Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Pienet rakentajat löytyy monesta eri julkaisusta, esim. seuraavista: Suuri lastenlaulukirja 2 (2005), Parhaat hengelliset laulut (2001), Musiikin aika, Yks kaks : lauluja ala-asteelle, Se-la : laulukirja tytöille ja pojille.
Helsingin kaupunginarkistossa https://kaupunginarkisto.hel.fi/ on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, josta löytyvät kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosina 1907-1973. Helsingin ulkopuolisten osoitteiden selvitys onkin sitten työläämpää. Helsingin seurakuntien keskusrekisteristä https://www.helsinginseurakunnat.fi/ saa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä, joista selviää mistä seurakunnasta ko. henkilö on muuttanut Helsinkiin. Tästä voi jatkaa ottamalla yhteyden kyseiseen seurakuntaan ja tilaamalla sukuselvityksen, mistä selviää edellinen asuinpaikka jne.
Kansallisarkistossa https://www.arkisto.fi/ säilytetään lahes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä, joten tietoa...
Niin kauan kuin ihminen on kirjoittanut muistiin tapahtumia ja koonnut näitä muistiinpanoja kokoelmiksi, on kirjastoja ollut olemassa. Otavan suuren ensyklopedian (Osa 4) mukaan arkeologit ovat kaivauksissaan selvittäneet, että nykyisen Irakin alueella, Kaksoisvirranmaassa, on ollut tällaisia kokoelmia jo kolmannella vuosituhannella eKr. Arkistoilla ja kirjastoilla ei silloin ollut selvää eroa. Nykyisenlainen kirjasto on muotoutunut muinaisessa Kreikassa. Aristoteles (384-322 eKr.)loi pohjan kirjastojen luokitusjärjestelmille, kun hän perusti oman kirjastonsa. Antiikin kuuluisin kirjasto sijaitsi Aleksandriassa ja tämän kirjaston kokoelmissa oli enimmillään n. 700 000 pergamenttia ja papyruskääröä.
Serge ja Anne Golonin kirjoittamassa "Angelika"-sarjassa on ilmestynyt yhteensä 12 kirjaa. Seuraavassa listassa on sarjan kaikki kirjat ilmestymisjärjestyksessä; suluissa on kirjan alkuperäinen ranskalainen ilmestymisvuosi.
- Angelika, 1960 (ilmestyi kahdessa osassa 1957 ja 1958)
- Angelika ja kuningas, 1961 (1959)
- Angelika ja sulttaani, 1962 (1960)
- Angelika kapinoi, 1963 (1961)
- Angelika ja rakkaus, 1964 (1961)
- Kreivitär Angelika, 1967 (1964)
- Angelikan kiusaus, 1969 (1966)
- Angelika ja demoni, 1972 (1972)
- Angelika ja varjojen salaliitto, 1976 (1976)
- Angelika uhmaa kohtaloa, 1981 (1980)
- Angelika ja toiveiden tie, 1984 (1984)
- Angelikan voitto, 1986 (1985)
Jude Deverauxin sarjat ovat kovin mutkikkaita.
Internetistä löytyy hänen fanisivunsa osoitteesta http://www.wabaweb.com/JudeDeveraux/books.htm
Siellä on lueteltu useita sarjoja ja myös sarjoihin kuulumattomia kirjoja. Tuon luettelon mukaan Ylämaan lumous (Temptation) ei kuulu mihinkään sarjaan.
Ylämaa- ja Montgomery-sarjat ovatkin samaa, ts. Ylämaa-kirjat aloittavat Montgomery-suvusta kertovan sarjan. Ensin on Ylämaan lupaus, sitten Ylämaan taika, kolmantena Ylämaan laulu ja neljäntenä Ylämaan enkeli. Kirjoja ei tuon mukaan ole suomennettu "oikeassa" järjestyksessä. Montgomery-sarjan lisäksi kyseisellä sivulla on lueteltu myös Velvet-sarja (Ylämaa), jonka aloittaa suomentamaton The Black Lyon, sitten tulevat mainitut neljä Ylämaa-kirjaa (...
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
Nobel-palkintojen viralliselta verkkosivustolta (http://nobelprize.org/literature/) löytyy seuraava lista Nobel-palkituista kirjailijoista.
Olen merkinnyt tähden (*) niiden kirjailijoiden perään, joiden tuotannosta on Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan julkaistu suomen kielellä kokonaisia teoksia. Muilta kirjailijoilta voi löytyä runo- tai proosanäytteitä antologiasarjasta Nobel-kirjailijat 1-4 tai teoksista 21 Nobel-kirjailijaa sekä 27 Nobel-kertojaa. Kaikkien teosten saatavuutta Tampereen kaupunginkirjastosta voit tutkia verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Listasta puuttuvina vuosina palkintoa ei ole jaettu lainkaan.
