Graalin malja viittaa historiallisiin legendoihin ja taruihin, joita on erilaisia. Yhden tarinan mukaan Graalin maljaksi on nimetty malja, josta Jeesus olisi juonut viimeisellä ehtoollisella, toisen mukaan maljaan olisi kerätty Jeesuksen ristillä vuodattama veri. Toisissa tarinoissa Graal olisi muinaiskansojen pyhä, taianomainen esine, jota etsittiin erityisesti keskiajan Euroopassa. Tätä kyseistä maljaa eivät kuitenkaan jälkipolvet ole todistettavasti pystyneet löytämään.
Kun jokin asia on Graalin malja, se tarkoittaa, että se on vaikeasti löydettävissä.
Lähteet:
Mytologian sanakirja, WSOY, 2000.
Genzmer, Herbert; Hellenbrand, Ulrich : Maailman mysteerit : selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä, Gummerus...
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
Suomen valtiolipun ostaminen onnistuu helposti netistä. Tämän linkin kautta voit ostaa pöydällä pidettävän koristelipun: https://www.pocal.fi/suomi-valtiolippu.html
Muita lippuvaihtoehtoja ja tietoja Suomen valtiolipusta voit hakea itsekin Googlesta hakusanoilla "Suomen valtiolippu"
Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi?
Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/
Valitettavasti kuvien perusteella ei pystynyt tunnistamaan taulun tekijää.
Taulun kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi. Teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Tässä linkkejä sivustoille:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://hagelstam.fi/
Myös Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Maailmanmies tarkoittaa kokenutta, maailmaa nähnyttä miestä; "maailma" viittaa hänen kokemuspohjansa laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Toista sanontaa hyödyntääkseni, maailmanmies on niin sanotusti mies, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/maailmanmies
YLE Areenan ohjelmia saa jakaa sosiaalisessa mediassa silloin, kun siihen on tarjottu erikseen mahdollisuus omalla jakopainikkeellaan.
Lisätietoja Yleisradion sisältöjen tekijänoikeuksista.
Verkkolehtien artikkeleita on sallittua jakaa samanlaisella periaatteella käyttämällä lehtien tarjoamia omia jakopainikkeita tai linkkejä.
Lisätietoja esimerkiksi Uutismedian liiton tekijänoikeussivulta.
Kurun haaksirikon muistomerkki Kalevankankaalla on pystytetty yhteishaudalle, johon on haudattu neljätoista onnettomuuden uhria - monumentissa on näiden neljäntoista vainajan nimet. Kalevankankaalle on haudattu kaikkiaan 32 onnettomuudessa menehtyneestä 138 ihmisestä.
Lähde:
Jari Niemelä, Tampereen patsaat - ja muistolaatat
On vaikeaa sanoa kuinka koronatilanne ja muut logistiikkaongelmat ovat vaikuttaneet yksittäisten kirjakauppojen toimitusaikoihin, mutta esimerkiksi Amazonin ja Amazonin kumppaneiden toimituksissa on ollut koronaepidemian aikana viiveitä. Asiakkaiden kokemia toimitusvaikeuksia on käsitelty esimerkiksi tässä Washington Postin artikkelissa: https://www.washingtonpost.com/technology/2020/05/21/amazon-shopper-com….
Lisäksi kansainvälinen konttipula ja muut logistiikkaketjujen ongelmat ovat vuonna 2021 hidastaneet tuotteiden kuljetuksia: https://www.hdi.global/en-sg/infocenter/insights/2021/transport-challen…. Myös Helsingin Sanomissa on kirjoitettu aiheesta: https://www.hs.fi/talous/art-2000008181915.html (artikkeli on maksumuurin takana)....
Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan "Raamattu" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, paitsi yhdyssanoissa ja kuvainnollisessa käytössä pienellä alkukirjaimella. Kielitoimiston sanakirja suomen yleiskielen sanakirja.
Lähteet: raamattu - Kielitoimiston sanakirja , Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Kvittenin hedelmät ovat syömäkelpoisia. Kvittenistä kirjoittaa esimerkiksi Turun Sanomat verkkosivullaan: https://www.ts.fi/ruoka/1283465859/Kultaisesta+omenasta+saa+ihanaa+marm…;
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea.
Syksyllä 1939 Sillanpään nimi nousi Nobel-ehdokkaiden joukkoon. Hänen novelliensa valikoima Färden till Kvarnbäcken (Retki Myllykoluun) oli 1936 herättänyt Nobel-komitean sihteerissä Per Hallströmissä mielenkiintoa Sillanpään lämmintä kertojaa kohtaan. Hallström tapasi pienissä novelleissa humaanin kertojan, jonka kanssa lukijan teki mieli vaihtaa ajatuksia.
Sillanpää voitti Nobel-äänestyksessä Sveitsissä asuvan Hermann Hessen ja sitten hollantilaisen Johan Huizingan. Sillanpään katsottiin kilpailijoitaan paremmin täyttävän Alfred Nobelin jälkisäädöksessä mainitun taiteen idealistisen tarkoitusperän vaatimuksen. Kauan odotettu ilmoitus palkinnosta saapui Tukholmasta Helsinkiin 9.11.1939. Palkinnon perusteluissa...
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin...
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Kappale voisi olla Hectorin laulu Nostalgia, osa 1. Se on hänen Nostalgia-nimiseltä albumiltaan, joka on julkaistu vuonna 1972. Laulun sanat alkavat näin: "Mä ajassa oudosti liidän Tää untako on vaiko ei?"
Kappale löytyy myös Mari Rantasilan levyltä Kummalliset unet : Hectorin lauluja, joka on tosin julkaistu vasta vuonna 2008.
https://www.youtube.com/watch?v=6f9xDIBO65U
Kyseessä voisi olla Erno Paasilinnan novelli Vittu, joka sisältyy teoksiin Valitut satiirit (1976) ja Alamaisen kyyneleet (1970).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34780
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ester Alangosta ja hänen maalauksistaan ei valitettavasti tietoja löytynyt. Aiheensa ja tyylinsä puolesta taulu muistuttaa melkoisesti tuotteliaan Aarne Alangon töitä - hänen maisemamaalaustensa joukossa on useita liitekuvan tapaisia kuhilaita esittäviä tauluja. Arvelisin, että Ester Alanko oli Aarne Alangon puoliso: Hämeen Sanomien pikkuilmoituksista vuodelta 1925 nimittäin löytyvät samasta osoitteesta sekä "taiteilija Aarne Alanko" että "rouva Ester Alanko".Minun silmiini signeerauksen vuosiluku näyttäisi olevan -29.Alanko, Aarne (vhollming.fi)12.02.1925 Hämeen Sanomat no 35 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
