Vieraslajit.fi-sivuston ja Marttojen verkkosivujen mukaan komealupiinit tai sen kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin. On tärkeää varmistaa, että siemeniä ei ole, mikäli aikoo kompostoida lupiinit.Neuvoja lupiinijätteen hävittämiseen:Komealupiini – Vieraslajit.fiKomealupiini | MartatVieraslajit (esim. jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, komealupiini) | Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Saimme tiedon kommentoijaltamme: Tämä on Matti Rossin runosta "Leikit", joka on julkaistu hänen kokoelmassaan Leikkejä kahdelle (1966) ja on mukana myös Jarkko Laineen toimittamassa kokoomateoksessa Runoja rakkaudesta (1979).
Helmet-alueen E-kirjastossa (huom. älä valitse valtakunnallista E-kirjastoa, joka on listalla ensimmäisenä) on tarjolla erilaisia e-palveluja, joita pääset käyttämään Helmet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla:Promentorin kurssivalikoimassa on alkeis- ja jatkokursseja (ovat hyvin suosittuja ja voi joutua odottamaan kurssin vapautumista).Naxos Spoken Word Library sisältää äänikirjamuotoisia kielikursseja otsikon Language alla. Esimerkiksi löysin äänikirjan Getting Along in English, Vol. 1 / M. Pei.Lisäksi voisin suositella PressReader-palvelua, jossa on tuhansia lehtiä eri kielillä. Kannattaa etsiä sieltä jokin helpolta vaikuttava englanninkielinen lehti ja valitse lukutavaksi Listen. Itse testasin lehteä National Geographic...
Saimme tällaista tietoa kommentoijaltamme:Tässä on kyse animesarjasta Makiba no shōjo Katri 牧場の少女カトリ . Katri on päähenkilö ja varsinkin aivan ensimmäisissä jaksoissa on isossa osassa myös Martti. Sibeliuksen musiikkia kuullaan sarjassa jatkuvasti. Verkossa on ainakin joskus ollut mahdollista nähdä hakemalla.Japanilainen 49-osainen, vuonna 1984 ensiesitetty anime on esitetty televisiossa todella monessa maassa, erikoisesti Suomi on harvoja poikkeuksia. Kirjailija Veijo Merellä on ollut sama kokemus kuin kysyjällä: avata ulkomaan televisio auki ja jäädä ihmettelemään näkyä. Sarja pohjautuu muuten melko unohdettuun Auni Nuolivaaran romaaniin Paimen, piika ja emäntä (1936).Seuraavasta teoksessa on lyhyehkö artikkeli sarjasta:Jari Lehtinen....
Olisikohan kyseessä Clifford Simakin kirja City? "Cityn ylin kertomuksellinen taso sijoittuu kauas tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat kadonneet ja jättäneet maailman koirille. Koirat kokoontuvat nuotiotulille kertomaan tarinoita menneistä ajoista – vai ovatko ne ajat vain myyttejä?" Linkki kirjavinkkiin.Toisaalta Tatyana Tolstayan The Slynx olisi myös mahdollinen. Se tosin kertoo ilveksestä. "Two hundred years after civilization ended in an event known as the Blast, Benedikt isn't one to complain. He's got a job--transcribing old books and presenting them as the words of the great new leader, Fyodor Kuzmich, Glorybe--and though he doesn't enjoy the privileged status of a Murza, at least he's not a serf or a half-human four-legged...
Tässä kirjaston henkilökunnan suosituksia:Isaac Asimov: SäätiöJ. G. Ballard: Uponnut maailmaJ. G. Ballard: Kuivunut maailmaPierre Boulle: Apinoiden planeettaChen Qiufan: JättömaaArthur C. Clarke: 2001 avaruusseikkailuPhilip K. Dick: Uneksivatko androidit sähkölampaista?Dmitri Gluhovski: Metro 2033Frank Herbert: Dyyni-sarjaHugh Howey: Siilo -kirjatAldous Huxley: Uljas uusi maailmaStanislaw Lem: SolarisSylvain Neuvel: Uinuvat jättiläisetGeorge Orwell: Vuonna 1984Arkadi ja Boris Strugatski: Stalker: Huviretki tienpientarelleAhmad Kahlid Tawfiq: UtopiaJules Verne: Matka maan keskipisteeseenAndy Weir: Yksin MarsissaAndy Weir: Operaatio Ave MariaH. G. Wells: Maailmojen sotaGene Wolfe: Uuden auringon kirja -sarja
Mainitsemasi Quynh Tranin lisäksi en valitettavasti löytänyt muita kuvaukseesi sopivia kuin kirjailijoita kuin Zinaida Linden. Hän syntyi Leningradissa, muutti aikuisena Suomeen ja alkoi kirjoittaa ruotsiksi. Zinaida Linden on julkaissut kirjat:Scheherazades sanna historier - noveller. 2000I väntan på en jordbävning : roman. 2004Takakirves - Tokyo. 2007Lindanserskan. 2009För många länder sedan. 2013Valenciana : noveller. 2022Till min syster bortom haven. 2022 Ehkä joku lukija keksii muitakin suomenruotsilla kirjoittavia maahanmuuttajia.