2004 Elfriede Jelinek
2003 J.M. Coetzee *
2002 Imre Kertész *
2001 V.S. Naipaul *
2000 Gao...
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan...
Hyviä perusteoksia Lapin ruokaperinteestä ja nykyisestä ruokakulttuurista ovat:
Lapin ruokia : poroa, lohta, hillaa. - WSOY, 1981
Elsa Saukko: Keittokodasta tämän päivän keittiöön. - Lapin lääninhallitus, 1986
Tapio Sointu: Lappi a la carte -kirjat, viimeisin: Erä ja tulistelu, 1998
Kielitoimiston ohjepankin mukaan lähi-sanan avulla kerrotaan ensisijaisesti tulevasta. Ohjeessa mainitaan, että lähi-alkuisia sanoja näkee käytettävän myös silloin, kun tekstissä viitataan menneeseen. Tällainen kirjoitustapa ei kuitenkaan ole yleiskielen suosituksen mukainen. Adjektiivilla viime kuvataan puheessa ja tekstissä mennyttä aikaa. (viime aikoina)Kielitoimiston ohjepankin sivulla on esitetty lähiaikoina ja viime aikoina ilmaisujen sekoittumiselle selitykseksi sitä, että Suomen kielessä on lähi-alkuisia sanoja, jotka viittaavaat menneeseen. Tällaisia ovat lähihistoria ja lähimenneisyys. Kielitoimiston sanakirjassa sana asumus on määritetty seuraavasti:substantiivi (vaatimaton, alkeellinen) asunto.Tilapäisesti kokoon...
En löytänyt vahvistusta suuren joukon vapauttamiseen.Sotavankeja on vapautettu ja vaihdettu Venäjän ja Ukrainan välillä.Siviilivankeja on vapautettu vain muutamia. Linkit The Moscow times ja Linkki Human Rights Watch
Pirtelö-sana on johdos sanasta pirteä. Alla olevasta linkistä voit lukea pirteä-sanan etymologiasta ja sen sukulaissanoista esimerkiksi lähisukukielissämme.Pirtelö Suomen etymologisessa sanakirjassaSuomen etymologinen sanakirja verkossa
Vuonna 1922 annetussa uskonnonvapauslaissa 267/1922 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1922/267 2§:ssä todetaan, että "Uskonnollisina yhdyskuntina pidetään tässä laissa evankelisluterilaista ja kreikkalaiskatolista kirkkoa, niin myös muita uskontokuntia, joilla on tarkoituksena julkisesti harjoittaa uskontoa ja jotka on asianmukaisesti rekisteröity, niinkuin 2 luvussa sanotaan." Lain toisessa luvussa Uskonnollisen yhdyskunnan perustaminen ja oikeudellinen asema, 13§:ssä todetaan, että"Kun suomessa asuvat henkilöt tahtovat perustaa uskonnollisen yhdyskunnan, laatikoot sellaisen yhdyskuntajärjestyksen, kuin 14 §:ssä sanotaan, ja tehkööt valtioneuvostolle kirjallisen ilmoituksen yhdyskunnan...
Lapsilla (perillisillä) on oikeus kieltäytyä perinnöstä myös silloin, kun erillistä testamenttia ei ole tehty. Luopumalla perinnöstä ennen sen vastaanottamista perinnönjakoon ei tarvitse osallistua, pesän omaisuutta ei tarvitse hoitaa eikä perintöveroa tarvitse maksaa. Toisaalta vaikka koko omaisuus testamentattaisiin hyväntekeväisyyteen, lapsella on halutessaan oikeus saada lakiosa perinnöstä.Jos omaisuus halutaan testamentata hyväntekeväisyyteen, on järkevää ottaa yhteyttä siihen tahoon, jolle omaisuus halutaan lahjoittaa. Monet hyväntekeväisyysjärjestöt esimerkiksi tarjoavat lakiopillista apua testamentin laatimiseen sekä neuvovat testamenttilahjoitukseen liittyvissä asioissa.Finsta-asianajotoimisto on avannut...
Asia voisi selvitä teoksesta Mönkkönen, Mauri: Kuopion historia/ 7, Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia tai kysymällä Kuopion museosta. Linkki Finna hakuun ja Linkki Kuopion museoon.
Vasa adresskalender 1915 kertoo, että suomalainen ylempi ja alempi kansakoulu sijaitsivat osoitteessa Raastuvankatu 31, ks. Digi.kansalliskirjasto.fi Adresskalender.
Suomalaista rekisteritietoa ihmisten pituuksista ei aikuisten osalta kattavasti ole. Puolustusvoimat on julkaissut tietoa varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituudesta ja painosta vuosina 1993-2024. Ajanjakso vastannee suunnilleen aikaa, jolta kysyjällä on tuntumaa. Nämä tiedot eivät tue ajatusta. Tiedot löytyvät täältä https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot
