Kirjojen kirjoittamisella ei ole varsinaista alaikärajaa, kunhan on oppinut vain kirjoittamaan. On sitten eri asia, onko joku oikea kustantaja valmis julkaisemaan kirjan. Väitetään, että Yhdysvalloissa olisi julkaistu kirja, jonka kirjoittaja oli vasta kuusivuotias. Suomessa on julkaistu kirja ainakin 11-vuotiaalta. Aikuisiällään suuren suosion saavuttanut Leena Lehtolainen oli puolestaan 12-vuotias julkaistessaan esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”, jonka kustansi Kustannusosakeyhtiö Tammi. Nuo nuoret kirjailijat ovat tosin harvinaisia poikkeuksia.
Ei ole siis täysin mahdotonta, että joku julkaisisi kirjoittamasi kirjan, mutta helppoa kirjan saaminen julkaistuksi ei ole aikuisillekaan. Kustantajille lähetetyistä käsikirjoituksista...
Jaakko Raholan ruokasanaston mukaan vaaleanpunaisella sokerikuorrutuksella varustetun berliininmunkin alkuperä löytyy Berliinistä. Saksaksi ja varsinkin Berliinissä se on berliner Pfannkuchen, 'berliiniläinen pannukakku' eli lyhyesti vain Berliner. Se ei välttämättä ole päällystetty sokerilasitteella, vaan voi myös olla sokeroitu kuten meillä munkit yleensä.
Lähde:
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/m.html#munk
Kelanauhurin lainaaminen tai kelanauhojen kuuntelupaikan löytäminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Ainakin soittokierros pääkaupunkiseudun äänitearkistoihin ja joihinkin äänitealan yrityksiin osoittautui tuloksettomaksi sikäli, ettei ainakaan näissä paikoissa ollut mahdollista kuunnella omia kelanauhoja eikä henkilökunta myöskään tiennyt missä tällainen mahdollisuus olisi tarjolla.
Soittaessani Yleisradion äänitearkistoon minut ohjattiin edelleen tv-arkistoon, jonne otin yhteyttä sähköpostitse kyskymyksenne tiimoilta. Vastauksen saatuani otan teihin sähköpostitse yhteyttä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Diginord -niminen yritys digitoi kelanauhoja uudenaikaisempaan formaattiin, jolloin niitä olisi mahdollisuus kuunnella. Maksutonta tämä...
Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti , osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tiedot pesän varoista ja veloista antaa pesänilmoittaja. Hän on se osakas, joka...
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja...
Voi. Kuiva heinä on marsun perusravintoa. Marsulle luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. On myös huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia; sitä se ei pysty itse tuottamaan. Sopivaa syötävää ovat omena, banaani, päärynä, mansikat, hunajameloni, kiivi, vesimeloni, viinirypäleet, kukkakaalin lehdet jne. Eläinkauppojen valmisseos (marsun väkirehu) sisältää vehnää, kauraa, maissia, maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä. Marsujen kuivarehu sisältää kauraa, maissia, vehnää, herneitä ja papuja. Kannattaa perehtyä marsulle sopivaan ravintoon jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend.
Kyseessä on vanha kansanomainen sanonta, joka viittaa Esterin päivään (16.5), jota ilmeisesti on pidetty erityisen sateisena syystä tai toisesta. Samantapaisia sanontoja liittyy muihinkin nimipäiviin, esim. "Marketta vesiperse". "Sataa kuin Esterin perseestä" tarkoittanee siis yksinkertaisesti, että sataa paljon. Tämän parempaa selitystä ei tunnu meiltä löytyvän. Jos haluat tietää enemmän, voit ottaa yhteyttä esim. Kansanrunousarkistoon http://www.finlit.fi/kra/yhteys.htm.
Suomessa on järjestetty kaikki yleiset valtakunnalliset vaalit vuodesta 1907 lukien erikseen – yhtä kertaa lukuunottamatta: vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä toimitettiin myös Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit. Jos tarkasteltavaksi otetaan myös muut kuin valtakunnalliset vaalit, löytyy toinenkin poikkeus: Kainuun hallintokokeilun 2005–2012 yhteydessä alueen kahdeksassa kunnassa toimitettiin kokeilusta annetun lain mukaiset maakuntavaalit kunnallisvaalien yhteydessä 2004 ja 2008.Vaalien samanaikainen toimittaminen - Vaalit Kainuun maakuntavaalit 2004 ja 2008 - Vaalit Monella tapaa poikkeukselliset vaalit – "Suurimmissa kaupungeissa pitää jo kampanjoida kunnolla" | Kuntalehti
Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä julkaise vanhoja ylioppilaskoetehtäviä verkkosivuillaan, mutta niitä on mahdollista tilata ylioppilastutkintolautakunnan kansliasta. https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-suorittaminen/usein-kysyttya/mista-loydan-vanhoja-ylioppilaskokeitahttps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokuntaVuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae. 1974 löytyvät kyseisen vuoden ylioppilastutkinnon tehtävät. https://finna.fi/Record/helmet.1099922?sid=4983022246Myös valikoituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosittain kirjamuodossa: Ylioppilasaineita. 1974. https://finna.fi/Record/helmet.2003488?sid=4983028873Kumpaakaan kirjoista ei...
