Kappale on Heikki Huttusen säveltämä "Turhaan enää norkoilet". Sen levytti Irina Englund vuonna 1970 Love Recordsille.Turhaan Enää Norkoilet (Remastered) - YouTube
Nostan alle muutamia esimerkkejä, jotka tulivat itselleni mieleen tai joita löysin Kirjasampo.fi -sivuston (https://www.kirjasampo.fi/) hakutoiminnolla. Sieltä voi hakea vielä lisääkin Tampere-hakusanalla. Samoin esimerkiksi omasta verkkokirjastosta voi hakea asiasanalla "kaupungit Tampere", niin löytyy Tampereelle sijoittuvaa kirjallisuutta.Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan asettumistaan ja elämäänsä Messukylän ja Tampereen maisemissa Tammerkosken sillalla -kirjasta alkaen. Nämä vaiheet sijoittuvat heti sotien jälkeiseen aikaan ja siitä eteenpäin. Myös yksittäinen romaani Ihmisiä telineillä kertoo jälleenrakennusajan Tampereesta.Väinö Linnan esikoisteos työläisromaani Päämäärä sijoittuu myös Tampereelle. Hannu Salaman Siinä näkijä...
Isoeno ei itse asiassa ole ainoastaan murresana. Suomen kielessä on edelleenkin yleisesti käytössä käsite isoeno -- ei vain murteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita enosi enoa, vaan isoeno on äitisi tai isäsi eno (eli jommankumman isoäitisi veli). Sana "iso-" sukulaistermin edessä tarkoittaa aina siirtymistä yhden sukupolven ylöspäin vanhempien tasolle.Huomaa myös seuraava: Aiemmin tarkempi erottelu sen suhteen, onko kyseessä isän vai äidin puolen suku, on muuttunut pikkuhiljaa vähemmän tärkeäksi. Ehkäpä tämä kertoo jotain siitä, että suku laajasti ottaen ole enää keskeinen sosiaalisen elämämme perusyksikkö. Tästä syystä nykyään usein sekä isoenosta että isosedästä käytetään helposti yleisnimitystä isovanhemman veli tai pelkästään...
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelun mukaan Sirkkalan leipomo lopetti toimintansa 10.10.1990.Yrityksen perustamispäivää ei löydy.Omistajaksi on merkitty Helvi Savo tyttärineen.https://virre.prh.fi/yritys/251.550 Googlailemalla löysin Turun Sanomissa 14.11.2016 julkaistun Puheenvuoro-kirjoituksen, jossa viitataan Turun Sanomissa 12.11.1966 olleeseen Sirkkalan leipomo-konditorian mainokseen. Mainoksessa Leipomo-konditorian osoite on Sirkkalankatu 24.https://www.ts.fi/a/2989740
Olen törmännyt itsekin tähän kysymykseen sukututkimuksessa. Sata vuotta sitten tunnettiin sukulaiset hyvinkin tarkasti, sillä suku edusti ainoaa sosiaaliturvaa. Sisaret, mummot, vaarit, veljet, tädit, sedät, enot ja serkut olivat hyvinkin läheisiä. Pikkuserkutkin pääsivät tuttujen joukkoon. Vasta ns. sokeriserkut, joiden kanssa henkilöllä on yhteinen esim. isän-isän-isän-isä ovat jo kaukaisia sukulaisia. Sitten on nämä sukuun naidut eli langot, kälyt, nadot, miniät ja anopit, joitten sukulaisuusarvo on henkilöstä riippuvainen.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoita tällaisen laulun? Muistikuvia tai muita tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kaupunkiarkeologiassa vanhojen kaupunkien kerrostumia kutsutaan kulttuurikerroksiksi. Ne koostuvat pääasiassa ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä maakerroksista, rakennelmista ja esinelöydöistä. Maanpinnan nouseminen vanhoissa kaupungeissa on siis ennen kaikkea ihmisen toiminnan seurausta, esimerkiksi kun vanhoja rakennuksia puretaan, katuja korotetaan, kaupunki palaa, joet tulvivat, täyttömaata tuodaan paikalle ja rakennusjätettä sekä muuta jätettä kasaantuu. Vanhat kaupungit eivät siis vain yksinkertaisesti vajoa ajan kuluessa maan alle.Todennäköisesti tätä vanhojen kulttuurikerrosten katoamista uusien alle ei kovin helposti huomata, koska se tapahtuu yleensä erittäin hitaasti ja vähitellen jopa satojen vuosien aikajänteellä. ...