Ilmo ja Mauri Kurki-Suonion toimittama Mitä-missä-milloin -sarjassa julkaistu Autokirja vuodelta 1962 on saatavilla Vaski-kirjastoista. Uudenkaupungin Kalannin kirjaston varastossa se näyttäisi vielä olevan vielä saatavana, ja toki muualtakin Suomesta löytyy.https://finna.fi/Record/vaski.2566627?sid=5329229251Toinen kirja ei varmuudella löydy näillä tiedoilla, mutta lähimmäksi sitä osuu englanninkielinen teos Car badges of the world, kirjoittanut T. R. Nicholson, julkaisuvuosi 1970. Ilman kansipaperia kirja on saattanut olla harmaa. Kuva kirjan nimiösivulta näyttää tältä:https://classicmotoringbooks.co.uk/wp-content/uploads/2020/12/IMG_0591-…Kansipaperein varustettu kovakantinen versio on tämän näköinen: https://pictures.abebooks.com/...
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen...
Börje Sundgrenin sävellyksestä "Kerran viel' = Än en gång" on julkaistu nuotti. Valto Tynnilän säveltämä ja Veikko Virmajoen sanoittama "Kevätlinnut" on nuotinnettu kokoelmalla Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 9 (V. Tynnilä, 1934). Kummastakaan ei löydy lainattavaa kappaletta, mutta molempia voi tilata tutkittavaksi Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. "Kerran viel'" löytyy myös Musiikkiarkistosta.
Sanakirjassa löytyy vastine urfinsk. Jos ajatuksena on löytää vastaava termi, jota käytetään ruotsalaisesta Ruotsissa, näkyy usein teksteissä olevan käytössä ilmaus infödd. Rikssvensk -ilmausta käytetään usein, kun erotellaan puheessa suomen- ja ruotsinruotsalaisia.Tätä dokumenttia tutkimalla saa ehkä tarkempaa tietoa käsitteistä, https://www.regeringen.se/contentassets/8592e456f2184550b83c4aa215e3ebba/begreppet-invandrare---anvandningen-i-myndigheters-verksamhetInfödd esiintyy siellä ainakin kerran. Toinen, etnisk svensk, ei ole käytössä tuossa dokumentissa, sitä analysoidaan Svenska Dagbladetin artikkelissa Vad är en svensk egentligen? | Ivar Arpi | SvD LedareMakupalat.fi ruotsin kielen sanakirjat
Kokeilin Outi-kirjastojen tarkennettua hakua sanoilla novellit, kauhu ja sauna. Hakutuloksen kirjat eivät vaikuta kaipaamaltasi kokoelmalta. Linkki hakutulokseen.Mieleeni tulivat myös Leea Virtasen kaupunkitarinakirjat Varastettu isoäiti sekä Apua, maksa ryömii. Linkki hakutulokseen. Muistelen, että Varastetussa isoäidissä oli tuontapaisia tarinoita.Huomasin, että parempi hakusana olisi kenties nykytarinat. Linkki hakutulokseen.
Tässä muutama:Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ensimmäisessä osassa, Swannin tie, päähenkilö eli kertoja kuvaa, kuinka hän rakastaa Madeleine-leivoksia.Myös Muumi-kirjoissa syödään pakkukakkuja, esimerkiksi Kuka lohduttaisia Nyytiä -kuvakirjassa hemuli syö "pannukakun hilloineen". Taikurin hattu -kirjassa Muumimamma vatkaa juhlia varten pannukakkutaikinaa ammeessa, koska kulhot eivät riitä.Aapelin Pikku Pietarin pihassa nautitaan tuulihatuista.Agatha Christien kuulu hahmo Hercule Poirot rakastaa konvehteja, Miss Marple syö mielellään Traditional seed cake -nimistä kakkua. Hän pitää myös skonsseista ja muffinsseista. Seed cake näyttäisi olevan kakku, jossa on mausteena kuminaa.Myös Viisikossa syödään suklaata. He pitävät myös...
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Emme valitettavasti muistaneet tällaista joulutarinaa, eikä tietokannatkaan auttaneet etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tarinan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yritin löytää tietoja Finna-haulla, joka hakee suomalaisten museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistotietokannoista.Valitettavasti en löytänyt tietoa, jossa yhdistyisivät ravintoloitsija ja ravintolat. Cederströmeistä moni on ollut tekemisissä taiteen kanssa. Linkki Finna.fi tarkennettu haku.Aiheen metsästystä voisi jatkaa joko ravintolamuseon tai Kansallisarkiston kautta. Linkki hotellijaravintolamuseo. Linkki Kansallisarkisto.Helsingin Sanomien aikakoneesta löytyy jotain ravintoloiden nimellä. Henkilöä en löytänyt. Linkki HS.fi/aikakone/
Hei,Valitettavasti en löytänyt tietoa sellaisesta moskeijasta tai muusta rakennuksesta Istanbulissa, jonka lattiassa olisi ennustus maailmanlopusta. Tietäisikö joku lukijoistamme, mikä moskeija on kyseessä?
Naisten kirjoittamaa tanskankielistä kaunokirjallisuutta on saatavilla melko hyvin myös suomeksi käännettynä. Tässä muutamia vinkkejä viime vuosilta.Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta -sarja (2024-). Antiikkikirjakauppias Tara Selter putoaa ajan virrasta marraskuun 18. päivänä. Septologian ensimmäisessä osassa Tara herää aamu toisensa jälkeen samaan päivään samassa talossa, jonka jakaa puolisonsa kanssa, kun muu maailma jatkaa tavallista kulkuaan. Lopulta Taran on alettava luoda itselleen uutta, laajempaa elämää yhden vuorokauden sisälle. Suomeksi on ilmestynyt toistaiseksi osat 1-4, ja 5. osa on tulossa myöhemmin tänä vuonna (2026).Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (2026). Tanskassa Själlannin saarella asuvat Finn ja Merethe adoptoivat...