Voisikohan hakemasi nimike olla mahdollisesti "imaami": Imaami – Wikipedia ? Vai tulisikohan kenellekään palvelumme seuraajista mieleen jokin muu nimike mikä voisi tulla tässä kyseeseen?
Hei! Ruotsissa ainakin tällainen kuin Institut för språk och folkminnen kerää tietoja myös vähemmistökielten käytöstä https://www.isof.se/nationella-minoritetssprak/finska/lar-dig-mer-om-finska-spraket-och-kulturen Norjasta saa tilastotietoa osoitteesta https://www.ssb.no/en/sok?sok=spoken%20languages Tanskasta tietoa löytyy osoitteesta https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/befolkning/indvandrere-og-efterkommereja Islannista osoitteesta https://hagstofas3bucket.hagstofa.is/hagstofan/media/public/2024/fadec11c-1b6e-4a66-92e8-73ec22e1f0c6.pdf
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (...
Jos englanninkielisessä sanassa ei ole muuta vokaalia (a,e,i,o,u), niin y-kirjain on silloin vokaali (my). Lisäksi y on vokaali sijoittuessaan tavun tai sanan loppuun (candy), tai jos y-kirjain on sanan keskellä (bicycle).
Sananalkuinen y-kirjain on konsonantti (you) samoin kuin y silloin, kun se aloittaa tavun (beyond).
Y-kirjaimen sijoittuminen sanassa määrittää siis englanninkielessä, onko se vokaali vai konsonantti.
Lisätietoja voi lukeaesimerkiksi tästä englanninkielisestä artikkelista: Is Y a Vowel or Consonant? | Merriam-Webster
Affiksit -odon, -odont, -odonto- viittaavat kreikan kielen hammasta tarkoittavaan sanaan ὀδούς (odoús). Näin ollen suurihammashai megalodonin nimi tarkoittaa nimenomaan suurta hammasta (kre. megálo- "suuri" + odónt-, odoús "hammas". Sapelihammaskissojen smilodon-suvun nimi taas tarkoittaa "lihaveitsihammasta" (kre. smíle "lihaveitsi" + odónt-, odoús "hammas".
Tässä pieni listaus romaaneista, joissa kissa on merkittävässä osassa. Kirjat ovat eri genreistä, toivottavasti löydät näistä jotakin mukavaa luettavaa!Amory, Cleveland: Kissa, joka tuli jouluksi kotiinArikawa, Hiro: Matkakissan muistelmatBulgakov, Mihail: Saatana saapuu MoskovaanCapuzzo, Michael: Sydämeni kissaGrass, Günter: Kissa ja hiiriHerriot, James: Elämäni kissat (novelleja)Hiraide, Takashi: KissavierasHoffman, E. T. A.: Kissa Murr ja hänen elämänviisautensaHunter, Erin: Soturikissat -sarjaKing, Stephen: Uinu, uinu lemmikkiniLessing, Doris: KissoistaMichie, David: Dalai-laman kissaMäkinen, Heidi: Ei saa mennä ulos saunaihollaNatsukawa, Sōsuke: Kissa joka suojeli kirjojaStatovci, Pajtim: Kissani JugoslaviaTovey, Doreen: Pienet...
Hei,
Botswanan perustuslain mukaan maan presidentti käyttää maassa toimeenpanovaltaa, on maan asevoimien päällikkö ja maan lainsäädäntövaltaa käyttävän kansalliskokouksen jäsen. Presidentillä on esimerkiksi myös valtuudet nimetä sekä erottaa tiettyjen virkojen haltijoita.
Tarkempia yksityiskohtia Botswanan presidentin valtaoikeuksista voit lukea maan perustuslaista jonka löydät esimerkiksi täältä: https://www.constituteproject.org/constitution/Botswana_2016?lang=en
Maan lainsäädäntöön hieman laajemmin voit sen sijaan tutustua esimerkiksi sivustolta: http://www.elaws.gov.bw/ vaikkakaan kyseistä sivustoa ei ole päivitetty aivan viime vuosiin asti.
Helsingin kaupunki teetti Lounais-Sipoon liitosalueesta vuonna 2009 sosiokulttuurisen selvityksen. Sen sivuilta löytyy maininta tästä kiinnostavasti nimetystä tiestä. Nimen alkuperää oli kysytty pitkäaikaiselta asukkaalta, jonka hankkimien tietojen perusteella liitosalueen Susiraja ei ole kovin vanhaa perua: "Susiraja tien nimenä on aika uusi, eli 1980-luvun alusta. Sipoon kunta halusi pikkuteille nimet, jolloin silloisen metsätien tiekunnan puheenjohtaja Arimo Tuominen ehdotti Susirajaa ja muu porukka hyväksyi ehdotuksen."
Lounais-Sipoosta Helsinkiä – Maaseudusta kaupunkia: Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2009-1.pdf
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko...
