Kappale "Jäähyväiset aseille" sisältyy Kolla Kestää yhtyeen saman nimiselle, Jäähyväiset aseille nimiselle albumille. Hakupalvelu Finnan mukaan tästä levystä on julkaistu vuonna 2020 LP-versio, jonka julkaisijan tiedoissa mainitaan " Svart Records". Hain Finnasta uusimipia julkaisuja kyseiseltä yhtyeeltä, ja tämä vuonna 2020 julkaistu LP-levy näyttäisi olevan viimeisin julkaistu versio. Näkisinkin, että kyseinen levy ja sen sisältämä kappale "Jäähyväiset aseille" kuuluvat nykyisin Svart Recordsin katalogiin. Finna tietue jossa mainittu julkaisijan tieto on löytyy tästä linkistä: https://www.finna.fi/Record/helmet.2436563?sid=5412421402
Tässä olisi joitain ehdotuksia historiallisista lasten- ja nuortenkirjoista:KeskiaikaSpradlin, Michael: Nuori temppeliherra-sarja. Ristiretkien aikaiseen Eurooppaan ja Pyhään maahan sijoittuva seikkailusarja.Scarrow, Alex: Time Riders-sarja. Sarja vie päähenkilönsä eri aikakausiin: Natsi-Saksaan, Robin Hoodin Englantiin, jopa dinosaurusten aikaan.Crossley-Holland, Kevin: Arthur-sarja. Seikkailuja ja fantasiaa ristiretkien aikaan Euroopassa.Lempinen, Marja-Liisa: Mustan suden aika. Keskiaikaiseen kaupunkiin sijoittuva jännittävä fantasiatarina.Horowitz, Anthony: Kohtalon kummipoika. 1500-luvun Lontooseen sijoittuva seikkailutarina.Curley, marianne: Muinainen taika. Aikamatka Keskiajan Englantiin1600-luku:Rees, Celia: Noitalapsi. Tarina...
Laajasti olette jo ehtineet erilaisiin kirjoihin tutustumaan! Kokosin pienen listan omista ja suosituiksi havaitsemistani kirjoista:Astrid Lindgrenin muutkin kirjat kuin MelukylätMatt Haigin kirjat, esim. Eevin eläinmaailmaSinikka ja Tiina Nopola: Heinähatut ja Vilttitossut, Risto RäppääjätCamilla Brinck: Musse ja Helium -sarjat (kaksi eri)Linn Hallberg: Sinttu- ja Eppu-sarjatChris Riddell: Ottilia-sarjaCristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarjaSanna Isto: Tinka ja Taika -sarjaMargit Auer: Maagisten eläinten kouluElisabet Aho: Vappu ja Annika -sarjaTaru Viinikainen: Tiltu ja Lettu -sarjaPaula Harrison: Kisu-sarjaIan Whybrow: Harri ja dinot (kuvakirjoja ja paksumpia kertomuksia)Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampon...
Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen esiintyivät ensimmäisen kerran Yleisradion radiokuunnelmassa Kalle-Kustaa Korkki vuonna 1945. Hahmot olivat alunperin Aarne Haapakosken eli Outsiderin kirjoittamia. Haapakoski ehti kirjoittaa Yleisradiolle yhteensä 18 kuunnelmasarjaa, joissa seikkailivat Korkki ja Lipponen.Suosittuja Korkin ja Lipposen seikkailuja julkaistiin myös kirjoina ja lehtinä. Lehdet olivat ilmeisesti niin sanottuja lukemistolehtiä. Ensimmäinen Pekka Lipposesta julkaistu kirja oli Ben Huronin testamentti (Lehtiyhtymä Oy 1945). Hahmot siirtyivät pian myös sarjakuvamuotoon, sillä ensimmäinen Korkin ja Lipposen sarjakuvamuotoinen seikkailu ilmestyi jo jouluna 1951 Outsiderin lehdessä.Ilmeisesti Korkin ja Lipposen seikkailuja on...
Kyseessä on tosiaan norjalainen sarja Brøderne Dal og spekralsteinene vuodelta 1982. Se nähtiin Ylellä vuonna 1983 nimellä Kristallikivien salaisuus. Siinä Dalin veljekset Gaus, Roms ja Brumond matkustivat ajasta toiseen Tähtipossu-nimisellä aikakoneella.Lähteet:Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fiBrødrene Dal og spektralsteinene – Wikipedia
Tämä johtuu siitä, että painoksella ja painoerällä on erilaisia määritelmiä:ISBN-käyttöopas (Kansainvälinen painos, 7. painos) määrittelee painoksen tietyn julkaisun kaikiksi kappaleiksi, joilla on olennaisesti sama sisältö ja jotka on julkaissut sama yhteisö, ja yhdestä painoksesta voi olla useita painatuseriä ja/tai lisäpainoksia (eli myöhempiä painoseriä erillisteoksen samasta tietystä painoksesta). Opas tähdentää myös, että vain merkittävät muutokset, päivitykset tai tarkistukset sisältöön muodostavat uuden painoksen (eli 2. painos ja 3. painos jne.), ja näistä on yleensä laitettava tieto kirjan nimiösivulle. Yhteisö on tässä tapauksessa WSOY niin kuin oli myös vuonna 1964. Kyseessä on siis näin määriteltynä sama ensimmäinen painos,...