Finna.fi:stä voi etsiä kirjastojen aineistoja Kauneimmat käsityöt Virkkaa-numeroita löytyy hajanaisesti eri kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Kauneimmat+k%C3%A4sity%C3%B6t%3A+virkkaa&type=AllFields Valitettavasti en löydä tuota Pehmeä arki -numeroa niiden joukosta.Kysy lähikirjastostasi mahdollisuutta saada kaukolainana näitä aineistoja.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy näin tarkkoja tietoja. Kauppahallin hallimestarina toimi Yrjö LInden (Jaana Ojalan artikkeli KSML 3.2.2020) ja yhtenä sen kauppiaana alusta asti K.E. Mäkisen kalaliike. Asiasta voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Jyväskylän kaupungin arkistosta, sähköposti: kaupunginarkisto@jyvaskyla.fi, puh. 050 360 2199 tai hieman myöhemmin Kansallisarkistosta, keskus@kansallisarkisto.fi, puh. 029 533 7000.
Topeliuksen "Tuhkimo - kolme-seikkailuinen satuleikki" löytyy Topeliuksen Lukemisia lapsille osasta 7, sivulta 161. Käytettävissäni oli 7. täydellinen painos vuodelta 1952.
Vielä 1980-luvulla Kouluhallitus määräsi koulujen alkamisajankohdan, joka oli sama kaikkialla Suomessa. Helsingin Sanomien Aikakoneen perusteella vuonna 1980 lukuvuosi alkoi 18.8.1980. Tämän tuloksen saa, kun laittaa hakusanaksi "lukuvuosi" ja selaa tuloksia numeroon 22.3.1980 saakka.Vuoden 1986 osalta kysymykseen on vastattu jo aiemmin täällä: Minä päivänä koulujen syyslukukausi alkoi vuonna 1986? | Kysy kirjastonhoitajalta. Vastaus on 14.8.1986.Linkki Aikakoneeseen: Aikakone | HS.fi. Lyhyitä hakutuloksia voi selata maksutta, mutta tarkempi selaus vaatii tilauksen.
Pelottomuuden saavuttamista on ihmiskunnan historian saatossa pohdittu paljon, ja aiheesta löytyy myös runsaasti kirjallisuutta. Sisällytän tähän muutamia vinkkejä pelottomuutta ja mielenrauhaa käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmasta. Koitin valita suosituksiin hieman erityylisiä teoksia: esimerkiksi filosofian klassikoita, psykologiaa sekä elämäntaito-oppaita. Albert Camus: Kapinoiva ihminen: Esseitä ja katkelmia (1971)Samir Chopra: Anxiety: A Philosophical Guide (2024)Erich Fromm: Pako vapaudesta (Escape from Freedom, 1941)Russ Harris: Onnellisuusansa: Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla (The Happiness Trap: Stop Struggling, Start Living, 2007)Susan Jeffers: Uskalla elää: Pelossa on voimaa...
Monet englannin taitoaan petraavat hyötyvät niin sanotuista helppolukuisista kirjoista. Esimerkiksi:Kelly Turner: Lue ja opi englantia : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle (Oppian, 2022)Graham Norton: The Swimmer (Coronet, 2022)Paula Hawkins: Blind spot (Penguin Books, 2022)Laura Barber: Penguin's poems for weddings (Penguin Books, 2017)Jos olet kielitaidossasi edistyneempi, niin näissä kirjoissa kieli on selkeää, luvut melko lyhyitä ja juoni vetää mukanaan. Tärkeintä on, että lukeminen tuntuu mukavalta eikä sanakirjaa tarvitse käyttää joka toisella rivillä.Jojo Moyes: Me Before You (Penguin, 2022)Claire Keegan: Foster (Faber, 2022)Anne Tyler: Three Days in June (Alfred A. Knopf, 2025)Syou Ishida: We'll prescribe you a cat (Doubleday,...
Hei,Valitettavasti kyseistä lehden tietoihin ei meillä ole pääsyä. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasema, jossa pääsee tuohon tekijänoikeusrajattuun aineistoon. Pogostan sanomien jutussa 3.4.2000 (Löytyy Joensuun pääkirjastosta mikrofilminä) oli kuitenkin kuva Kuva-Postin kansikuvasta ja maininta, että kyseessä olisi ollut vuoden 1957 numero, mutta tarkempaa tietoa jutusta ei löytynyt.
Lukijamme antoi vinkin: "Mielestäni signeerauksessa lukee selvästi T.Lauren. Kyseessä on silloin nähtävästi paljonkin Porvoossa maalannut Tryggve Laurén synt. 1893-." Verkosta etsimällä löytyvissä Tryggve Laurenin maalauksissa on todellakin juuri tuollainen signeeraus.
