Pähkinärinteen kirjaston asiakaspalvelu on syksyllä avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14-20, ja omatoimiaika on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 7-12.
Perjantaisin kirjasto on suljettu. Kirjastolla on yhteinen sisäänkäynti nuorisotilan kanssa, joten perjantaisin kirjastotilan kautta voi kulkea nuorisotilaan, mutta kirjaston palvelut ovat käytössä vain kirjaston aukioloaikoina.
Noudettavissa tai matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi vaihtaa. Vielä jonossa olevien varausten noutopaikan voi vaihtaa Helmetin omissa tiedoissa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
Kyseessä on todennäköisesti Dominique Sigaudin Aavikkoromaani. Hyvä kuvaus teoksesta löytyy oheisesti linkistä https://kiiltomato.net/dominique-sigaud-aavikkoromaani/
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole.
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Teologian tohtori Petri Merenlahti käsittelee Teologia.fi-sivustolla psykologista raamatuntutkimusta. Sivulla on myös tietoa aihetta käsittelevistä kirjoista:
https://teologia.fi/2007/03/psykologinen-eksegeesi-huonoa-eksegeesi-2/
Myös Suomen teologisen instituutin sivuilla on dosentti Timo Eskolan luento aiheesta Hermeneutiikka - tulkitsemisen taito, jossa käsitellään mm. Raamatun psykologista tulkintaa:
https://www.sti.fi/luennot/files/te031219.html
Fono-äänitietokannasta löytyi kolme kappaletta nimellä Prahan kevät: Fono-äänitetietokanta haku: Prahan kevät
Oletan, että tarkoitat tässä joko Aili Runnen [1920-1999] säveltämää ja sanoittamaa kappaletta tai Vanessa Philippin säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa kappaletta Prahan kevät.
Valitettavasti Prahan kevät -nimisen kappaleen nuotteja ei ole saatavilla.
Aili Runnen säveltämä Prahan kevät -kappale on saatavilla äänitteenä Vaasan kaupunginkirjastosta Päivi Paunun levyltä 20 suosikkia: Oi niitä aikoja.
Kaarina Helakisa-seura ei saanut kirjaan rahoitusta, joten he laittoivat kirjan aineiston luettavaksi omille nettisivuilleen. Kaarina Helakisa-kirjailijaseuran toiminta on päättynyt vuoden 2018 lopussa. Seuran sivuilta löytyy kuitenkin yhteystiedot, joihin voit ottaa yhteyttä jos Helakisasta haluat keskustella. Seuran nettisivujen osoite on :
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/kaarina-helakisa/
Eepos-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama sanakirja ukrainan kieleen ja lisäksi cd-rom Opi ukrainaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille. Näitä voit katsoa tarkemmin Eepos-verkkokirjastosta osoitteessa https://eepos.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%…;
Muualta Suomesta (lähinnä Helsingistä ja Tampereelta) löytyy alla olevia teoksia.
- Ukraina : opi lisää puhumalla, CD-ROM | [2006]
- Ukrainian phrasebook / Marko Pavlyshyn, Kirja | 2002 | 2nd ed.
- Ukrainian : the complete course 1A ja 1B, CD-levy | p2001
- Modern Ukrainian / Assya Humesky Kirja | cop. 1999
- Ukraina - keskeistä sanastoa ja sanontoja vasta-alkajille, cd...
Kuulokkeita ei voi kytkeä suoraan levysoittimeen, vaan välissä pitäisi olla jokin vahvistin. Se voisi olla tavallinen vahvistin, jossa on kuulokeliitäntä tai sitten erityinen kuulokevahvistin. Nykyään markkinoilla on olemassa (jälleen) kohtuullisen hintaisia levysoittimia, joihin on mahdollista hankkia myös vahvistin. Uusien levysoitinten hinnat voivat olla jotain 200-2000 euron välillä, joten kovin kallista laitetta ei kannata ostaa.
Suosittelisin kuitenkin, että ostaisit käytettynä vanhan (esimerkiksi 70- tai 80-luvun) levysoittimen ja vahvistimen. Hyviä vanhoja soittimia on tarjolla paljon suhteellisen halvalla ja yleensä ne ovat vähintään yhtä hyviä kuin uudet. Pitää vain huolehtia, että soittimessa on hyvä äänirasia ja...
Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Kyseessä voisi olla vuonna 2004 valmistunut Juoksuhaudantie, joka perustuu Kari Hotakaisen kirjaan. Elokuvassa Matti Virtanen eroaa vaimostaan, mutta yrittää kaikin keinon saada vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän haluaa ostaa perheelleen rintamamiestalon ja uskoo sen ratkaisevan kaiken, mutta se vaatii rahaa. Perustyönsä lisäksi Matti aloittaa hierontatyöt, jotka muuttuvat hyvin nopeasti eroottisiksi. Lisäsitietoja elokuvasta antaa Elonet https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1246068
Janne Tulkin esittämän kappaleen Sinisen taivaan sateenkaari (Love shine a light) on säveltänyt Dario Tinozetti. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Jari Holm.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
.
Liikenneturvan oppaassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille sanotaan näin:
"Tien ylitys jalankulkijana: Ylitä ajorata suojatietä pitkin, tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Varmista, että ajoneuvot ovat riittävän kaukana tai että ne hidastavat nopeuttaan ennen kuin ylität tien. Kuljettajien on annettava tietä jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille.
Tien ylitys liikennevalot: Noudata valo-opasteita. Odota vuoroasi tien laidassa omalla puolella väylää. Huomioi muut tienkäyttäjät, älä tuki tarpeettomasti pyörätietä."
Eli omalla vuorollasi voit turvallisesti ylittää ajoradan suojatien kohdalla. Takaasi kaahaavat autoilijat ovat varmaan katsoneet, että voivat ohittaa sinut...
Viittomakielessä käsien, suun, kasvojen ja kehon liikkeet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki liikkeet tukevat toisiaan selkeän kommunikaation ja vietinnän saavuttamiseksi.
Tulkin suullaan tekemiä liikkeitä kutsutaan huulioksi. Huuliolla tehtävät suun liikkeet eivät välttämättä aina vastaa puhutun kielen sanoja, joten kuuleville ne saattavat näyttää ajoittain erikoisilta.
Huulion avulla yritetään kielellinen sisältö ymmärtää puheen näkyvien piirteiden avulla (mm. suun, leuan ja kielen liikkeistä). Monet äänteet näyttävät huulioina kuitenkin identtisiltä, jolloin ymmärtäminen pelkän huulion avulla on vaikeaa. Kommunikaatiota tuetaankin laajasti kehon, ilmeiden ja eleiden, sekä käsillä tehtävien viittomien avulla. Kaikki...
Hei,
valitettavasti en löytänyt signeeraukseen sopivaa maalaria.
Kuvataiteilijamatrikkelissa ei ollut alkukirjaimilla W.H. tai W.M. olevia taiteilijoita, joiden signeeraus olisi kuvan kaltainen. En löytänyt myöskään Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli -teoksesta vastaavaa signeerausta.
Onko sinulla tietoa, onko signeeraus kotimaisen taiteilijan? Tai onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Tällöin voisi asiaa tiedustella ko. paikkakunnan/alueen taidemuseosta.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli
Ei valitettavasti ole suomennettu vieläkään. Omaelämänkerrallisista teksteistä on suomennettu Kirjeitä perheelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä Felicelle.
Kansalliskirjaston listaus suomennetuista teoksista, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…,
paikannustietoja kannattaa katsoa oman kirjaston tietokannasta, Helmet.fi:stä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28Kafka%20Franz%29%20…
Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyvät italian kielelle käännetyt suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat. Tietokantaan on talletettu teoksia kevääseen 2020 saakka.
Tietokanta löytyy osoitteesta https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tietokanta . Italiankieliset teokset löytyvät kirjoittamalla haun Käännöskieli-kenttään italia ja painamalla Hae. Haku listaa tuloksiin muun muassa Kaisa Happosen teoksen Mur, eli karhu (L'orsetta Mur 2018) sekä Aino Havukaisen teoksen Tatun ja Patun oudot kojeet (Tato e Pato macchine pazze 2012).
"Kallion jengeistä" kirjoitettiin lehdissä erityisesti 1978 lopulla sen jälkeen, kun 15-vuotias kalliolaispoika oli pahoinpidelty kuoliaaksi. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä on mahdollista tutkia esim. Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa. Pidempiä juttuja, joissa on myös kuvia, ovat esim.
Paula Harkki & Kalevi Hujanen: "Me taistellaan apatiaa vastaan." Apu 46/1978, s. 16-20.
Pekka Vuoristo: "Jengit ja karu todellisuus." Suomen Kuvalehti 49/1978, s. 42-46.
Yleiskuvia 70-80-l. vaihteen Kalliosta, myös kirjaston liepeiltä, löytyy jonkin verran verkostakin, ei kuitenkaan juurikaan nuorisoryhmistä. Ks. esim. Finna.fi: aihehaku "Kallio", kuvat välillä 1975-1985.
Ks. myös Ylen Elävästä arkistosta...
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
