Koivunherkkutatti, latinaksi Boletus betulicola ei ilmeisesti ole saanut englanninkielistä nimeä. Herkkutatti Boletus edulis kyllä tunnetaan englanninkielisellä arkisella nimellä penny bun tai penny-bun fungus, ruokana myös porcini -nimellä. Koivunherkkutatti lienee sen verran harvinainen Isossa-Britanniassa ettei sille ole annettu englanninkielistä nimeä.koivunherkkutatti - Boletus betulicola | Yleiskuvaus | Suomen LajitietokeskusBoletus betulicola (Vassilkov) Pilát & DermekBoletus betulicola - Wikidata
Sasu Virtasen pro gradu -työssä Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet kerrotaan nimityksestä näin:"Tapparaan on yhdistetty maalaisuutta, sillä seuran kannattajia on myytin mukaan enemmän Tampereen kehyskunnissa kuin seuran pelipaikkakunnalla. Väite lienee lähtenyt seuran paikallisvastustaja Ilveksen kannattajien keskuudesta. Tapparan ”maalaisuutta” kuvastavat nimet Mouhijärvi, Mouhijärveläiset, mouharit ja Mouhot. Mouhijärvi on pieni paikkakunta Pirkanmaalla. Seuran kutsumista Mouhijärveksi saattaa selittää myös se, että Mouhijärven osuusmeijeri toimi 1990-luvulla Tapparan sponsorina."
Tarkoitat varmaan DVD-vuokrauspalvelua?Sellaisia löytyy useampikin maksullisina. Palveluissa DVD-levyt kulkevat postin matkassa vuokraajalle. Suurin osa palveluista toimii USAssa. Lähimmät Englannissa esim. https://www.cinemaparadiso.co.uk/Suomessa toimivat verkkokaupat keskittyvät DVD-levyjen myyntiin esim. https://www.levykauppax.fi/leffat/dvdk/ ja https://www.vlmedia.fi/Monet kirjastot lainaavat yhä DVD-levyjä. Linkki Helmet hakuun.
Lukukausi on alkanut 1.9.1970.Lähde: Elimäen yhteiskoulun toimintakertomus 1969 - 1970. (Toimintakertomuksen lopussa toukokuussa on kerrottu, milloin seuraava lukuvuosi alkaa.)
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Fantasiakirjallisuudessa päähenkilö on usein orpo, mutta myös vanhempia päähenkilöinä löytyy. Ensimmäisenä tulee mieleen NK Jemisinin Viides vuodenaika ja toisena David (ja Leigh) Eddingsin Mallorean taru. Molemmissa etsitään ryöstettyä lasta. Jos vanhemmuuden ei tarvitse olla biologista, Le Guinin Tehanu. Muita mieleentulevia, suomeksi löytyviä kirjoja:Bradley: Avalonin usvat Ishiguro: Haudattu jättiläinenVaughan: Saga -sarjakuvaTepper: Ruohojen maaEnglanniksi:Chakraborty: The adventures of Amina al-Sirafi Bujold: Paladin of souls ja myöhemmät kirjat Vorkosigan-sarjassaMoon: Remnant populationLaValle: The changelingMacAvoy: Tea with the Black DragonWalton: LifelodeWang: The Sword of Kaigen
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
Hei!Voisiko kyseessä olla Lasse Heikkilän kappale Rauhanruhtinas? Tässä linkki kappaleen videoon: https://www.youtube.com/watch?v=TPM-jiepwCoMitä tulee antamaasi sanoitukseen, se on vanhan testamentin Jesajan kirjasta luvusta 9, jae 5: "Sillä lapsi on meille syntynyt,poika on meille annettu,jonka hartioilla on herraus,ja hänen nimensä on:Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala,Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas." Linkki kappaleeseen: https://www.raamattu.fi/raamattu/KR38/ISA.9
Valitettavasti kirjan kappaleet ovat kadonneet tai jouduttu poistamaan. Kirjasta ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä rekisterissä. Laitan kirjan nimekkeenkin piiloon, jotta se ei johtaisi harhaan.
Helsingin kadunnimien historiasta julkaistu kirjasarja on digitoituna luettavissa:Helsingin kadunnimet 1Perinteisessä kirjamuodossa teoksen voi lainata Helmet-kirjastosta Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Joulunvastaisen yön valvomista on nimitetty "kukon kengittämiseksi". Sanonnan on ajateltu liittyvän siihen, että tällöin valvotaan kukonlauluun asti. Sen alkuperä liittynee kuitenkin saman nimiseen perinteiseen joululeikkiin. Haastava leikki piti osanottajat usein hereillä aamunkoittoon asti, minkä vuoksi jouluyön valvojaisia on alettu kutsua kukon kengittämiseksi."Sitten piti vielä ruveta 'kukkoa kenkittämään.' Pojat hakivat 'saavintangon porstoosta' ja käänsivät pitkäntuolin sivupenkin kanssa rinnan noin sylen päähän sekä asettivat tangon näiden päälle; sitten he panivat tallukkaan sekä penkille, että tuolille kummallekin puolelle tankoa noin kyynärän etäisyydelle. Kengittäjä istui pitkin päin tangolle ja nosti jalkansa ristiin sille...
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Kysymykseen on vaikeata antaa täsmällistä vastausta. Esimerkiksi eduskunnan pöytäkirjoista salamurha-termi löytyy 17 kohdasta. https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22salamurha*%22%2C%22o%22%3A%5B%7B%22p%22%3A%22Laadintapvm%22%2C%22d%22%3A1%7D%5D%2C%22r%22%3A%5B%7B%22n%22%3A%22Asiakirjatyyppinimi%22%2C%22t%22%3A%5B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%5D%2C%22o%22%3A%22AND%22%2C%22k%22%3Afalse%2C%22m%22%3A%7B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%3A%22P%C3%B6yt%C3%A4kirja%22%7D%7D%5D%2C%22l%22%3A1035%7DSuosittelisin kysymään Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) palvelusta aiheesta. kirjaamo@kotus.fi
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan, että Jakomäen alueen nimi on muodostettu vanhasta, jo 1760-luvulta tunnetusta paikannimestä Jacobacka. Wikipediassa taas kerrotaan Maanmittaushallituksen arkistossa olevan merkinnän alueesta nimeltä 'Jacobacka' vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.Jos tieto Jakobacka nimisestä paikasta vuodelta 1692 pitää paikkansa, niin nimi on ollut olemassa jo ennen isojakoa tai myöhäisempää uusjakoa.Jakomäenkallio on kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, joten ehkä alueen jakava kallio on antanut paikalle nimen?Helsingin kadunnimet 1Jakomäki – WikipediaKaupunginosan historia - Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä
Helsingin Henki oli kaupungin henkilöstölehti, joka ei ilmesty enää. Ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen ilmestyi vuonna 2021. Alkuun lehti jaettiin kaupungin toimipisteisiin ja myöhemmin kaupungin henkilöstölle kotiosoitteisiin. Vanhoja, painettujen lehtien näköisversioita voi selata Issuu-palvelussa. Kun kaupungin uusi intra julkaistiin vuonna 2022, Helsingin Henki sulautui osaksi sitä.
Die Atome und die menschliche Erkenntnis julkaistiin englanniksi nimellä Atoms and human knowlege Bohrin vuonna 1958 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassa Atomic physics and human knowledge.Atomic-Physics-and-Human-Knowledge.pdf
Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
