Nuottikirjoista kyseistä kappaletta ei löytynyt, mutta Kansalliskirjastosta ja Oulun yliopiston kirjastosta löytyy 3-sivuinen sävelmänuotti. Voit saada siitä kopiot, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi ja pyydät heitä Keskuskirjaston kaukopalvelun kautta tilaamaan kopiot.https://finna.fi/Record/fikka.4323818?sid=4715335509
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Valitettavasti meillä ei ole tarjota korjauspalvelua. Minäkin tekisin niin, että etsisin verkosta Kirjansitomo - sanalla ja soittelisin löytämiini yrityksiin. Jos tällä menetelmällä ei löytynyt ketään, joka voisi kirjan korjata, en osaa auttaa. Osaisiko joku lukijoistamme vinkata hyvää yritystä tai ammattilaista?
Tehdasvalmisteisiin CD-levyihin luodaan aluksi niin sanottu lasimaster. Tämä on lasinen kiekko, jonka pinta käsitellään valoherkällä päällysteellä. Päällyste reagoi laservaloon kovettumalla. Lasersäteellä päällystepintaan poltetaan spiraaliuria, jotka muodostuvat pienistä kuopista ja niiden välisistä tasangoista. Niihin on koodattu binäärimuodossa äänisignaalin sisältämä data. Ammattimaisessa tuotannossa käytettävän lasertoimisen tallennusjärjestelmän (laser beam recorder) voi nähdä toiminnassa tässä videossa.Valmis lasimaster päällystetään metallilla ja siitä tehdään metallisia kopioita. Näitä kopioita käytetään leimasimina, joilla varsinaiset CD-levyt valetaan polykarbonaatista. Tämä video näyttää yhden musiikki-CD:n tuotantoprosessin....
Kirjaimet ovat osa asiakirjan, tässä tapauksessa passin, sarjanumerointia. Ja itse asiassa nykyään ei noudateta numeroinnissa mitään sarjaa, vaan numerointi määräytyy satunnaisesti, johon sitten kuuluu alun kirjainyhdistelmä. Muuta merkitystä kirjaimille ei näennäisesti ole. Lisää asiakirjojen merkinnöistä voi lukea tästä linkistä: Council of the European Union - PRADO - FIN-AO-06001 (europa.eu) ja tästä PDF-dokumentista: prado-glossary.pdf (europa.eu)
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnisto suosittelee Kielikello-lehdessä tyttö- ja poikanimien sijaan termiä syntymänimi. Se on sukupuolineutraali eikä ota kantaa myöskään henkilön ikään. Linkki artikkeliin: Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi - Kielikello
Kirjasammon mukaan Sisko Istanmäen kirjan Liian paksu perhoseksi tapahtuma-aika on 1960-luku. Kirjassa annettuun luonnehdintaan sopisi Kansallisteatterissa vuonna 1963 esitetty Molièren näytelmä Porvari aatelismiehenä. Tauno Palo oli siinä pääosassa Herra Jourdainina. Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko myös Leif Wager esiintynyt kyseisessä näytelmässä. Hän oli kiinnitettynä Svenska Teaterniin vuoteen 1975 asti, jolloin hän siirtyi Kansallisteatteriin. Lähteet:Tuula Saarikoski: Tauno Palo : Kolmen sukupolven sankari (Tammi 1981)Ritva Heikkilä (toim.): Suomen kansallisteatteri (WSOY 1972)Suomen kansallisbiografia
Seitsemän veljestä on käännetty englanniksi kolmesti. Kääntäjät ovat Alex Matson (1929), Richard Impola (1991) ja Robinson Douglas (2017). Richard Impolan käännöksessä visakalloiset sonnit on käännetty "you block-headed bulls". Kahta muuta käännöstä en päässyt tarkastelemaan.LähteetSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset / Seitsemän veljestä: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINSeven brothers (2005): https://finna.fi/Record/eepos.1951879?sid=4714043744
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Iltalehti paljasti artikkelissaan kapellimestarin nimen "Huima yllätys: Käärijän mystinen kaksoisolento Häärijä on nyt Ylen suositun ohjelman vetäjä!" 8.5.24 Linkki artikkeliin.Kapellimestarina toimi Tomi Häppölä.
Valitettavasti tätä kirjasarjaa ei onnistuttu tunnistamaan varmuudella. Ainoa löydetty kaksiosainen Lappiin sijoittuva sarja on Jussi Lappi-Seppälän Vaeltajavartion urotyö (1933) ja sen jatko-osa Aina valmiina : vaeltajavartion seikkailuja (1936), mutta niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi, mistä kirjoista on kyse?Linkit:Vaeltajavartion urotyö: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28216Aina valmiina: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au49efe434-c341-445e-99a0-3…
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Anneli Heliö on suomentanut tämän Anna Ahmatovan runon vuodelta 1921. Runo on nimeämätön ja etsimäsi kohdat ovat runon viimeinen säkeistö.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne : Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s.204).Marja-Leena Mikkola on suomentanut lukuisia Ahmatovan runoja, mutta valitettavasti ei tätä.
Tilastokeskuksen sivuilta käy ilmi, että vuoden 2023 lopussa Suomessa oli elossa 1153 yli satavuotiasta. Näistä 979 oli naisia ja 174 miehiä. Tarkempaa erittelyä heidän iästään ei näyttäisi olevan saatavilla. Vuoden 2024 tilastot kerätään vuoden loputtua.suomilukuina_tau_vrm003.xlsx (live.com)
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
Merriam-Webster -sanakirja kertoo, että sana "kennel" tulee keskienglannin sanasta "kenel", joka tulee anglo-ranskan sanasta "kenil", joka puolestaan tulee vulgaarilatinan sanasta "canis", joka tarkoittaa koiraa. "Kennel" ei siis näytä perustuvan kenenkään henkilön nimeen, vaan koiraan viitanneisiin sanoihin englantiin vaikuttaneissa kielissä.Sukunimellä "Kennel" näyttää olevan erilainen historia: Ancestry.com -verkkosivu kertoo, että kyseisen sukunimen tausta on vesikanaviin viittaavissa sanoissa kuten "chännel" ja "känel". Lähteet:https://www.merriam-webster.com/dictionary/kennelhttps://www.ancestry.com/name-origin?surname=kennel
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
