Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan...
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi.
Mikäli tarkoitat savuketta ja sikaria, erona on ainakin rakenne: sikari valmistetaan ainoastaan tupakanlehtiä käärimällä eli myös kääreenä on lehti, kun taas savukkeessa kääreenä on paperi. Lisäksi savukkeessa on yleensä suodatin eli filtteri.
Lähteet:
Sikari: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikari
Savuke: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savuke
Pekka Poudan sukunimi on oikeasti Pouta.
Lähteet
Nimi miestä myöten | Kulttuuri | yle.fi
Meteorologi vastasi lukijoiden kysymyksiin: Millainen kesä on tulossa? Onko Pekka Poudan nimi oikeasti Pouta? - MTVuutiset.fi
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Nimistöntutkija Viljo Nissilä on yhdistänyt Pyykkö- ja Pyykkönen-nimet linnunnimitykseen pyy. Nimien syntyyn ovat voineet vaikuttaa myös Pääkkö-nimet, joita on esiintynyt samoilla alueilla. Nimiin sisältyvä kkö-johdin on tavallinen hellittelynimissämme.
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Hei,
Oletkin ilmeisesti saanut jo vastauksen Helsingin kaupunginarkistolta. Tässä kuitenkin varmuuden vuoksi saamani vastaus:
Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Helsingin kaupunginarkistossa säilytetään yhdistyksen arkistoa. Ainakaan heidän 1960- luvun toimintakertomuksissa ei ollut mitään mainintaa Karjalohjan kesäsiirtolasta
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Ainakin Power-Docks-niminen yritys on kehitellyt venelaitureita, joissa aurinkopaneelit on rakennettu osaksi laituria. Suurin osa näiden laitureiden yläpinnoista on aurinkopaneelia.
https://plugboats.com/solar-docks-have-batteries-included/
https://www.power-docks.com/power-docks
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Hei
Ikävä kyllä Metsossa sanomalehtiä säilytetään ainoastaan 1-2 kuukautta (Kirjaston lehtikokoelmat [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Asiakkaana kirjastossa ]). Vanhoja lehtiä löytyy mikrofilmattuna, mutta tuskin kuitenkaan vuoden 2017 lehtiä. Maarian alueen lehdestä minulla ei ikävä kyllä ole tietoa. Todennäköistä on, että lehteä ei ole Metsoon tilattu, eikä sitä olisi muutenkaan säilytetty kuin Tampereen kirjaston verkkosivulla mainitut 1-2 kuukautta.
En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Ehkäpä Raamatun mainitsemat suolalähteet ovat mineraalilähteitä, joita on olemassa eri puolilla maailmaa.
Lähteet:
Kaiken takana onkin vesi : tietokirja vedestä (Docendo, 2014)
Kurlansky, Mark: Suola - eräs maailmanhistoria (Like. 2007)
https://www.britannica.com/science/mineral-spring
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
En löytänyt vahvistusta tapaukselle Sukellusinfo sivustalta, jossa on listattu kuolemaan johtaneita suomalaisten sukellusonnettomuuksia. Sukellus.infoTapaus saattaisi löytyä Helsingin sanomien uutisia selailemalla. Kansalliskirjasto.fiLinnaisten alueesta on kirjoitettu myös muutama paikalishistoria, joissa asiasta saattaa olla maininta. Finna.fiVantaan kaupungimuseosta voi löytyä lisätietoa. kaupunginmuseo@vantaa.fi
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan "pilkku" seuraavasti:
"ympäristöstään väriltään t. valoisuudeltaan erottuva pieni kohta, laikku, läikkä, läiskä, piste."
Ulla-Maija Kulosen toimittamasta teoksesta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | 1995, löytyi tieto, että sana pilkku juontaa sanasta pilkka.
Pilkka tarkoittaa (puuhun lyöty) merkki, rasti; maali (ammuttaessa); täplä, laikku.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
https://www.kotus.fi/sanat
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
