Maailmassa on monia erilaisia ajanlaskujärjestelmä, joissa vuosien laskemisen tapa on erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi islamilaisessa ajanlaskussa vuodet alkavat perimätiedon mukaisesta profeetta Muhammadin paosta Mekasta Medinaan, joka tapahtui suomalaisen ajanlaskun mukaan vuonna 622.
Ainakaan suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalenteri listatuissa yleisimmissä kalenterijärjestelmissä ei näyttänyt olevan mitään sellaista järjestelmää, jonka mukaan nyt olisi vuosi 1964 tai mikään mukaan vuosi väliltä 1964–1968 asti. Ei ole tietenkään mahdotonta, etteikö sellaista järjestelmää olisi joku voinut keksiä ja ottaa käyttöön, mutta asiaa ei ole mahdollista selvittää pidemmälle tämän vastauksen...
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'.
Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Anne Saarikalle & Johanna...
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tervaniementie viittaa tervaan. Lastukosken kyläkirjan koonnut Matti Korhonen kirjoittaa teoksessaan Tervakangas -nimisestä kankaasta, joka sijaitsee Valkeisenjärven ja Huutoniemen välissä. Kankaalla on vieläkin nähtävissä tervahautojen jäänteitä. Kirjassa on myös kuva tervahaudasta.
Tässä kirjan "Lastukoski : rajojen kylä häikäilemättömien patruunoiden pihdeissä" (Lastukosken-Kylät ry 2008) saatavuustiedot Nilsiän ja Kuopion alueen kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1363669
Maailmassa on hieman enemmän miehiä kuin naisia. Miehiä noin. 50,5 % ja naisia 49,5%
Löysin maailman parikin väestöä livenä laskevan sivuston. https://countrymeters.info/en/World ja https://www.worldometers.info/fi/
Sen mukaan miehiä on 4 023 028 333 ja naisia 3 950 387 501, mutta luvut muuttuvat jatkuvasti.
Nokkakärryt tulisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Tämä käytäntö koskee kaikkia lainattavia esineitä.
Myöhästymismaksu kaikesta lainattavasta aineistosta, myös esineistä, on 20 senttiä vuorokaudelta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560
Me olemme löytäneet ainoastaan Eino Leinon runoa Sua katselen
· Julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897, löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta Doria-aineistosta osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907462?term=Y%C3%96KEHR…
- ainakin alkuperäisessä julkaisussa runo on teoksen kolmannessa osassa, jonka nimi on Hämärissä. Runo numero 22 löytyy teoksen sivulta 120 ja sen nimi teoksen sisällysluettelossa on kokonaisuudessaan “Sua katselen silmin ma huikaistuin”, joka on myös runon ensimmäinen säe.
- Runo kuitenkin tunnetaan nimenomaan nimellä Sua katselen
· Kokoelma Yökehrääjä julkaistu myöhemmin kokoomateoksessa Runot. 1, 1887-1897. Otava 1961/Eino Leino. Teoksen on toimittanut Aarre M. Peltonen.
·...
Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on...
Ainakin yksi mahdollisuus on kirja:
Samuel Shellabarger: Loistava Orsini. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1947 WSOYn kustantamana ja kahteen osaan jaettuna.
Kirjan englanninkielinen alkuteos Prince of Foxes oli ilmestynyt Yhdysvalloissa samana vuonna.
Kirja kertoo "Italian renessanssiajan valtiollisista taisteluista, päähenkilönä kondottieeri Orsini, jossa ajan monipuolinen nerous yhtyy, muina henkilöinä mm. Cesare Borgia ja Lecretia Borgia". Lauri Pohjanpää Arvosteleva kirjaluettelo.
