Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta Upla on sukunimi, joten järvi ja tie ovat saattaneet saada sukunimen mukaan nimensä. Vanhoissa sanomalehdissä mainitaan Multialta kotoisin oleva murhaaja Aapo Upla, joka surmasi uhrinsa Pihlajavedellä 1892. Ks. esim. Tampereen uutiset 20.12.1892.
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
Itä-Suomessa päin sijaitseva Kousa tarkoittaa luultavasti "lyhytvartinen suuri (vesi)kauha, kuuppa, nappo, äyskäri, kousikka 1 ." Linkki Kotimaisen kielten keskuksen murresanakirjaan.
Kyseessä voisi olla Susan Pricen kirja Sterkarmin poika (Tammi, 2001).Lisätietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au639346d8-ba12-481a-9d8c-6…
Kyseinen henkilö näyttää olevan lentokapteeni, lentokoneitten rakentaja ja Kar-Air Oy:n toimitusjohtaja Niilo Karhumäki, joka oli syntynyt Multiassa1). Hän on kirjoittanut mm. ilmailuaiheiset kirjat Lentopoikia ja Karhunahas. Hänestä ja veljistään on mainintoja myös muissa kirjoissa 2).Lähteitä:1) https://yle.fi/a/3-11161757 https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/57322) https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Karhum%C3%A4ki%2C+Niilo%22&type=AllFields
Jos tarkoitat lainan uusintaa, voit tehdä sen ottamalla yhteyttä mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston tai Keski-kirjastojen toimipisteeseen. Löydät kirjastojen yhteystiedot osoitteesta keski.finna.fi. Voit uusia lainan myös verkkokirjastossa, kun kirjaudut sisään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Täältä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei voi uusia lainoja.Jos taas kyseessä on noudettavana olevan varauksen noutoajan pidentäminen, se onnistuu ottamalla yhteyttä siihen kirjastoon, jossa varaus on noudettavana.
Nettisivustoilta (esimerkiksi Goodreads.com) löytyviin sitaatteihin ei ole merkitty, mistä teoksesta lause on tai missä yhteydessä Oscar Wilde olisi näin todennut. Oscar Wilden koko tuotanto sekä häntä käsitteleviä teoksia on digitoituna Project Gutenberg -palvelussa, josta kokeilin etsiä kyseistä lausetta sanahaulla, eikä niistä löytynyt vastaavaa, esimerkiksi sanaa misbehave ei löytynyt yhdestäkään hänen teoksestaan. Eli jos hän näin on lausunut, sitä ei ehkä ole dokumentoitu kirjallisesti tai alkuperäinen lähde on meidän tavoittamattomissamme. On myös mahdollista, että sitaatti on muokkautunut ajan saatossa, eikä vastaa täysin alkuperäistä, jolloin sitä on vaikeampi löytää.Kannattaa myös huomioida, että monesti kuuluisien henkilöiden...
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun.
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole etälukupiirejä vuonna 2025. Lukupiirejä järjestetään useissa kirjastoissa ympäri Oulua: Lukupiirit | Etsitkö luettavaa? | Oulun kaupunkiTieto etälukupiireistä on kovin hajallaan, mutta tässä muutamia:Lapin korkeakoulukirjasto järjestää tänä syksynä hiljaisen lukupiirin, johon voi osallistua myös verkon välityksellä.Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkällä on Kirjakaverit-ryhmä, joka kokoontuu parin viikon välein Zoomin välityksellä juttelemaan lukukokemuksista. Ryhmään osallistuminen edellyttää Klubitalo Pönkän jäsenyyttä.Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen löytyy verkkolukupiiri Reidarin lukupiiri 2025.Virginia Woolf -lukupiirissä luetaan yhdessä Woolfin tuotantoa, yhden kirjan kuukaudessa....
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Vaakaraidoitetun valkoisen aluspaidan ottivat käyttöön ensimmäisenä bretagnelaiset merimiehet ja kalastajat 1700-luvun lopulla. Tästä marinièrestä tuli Ranskan laivaston virallinen alusasu vuonna 1858. Tällöin määriteltiin myös tarkalleen sen ulkonäkö. Monien muiden valtioiden laivastot omaksuivat vastaavan mallin, Venäjän laivasto vuonna 1874.Vaatteen tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä eikä myöskään sen keksijää. Sinisiä tai punaisia raitoja oli käytetty merisotilaiden vaatetuksessa jo 1600-luvulla.Lähteet:The ultimate symbol of French cool "Histoire et origines de la marinière"
Kirjaimellisesti nurkkanovellilla tarkoitettiin sanoma- tai aikakauslehdissä jatkokertomuksena julkaistua kaunokirjallista teosta (romaani, pienoisromaani tai novelli), joka oli ladottu kirjan tapaan lehden sivun molemmin puolin ja asemoitu keskeltä taitettaviksi "painoarkeiksi" sivun ala- tai ylänurkkaan siten, että se oli mahdollista leikata talteen. Talletetuista arkeista saattoi sitten halutessaan koota itselleen pikku kirjan. "Monessakin lehdessä on irtileikattava 'nurkkanovelli', joka joskus myöhemmin ilmestyy kirjana, mutta useimmiten ei. Sen vuoksi on syytä leikata romaani joka numerosta ja tallettaa se. Tunnen erään entisen kansakoulupojan, joka suoritti tämän työn hyvin huolellisesti ja siten keräsi itselleen huomattavan...
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
Radioteatterin äänitteinä säilyneistä kuunnelmista vuosilta 1938–70 löytyy tietoja Pekka Gronowin kirjasta Kahdeksas taide : suomalaisen radioilmaisun historia 1923-1970 (Avain, 2010). Gronowin listan ulkopuolelle jäävien kuunnelmien tietojen etsiminen onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Yksi käyttökelpoisimmista lähteistä lienee radion ja television ohjelmatietoihin keskittynyt Antenni-lehti (1965–73), aiemmilta nimiltään Radiokuuntelija (1936–61) ja Radiokuuntelija-tv (1961–65).
1950-luvulla Helsingin kaupunginkirjastosta aikuinen sai lainata haluamansa määrän teoksia. Lapsiasiakkaille oli laitettu neljän teoksen raja lainauskertaa kohden. Näin oli 1960-luvulle asti. Lähde: Teos "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005" (2010), sivu 60.
1940-luvun aivan ensimmäiset suomalaiset maitotölkit muistuttivat nykyisiä "harjakattotölkkejä", mutta ne olivat alaspäin kapenevia ja tölkin pohja oli pyöreä. Myös ruotsalaisten 50-luvun alussa kehittelemään pyramidimaiseen pakkaukseen meikäläistä maitoa kokeiluluontoisesti pakattiin, mutta tämäkään malli ei saavuttanut kuluttajien suosiota.Varsinainen maitotölkkikausi Suomessa alkoikin oikeastaan vasta 60-luvun lopun lyhyen muovisen maitopussivaiheen jälkeen. Purkkimyynnin alkuvaiheissa 70-luvulla meilläkin käytettiin pitkään Keski-Euroopassa yhä suosittuja tiiliskiven mallisia tölkkejä, kunnes Amerikassa jo 1910-luvulla keksitty harjakattomalli päihitti kilpailijansa ja vakiintui meillä ainoaksi "oikeaksi" maitotölkiksi. Siinä,...
