Yritin etsiä monin keinoin verkosta, Historia-lehdestä, muista historiatietokannoista, mutta valitettavasti tuloksetta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa tarinan?
Turvallisemman tilan periaatteita on monissa Helmet-kirjastossa. Turvallisemmalla tilalla tarkoitetaan, että tilasta pyritään luomaan henkisesti ja fyysisesti turvallinen kaikille. Periaatteet korostavat kirjaston avointa luonnetta. Kirjasto kuuluu kaikille. Turvallisen tilan periaatteet ovat joukko ohjeita, joiden avulla luodaan kunnioittava ja osallistava ilmapiiri. Hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen sisältyvät näihin periaatteisiin.Tässä lisätietoa: Turvallisemman tilan periaatteet Helmet-kirjastoissa – Helmet-artikkelit
Kollegat ehdottivat seuraavia kirjoja:Tuomas Vimman Helsinki 12, Toinen ja GourmetKjell Westön Leijat Helsingin ylläNäistä mikään ei kylläkään ole puhdasta viihdekirjallisuutta, mutta muutoin kyllä kuvaavat tuota aikaa.
Kyseessä on ilmeisimmin joku yöperhoslaji. Kuvan perusteella on vaikea sanoa, mutta saattaisi olla Yökköset-ryhmään kuuluva laji.Voit yrittää tuunnistamista Suomen lajitietokeskuksen tunnistusoppaan avulla: https://laji.fi/taxon/MX.53695/identification Lähteet:Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/
Se, mikä perusteos kannattaa omaksi taidehistorian johdannokseen valita, riippuu paljolti siitä, kuinka perusteellisesti haluaa asiaan perehtyä ja miten aikoo aihetta lähestyä. Pikakurssia kaipaavalle on omat kirjansa, seikkaperäisempää otetta tarvitsevalle omansa. Valita voi myös "kertovan" tyylin ja hakuteosmaisen lähestymistavan välillä.Perusteellista otetta haluavalle suosittelisin Kirkes-kirjastojen valikoimasta Hugh Honourin Maailman taiteen historiaa (928 sivua). Hieman tätä tiivistetympää, mutta silti laajaa esitystä tarvitsevalle voisi käydä E. H. Gombrichin Maailman taiteen historia (497 s.) ja ytimekästä otetta kaipaavalle saattaisi riittää Marjatta Tolosen Matka taiteen historiaan (141 s.). Hakuteostyyppistä taidehistoriaa...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä voisi olla Yölinnun kappale Rakastun uudelleen. Siinä sanotaan: "Sillä tiedän että taas rakastun uudelleen". Se on julkaistu Yölinnun albumilla Maailma on kauneimmillaan (2018).
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Murmuraatiota esiintyy pääasiassa talviaikaan loka-maaliskuussa, koska osasyynä on kylmyydeltä suojautuminen. Ilmeisesti siksi sitä havaitaan enemmän niillä alueilla joilla kottaraiset talvehtivat. Myös kantojen koko voi vaikuttaa ilmiön näyttävyyteen ja saamaan huomioon eri alueilla. Suomessa kottarainen on pesimälaji, eikä parvikäyttäytymistä esiinny samalla tavalla pesimäaikaan. Yöpymisparvia esiintyy kuitenkin Suomessakin loppukesästä.Lähteitä:Suomen Luonto: suomenluonto.fi/uutiset/kottaraiset-kirsikkapuussa/BBC Science Focus: sciencefocus.com/nature/starling-murmurationsLuontoPortti: luontoportti.com/t/682/kottarainenSuomen Lajitietokeskus: laji.fi/taxon/MX.36808/occurrenceBirdfact: birdfact.com/birds/starling/starling-murmurationThe...
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kyseistä teosta, eikä tietokannoista hakeminenkaan tuottanut tulosta. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Tässä alustavaa listaa saamelaisten ja suomalaisten esihistoriaa käsittelevistä teoksista. Moni alla luetelluista käsittelee sekä saamelaisia että suomalaisia.Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taideLehtola: Entiset elävät meissä : saamelaisten historiat ja SuomiItkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osa 1 ja osa 2Wiik: Suomalaisten juuretLang: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoriaVirrankoski: Suomen historia : maa ja kansa kautta aikojenMuinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalleLisää teoksia löydät Keskikirjastojen Finnasta esimerkiksi yhdistelemällä seuraavia asiasanoja hakukentässä:esihistoria, asutushistoria, arkeologia, suomalaiset, saamelaiset, Suomi.Kirjojen...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satua ja sitä ei näin niukoilla tiedoilla saanut haettua tietokannoistakaan. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä sadusta on kyse?
Banaanin sisällä ei yleensä ole matoja tai hyönteisiä, ja tämä johtuu sekä torjunta-aineiden käytöstä että banaanin rakenteesta ja lajikkeesta. Vaikka yksittäisiä tapauksia on raportoitu, ne ovat erittäin harvinaisia.Banaani kasvaa tiiviin kuoren sisällä, eikä siinä ole helposti saavutettavaa paikkaa, johon hyönteiset pääsisivät munimaan tai pesiytymään.Länsimaissa myytävät banaanit ovat lähes poikkeuksetta Cavendish-lajiketta, joka on jalostettu kestäväksi ja tasalaatuiseksi. Tämä lajike ei sisällä siemeniä eikä tarjoa ravintoa tai suojaa hyönteisille samalla tavalla kuin villit banaanit.Banaanit eivät vaadi kasvinterveystodistusta, kun niitä tuodaan EU:n ulkopuolelta. Tämä johtuu siitä, että banaaneja ei juuri viljellä EU:ssa, eikä...
Näyttäisi siltä, että 1950-luvulla Helsingissä toimivat ainakin Helsingin Pallonlyöjät, Helsingin Pallo-Toverit ja Helsingin Veto. Voisiko kyseessä olla jokin niistä? Joukkueiden Wikipedia-sivut ovat melko tiiviit, joten niiden perusteella ei pysty kunnolla arvioimaan toiminnan laajuutta 1950-luvulla.Tässä joukkueiden Wikipedia-sivut:https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallonly%C3%B6j%C3%A4thttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallo-Toverithttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Veto
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