Lähteet:
Loistava Orsini | Kirjasampo
Tietoa täytyy kaivaa sanomalehtiarkistosta. Arto-tietokannan mukaan Turun sanomat 1970-luvulta voisi löytyä Kansalliskirjastosta. Finna.fi
Kansalliskirjasto.fi
Kirjallisuuden kaikkein tunnetuin yksikätinen on Barrien Peter Panin kapteeni Koukku. Krokotiili on syönyt häneltä toisen käden ja
ja jahtaa Koukkua saadakseen toisenkin. Onneksi krokotiili on nielaissut herätyskellon ja tikittää siksi koko ajan.
Muita invalideja:
Manninen, Kirsti : Kun taivas putoaa, Taivas sinivalkoinen
Melville, Herman : Moby Dick eli Valkoinen valas
Stevenson : Aarresaari
Tuulio, Tyyni : Marja-Liisan oma koti (hänen aviomiehensä on menettänyt jatkosodassa kätensä)
Mikki Hiiren arkkivihollinen Musta Pekka oli nimeltään ennen toista maailmansotaa Jopi Jalkapuoli.
Maailmansodassa niin monet invalidisoituivat, että nimi muutettiin korrektimmaksi Musta Pekaksi, joskus vain pelkkä Pekka.
Kammottavimman...
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan...
Suržyk on on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.
Lähde
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sur%C5%BEyk
Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo – nyt nimeltään Kellojen legenda – julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika.
Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin:
"Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89)
Hei!
Yleisradion kaikki lähetykset olivat aluksi suoria, eikä toiminnan alkuajoilta ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi. Ensimmäiset äänityslaitteet saatiin käyttöön 1930-luvun puolivälissä. Yleisradion vanhin tallessa oleva radio-ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin puhe uudenvuodenpäivänä 1935. Vanhin Ylen Elävästä arkistosta löytyvä taltiointi Markus-sedän Lastentunti-radio-ohjelmasta on huhtikuulta 1935 ( Markus-sedän Lastentunti Lohjalla | Elävä arkisto | yle.fi ).
Mikäli isäsi esiintyminen ohjelmassa on tapahtunut vuosien 1932-1934 välillä, voinee näiden tietojen valossa tehdä sen johtopäätöksen, ettei esiintymisestä ole – valitettavasti! – taltiointia.
Jos taas on mahdollista, että esiintyminen olisi tapahtunut...
On todellakin mahdollista – myös suomenkielisen – oppia ajattelemaan vieraalla kielellä. Ajattelulla tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö kykenee muodostamaan ajatuksia vieraalla kielellä ilman tarvetta kääntää ajatusta mielessään ensin omasta äidinkielestä. Tehokkaaseen, monipuoliseen vieraalla kielellä ajattelemiseen pääsee vain sitkeän, usein vuosia kestävän monipuolisen harjoittelun avulla, mutta harjoittelu kannattaa aloittaa jo heti kieliopintojen alussa.
Eniten harjoittelua vaatii luonnollisesti sellaisen kielen oppiminen, joka on kieliopillisesti ja/tai sanastollisesti kaukana omasta äidinkielestä ja jolle ei altistu merkittävissä määrin jokapäiväisessä elämässä. Mitä lähempänä vieras kieli on omaa äidinkieltä, sitä...
Kyse on todennäköisesti ns. Tattarisuon tapauksesta. Vuonna 1930 Malmilla, Tattarisuon lähteestä löytyi irtileikattu ihmisen käsi. Seuraavana vuonna samasta lähteestä löytyi lisää ihmisen ruumiinosia. Jäljet johtivat Helsingin Kalliossa toimineeseen ryhmään.
Tapauksesta on kysytty Kyse kirjastonhoitajalta ennenkin. Tässä vastaus vuodelta 2005:
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-teilta-mitaan-tietoa-tattarisuon…
Tapausta on käsitelty myös kirjassa Valonkantajat . välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Toimittaneet. Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti. Like, 2015
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2440776?lang=fin
Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti kirjoittivat tapauksesta myös artikkelin Helsingin Sanomien...
