Dannyn ja Armin vanhoja keikkakalentereita on hieman hankalaa löytää. Niitä ei löydy elämäkerroista tms. Musiikkiarkistossakaan tätä tietoa ei ollut saatavilla. Tieto saattaisi löytyä keikkamainoksena esim. vanhoista Helsingin sanomista tai Vantaan sanomat -sanomalehdestä 70- ja 80-luvuilta. Vanhoja lehtiä voi tutkia mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… sekä Kansalliskirjastossa, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma…
Pääset myös tutkimaan vanhoja Helsingin Sanomia Helmet-kirjastojen tietokoneilta.
Pitkin hampain on suomen kielen fraasi eikä fraasien alkuperää useinkaan pystytä selvittämään. Fraasisanakirjoissa ei anneta fraasin alkuperää, vain merkitys "vastahakoisesti, töin tuskin" tai "vastenmielisesti, vastentahtoen"
Sakari Virkkunen Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Pirkko Muikku-Werner: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008)
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/pitkin%20hampain?order=entry&field=&baseforms=false
Henrietta Lastusen opinnäytteessä Pitkin hampain vertaillaan kiinnostavasti suomen ja ranskan hammas-idiomeja.Suomen kielen vastentahtoisuutta ilmaisevalle idiomille pitkin hampain löytyy myös ranskankielinen dent-sanan sisältävä...
Kysymäsi kirjat ovat varmaankin Simonov Konstantinin kirjoittama Elävät ja kuolleet-trilogia.
Trilogiaan kuuluvat teokset ovat "Elävät ja kuolleet", "Sotilaiksi ei synnytä" ja "Viimeinen kesä".
Kirjat löytyvät luettavaksi esim. Pasilan kirjaston varastosta.
Minusta tuo kuulosti myös hieman Pikku Myyltä, muttei löytynyt mistään kirjasta.
Kyselin myös kollegoilta, mutta emme millään muistaneet mitään sopivaa kirjaa. Lause kyllä tuntui tutulta.
Lukijalta saimme kommentin: Tämä on Uppo-Nallesta. Laulava Lintukoira laulaa näin luvussa seitsemän, jossa joutuu eläinlääkäriin.
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Kyseistä signeerausta ei löytynyt ainakaan oheisesta Kupittaan Saven taiteilijoiden sigreenauksia esittelevästä listasta:
https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htm
Listasta tosin puuttuu esimerkiksi Valentina Modig-Manuelin signeeraus. Taiteilijoiden puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita, eikä kaikkia Kupittaan Saven kuvastoja ja tuoteluetteloja ole saatavana. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittamaan teokseen Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Kyseisen teoksen lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Kupittaan Saveen liittyvää kirjallisuutta voit selata Vaski-...
Vuorenpeikko Penttahittinen on Maija-Leena Nopparin luoma hahmo. Penttahittisesta Noppari kirjoitti Otavan kustantamana kolme kirjaa: Penttahittisen pidot vuoressa (1938), Teemu-Tahvanan seikkailut (1939) ja Penttahittisen kasvatti (1946). Näistä tehtiin yhteisnide Vuorenkuningas Penttahittinen: Vuorenväen kertomuksia (1965), kustantajana Valistus. (Lähde: Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat , toim. Tuija Mäki, Avain 2021.) Kyseistä yhteisnidettä on saatavilla joistakin Suomen kirjastoista sekä kirjastojen kaukopalvelun käyttämästä Varastokirjastosta.
Listaus Nopparin koko tuotannosta löytyy Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub5c07fe6-004e-4680-841e-f….
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Virallista suihkusuositusta ei ole, vaan terveen järjen käyttöä kannattaa suosia.
Jos hiostuu ja likaantuu työssä tai harrastuksissa, kannattaa suihkutella päivittäin. (aina ei tarvita pesuaineita.) Yli kolme kertaa päivässä voi kuivattaa ihoa liikaa.
Jos viettää rauhallisempaa elämää, voi pesukertoja vähentää. Vaikeat ihosairaudet ja hyvin kuiva iho, saattavat myös vaatia pesujen harventamista.
Oman olon lisäksi, kannattaa muistaa myös ympärillä oleskelevia.
iho ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Toni Aho
Hankala kysymys, kun noin paljon on jo luettuna.
Nummelan ponitallin ensimmäisiä osia ei tosiaan löydy enää Helmet kokoelmista ja varastokirjasto Vaaristakin löytyy vain 1980-luvulla julkaistuja osia. Vaari finnan hakutulos
Onneksi Antikvariaateista (ja kenties myös kierrätyskeskuksista) löytyy ensimmäisiäkin osia. Antikvariaattinet
Uusien tuttavuuksien metsästykseen pyysin apua työkavereilta. He ehdottivat tällaisia:
Päivi Lukkarilan Venla-sarja löytyy minusta vielä kokonaisena Helmetistä. (Lukkarilalta löytyy muitakin, Ihana Panda aloittaa Jasmiinasta kertovat sarjan.), Anu Ojalan Aino - neljän tuulen tyttö ja sen jatko-osat sekä Helena Meripaasin Irin kennel -sarja. Kuonot kohti pohjoista aloittaa sarjan. (ei...
1990-luvulla sosiaali- ja terveysalojen peruskoulutus uudistettiin ja lähihoitajakoulutus aloitettiin, ja sen myötä moni koulutus. mm. lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ja apuhoitajan, poistui. Lähihoitajan tutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ensihoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.
Valviran eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta löytyy tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta ja ammattinimekkeistä Suomessa:
Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus Suomessa - Valvira
Hoitajakoulutuksen historiasta tietoa esim. lähihoitaja Jenni Tenhusen blogista, jossa lähteenä on käytetty kirjaa Elämän kulku: lähihoitaja kasvua tukemassa (...
Tieto löytyy helmet.fi -sivustolta. Vasemmasta yläkulmasta painetaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen painetaan "Valitse palvelu" keskeltä sivua. Näin avautuu valikko, josta voi valita kirjastot, joissa on palautusluukku.
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Oleskelulupaa tai turvapaikkaa odottava voi saada Helmet kirjastokortin, koska hänellä on osoite suomessa.
Lisäksi hän tarvitsee kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (passi, ajokortti, henkilökortti) tai vastaanottokeskuksen antaman henkilökortin.
Koska hänellä ei vielä ole suomalaista sosiaaliturvatunnusta, on kortti voimassa korkeintaan vuoden kerrallaan.
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Thot oli alkujaan kuujumaluus, mutta myöhemmin häntä pidettiin esimerkiksi kirjoitustaidon, viisauden, tiedon, magian ja kuolleiden jumalana. Thot voitiin kuvata kokonaan iibishahmoisena, iibispäisenä miehenä tai paviaanina.
Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa...
Liiallisen rasvan, energiamäärän tai suolan haittavaikutukset ovat erilaisia, ja niihin vaikuttavat myös mm. niiden määrä, laatu ja ihmisen muu ruokavalio. Ruokatieto-yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa mm. eri ruoka-aineiden terveyshaitoista:
Rasvat | Ruokatieto Yhdistys
Sokeri ja suola | Ruokatieto Yhdistys
Energiaravintoaineet | Ruokatieto Yhdistys
