset parhaaksi hakusanaksi. Niistä mainintana vaikkapa Liisa Westerbergin teos Pikkusuolaista (2017), Kati Jaakosen Hellapoliisin pikkusuolaiset (2013) ja Ulla Svenskin Suloiset suolaiset (2012). Lisää voi etsiä verkkokirjastosta.
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Varmaa vastausta on luonnollisesti mahdotonta antaa, mutta mahdollisesti kyseessä voisi olla libanonilaista alkuperää oleva hashweh. Se ei tosin ole kastike vaan riisiruoka, johon tulee myös mm. rusinoita ja pähkinöitä tai manteleita.Hakukoneella löytyy reseptivaihtoehtoja sekä suomeksi että englanniksi.