Asian varmistaminen on tällä hetkellä hankalaa, sillä Eeva Kilven kirjat ovat melkein kaikki lainassa.Epäilisin, että lainaus voi löytyä kirjoista Välirauha, ikävoinnin aika tai Jatkosodan aika. Joissa Kilpi käsittelee lapsuusmuistojaan. Linkki Finna-hakuun.Lainaus voi olla peräisin myös jostain haastattelusta. Niiden jäljittäminen on hankalampaa.Kenties joku lukija muistaisi lähteen paremmin.
Kommentissa saimme ehdotuksen kirjasta Kodin satuaarteet 2 -kirjassa vuodelta 1987, joka sisältää Rouva Holle sadun. Sen kansi on turkoosiin vivahtava. Finnasta Rouva Hollella etsimällä löytyy useita teoksia, joissa tämä Grimmin satu esiintyy, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Rouva+Holle&type=AllFields.
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Kappale on "Tanssi pieni tanssi". Teksti on vuodelta 1972, mutta kappale julkaistiin vuonna 1973 albumilla Sirkus.Lähde:Lindholm, Dave. Sanat - sitähän se kaikki on. Johnny Kniga, 2017. S. 293, 313.
Sanalle "niuta" ei ole mitään yleistä merkitystä. Kielitoimiston sanakirja tai vastaavanlainen ruotsalainen sanakirja ei tunnista sanaa ollenkaan. Lähin vastaava sana on ruotsinkielinen "njuta", eli nauttia / nautiskella. My Heritage-palvelussa nimen arvioidaan tulevan Venäjältä, mutta samaa tietoa ei tunnu löytyvän toisista lähteistä. Tietäisiköhän joku lukijoistamme nimen taustatietoja paremmin?
Julkisen sanan neuvosto on laatinut journalistin ohjeet. Ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa sekä edistää keskustelua journalistisesta työstä ja journalismin etiikasta. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ohjeiden kymmenes kohta on kirjattu seuraavasti:10. Hyvää journalistista tapaa on noudatettava myös toisen työtä käytettäessä. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.Journalistin ohjeiden soveltamisoppaassa kerrotaan kuinka tätä kymmenettä kohtaa tulisi noudattaa.Jos toimittajan juttu ei sisällä lainkaan omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, tulee lähde mainita jo otsikossa. Lainattavan lähteen nimi tulee tuoda otsikossa...
Puhdistus-romaanin vironkielinen käännös ”Puhastus” julkaistiin 11.5.2009 Suomen Tallinnan-suurlähetystössä. Teos sai osakseen valtavaa mediahuomiota, ja tilaisuus muun muassa televisioitiin. Varsinkin aluksi Puhastus sai erittäin myönteisen vastaanoton: ensimmäisellä viikolla se nousi kirjakauppojen myydyimmäksi teokseksi, ja siitä otettiin virolaisittain suuri 8 000 kappaleen ensipainos. Sofi Oksasen sanottiin viesteineen tavoittaneen tavalliset virolaiset lukijat paremmin kuin koskaan – osa piti häntä jopa Viron puolestapuhujana maailmalla. Teoksen sanottiin nostaneen tunteita pintaan ja herättäneen muistoja niissä lukijoissa, jotka elivät Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa. Toisaalta myöhemmin esiintyi myös kriittisiä...
Gutenberg-projektin Haanpää-sivuilla on Karavaani ja muita juttujaKenttä ja kasarmi : kertomuksia tasavallan armeijastaMaantietä pitkinTuuli käy heidän ylitseenKolmen Töräpään tarina jaHota-Leenan poika : muutaman miehen onni, elämä ja sen tapahtuma.Koko tuotantoa siellä ei siis ole. Enemmän hänen teoksiaan on Projekti Lönnrotin sivuilla.Makupalat.fi:n kautta löytyy Haanpään teoksia, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A104249 . Niiden joukossa on Kansalliskirjaston Haanpää-kokoelma, https://kansalliskirjasto.finna.fi/List/2129753?limit=50&filter%5B%5D=l…Lisää linkkejä verkossa vapaasti saatavilla olevaan aineistoon verkkokirjastossa. (sivun alareuna)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat eivät pysty arvioimaan setelien arvoja. Asiassa kannattaa kääntyä rahoja myyvät liikkeiden puoleen, esimerkiksi Holmaston, https://www.holmasto.fi/
Elonet-tietokannan mukaan Sininen laguuni on esitetty TV1-kanavalla 3.12.1964 (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_187571?sid=5380380871).
Valitettavasti en löytänyt vuoden 1929 kuolinsyiden luokituksesta tuota numeroa. Voisiko se olla yhdistelmä kahdesta numerosta? Linkki Karoliinisen instituutin sivuille. ja Linkki Manual of the International List of Causes of Death Based on the FourthKyseessä voi olla myös kirjausvirhe, sillä en löytänyt numeroa myöhemmistäkään koodistoista. Linkki med.ki.se ja Linkki https://www.cdc.gov/nchs/hus/sources-definitions/cause-of-death.htmKenties asiaa voisi vielä kysellä Suomen lääketieteen historian seurasta. Linkki sivustolle.
