Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta.
https://vaski.finna.fi
Tietoa Mannerheimintiellä sijainneesta kangaskauppa Aitasta ei valitettavasti löytynyt.
Tavaratalo Tempo sijaitsi osoitteessa Mannerheimintie 2B vuosina 1933-1972 (Lähteet: Helsingin Sanomat 24.2.2008: Heikinkatu sai alkunsa Riikinkukon korttelista ja Eeva Järvenpää ja Sirpa Räihä, Ensimmäisiä esikaupunkeja -kertomuksia Kaartinkaupungin ja Kampin kortteleista). Tämän jälkeen talo purettiin, ja tilalle rakennettiin konttoritalo, joka valmistui vuonna 1978.
Tempon talosta on kuva Stadin taivaan alla (Eeva ja Simo Ristan
valokuvia Helsingistä vuosilta 1969-1987) -valokuva-arkistossa:
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=081825&frame…
Helsingin yliopistossa on tehty pro gradu -opinnäyte, joka käsittelee ruumisarkun valmistusta:
Kytömäki, Helena.
Viimeinen leposija : tapaustutkimus verhoillun ruumisarkun ja sen valmistuksen muutoksista vuosien 1947-1969 ja 1988-2003 välillä / Helena Kytömäki. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004. - Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, 2004.
Kirkkohallituksen ohjeet arkun mitoista löytyvät Kirkkohallituksen yleiskirjeestä Nro 37/2005 liitteestä A http://www.evl.fi/kkh/y/kirjeet/2005/2005-37.pdf
Eräs puutyön asiantuntija lähetti kaksi linkkiä videoihin, joissa näytetään, miten ruumisarkku valmistetaan. Ensimmäinen niistä koskee käsityönä valmistettavaa, toisessa näyttää olevan kyse koneellisesta...
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Jos kysyjä tarkoittaa Kaius Tihtosen laulua "Taivaanrannan kulkija", näyttää valitettavasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu nuottia sanoineen.
On olemassa myös samanniminen Reino Bäckmanin sanoittama käännösiskelmä, jonka ovat säveltäneet Luigi Albertelli ja Enrico Riccardi. Myöskään tätä laulua ei ole julkaistu nuottina, josta sanat saisi kätevästi.
En kyennyt löytämään laulun sanoja myöskään internetistä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee kuunnella laulua äänitteeltä ja yrittää kirjoittaa sanat muistiin. Kaius Tihtosta voi olla vaikea tavoittaa, hän katosi musiikkimaailmasta yhden levyn vuonna 1972 tehtyään. Erik Lindström julkaisi 1970-luvulla muutamia Tihtosen humppia nuottina, mutta valitettavasti ei juuri tätä kysyttyä...
Volter Kilven teoksesta "Alastalon salissa" ei valitettavasti ole tehty äänikirjaa.
Juha Hurmeen Nälkäteatteri on tehnyt Alastalon salissa -teoksesta kuunnelman. Tallenne kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta on lainattavissa vain lukusalikäyttöön
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Etsimäsi runo vuodenajoista sisältyy esimerkiksi kirjaan Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982). Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982)
Muutamissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tosiaan käydä koiran kanssa, mutta Kallion kirjasto ei valitettavasti näihin kuulu. Esimerkkejä koirillekin sallituista kirjastoista ovat mm. Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto. Koirille sallittu -symbolin löydät Helmetistä kunkin kirjaston yhteystiedoista alimpana, kun klikkaat etusivun oranssista palkista auki kohdan kirjastot.
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
http://www....
Hei!
Toinen kirja kuvaksesi perusteella tuntuisi viittaavan Marjatta Kurenniemen Anneli, Onneli ja orpolapset -teokseen.
Edellinen kirja, jonka nimen muistit, eli Neljätoista nallekarhua on ongelmallisempi. En löytänyt mistään luetteloista sen nimistä kirjaa, joten sen nimi oli ehkä joku muu.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
Lauri Pohjanpäältä löytyy runo nimeltä
"Päivännousu kuultaa kirkkomaan"
sekä
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot"
Alla molempien teksti, ne löytyvät esim. Lauri Pohjanpään Valitut runot kirjasta. Päivännousu -runo on myös suosittu lauluna, säveltänyt Oskar Merikanto.
Päivännousu kuultaa kirkkomaan,
linnut havahtuvat unestaan,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Päivän hymyyn ummut aukeaa,
niinkuin vasta olis luotu maa,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
niinkuin kuolo olis uni vaan,
elämä ei pääty milloinkaan.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Riemulla käy kohti kuolemaas,
kuolemasta nousee elo taas.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
******************
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyn alta välkkyy...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Korhonen” tai sen muunnelmista ovat 1540-luvulta. Sukunimeä on pidetty vahvasti savolaisena, koska jo 1500-luvulla Korhosia on asunut Savossa runsaasti. Koska nimi on noin vanha, mitään täyttä varmuutta sen alkuperästä tai syntymisajasta ei pysty sanomaan. Niinpä edellä mainitut merkityksetkin ovat vain arveluja.
Muutama päivä sitten kysyttiin samaa kappaletta näin:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ff9dc31f-56…
Kysymyksessä on kohta:
"ja hieman lisätietoa:"Laulu on sarjasta ,Ameriikankiertue ,Helismaa ,Rautavaara . Tekivät lauluja siirtolaisille.Näin kertoi Esa Niemitalo kun häneltä kysyin.""
ja sitä kautta oletettavan kappaleen jäljille päästään.
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Rautavaara
"Rautavaaran ja Helismaan välit alkoivat kuitenkin taas parantua 1950-luvun lopulla, muutamaksi vuodeksi ennen Helismaan kuolemaa 1965.[4][80] Vuonna 1957 he tekivät pitkästä aikaa levyn yhdessä, kappaleen ”Taas tavattiin”.[4] Vuosina 1959 ja 1960 Rautavaara teki kaksi pitkää kiertuetta Yhdysvalloissa...
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Emme valitettavasti löytäneet tietoa ensimmäiseksi mainitsemastasi laulusta. Tietäisikö joku sivustomme lukijoista vastauksen?
Jälkimmäiseen lauluun löytyi kaksi vaihtoehtoa:
"Ketun valitus"
1. Kettu itki poikiansa
kiven päällä kyykykllänsä,
kahden kaupungin välillä
kahen kirkon kuuluvilla.
2. Kun ei poikani menisi
pitkähännät piipottaisi,
noille vieraille
kaupunkien kartanoille.
3. Siellä nuoli noppajaisi
tinapalli paiskoaisi,
siellä surma suin pitäisi
kova kuolo kohtajaisi.
http://www.angelfire.com/realm2/aamu/kannel/Kettu.jpg
toinen versio kuuluu:
"Kettu itki poikiansa, alla vuoren voivotteli:
Nyt on mun poikain herrasmiehen hartioilla,
valtamiesten vaatteina, piispan pitkinä hihoina!
Jo minä sanoin ketullen, jot' ei piä mäelle männä:...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Kielitoimiston sanakirjan (1. osa, A - K, 2006) mukaan sanontaa käytetään "kysymykseen sopimattomasta vastauksesta, vastauksen kiertämisestä, (tahallisesta) väärinymmärtämisestä tms.". Sillä siis tarkoitetaan, että keskustelijat puhuvat tahallaan tai tarkoittamattaan eri asioista: kun toinen puhuja toivottaa hyvää päivää, toinen kertoo veistävänsä kirvesvartta.
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
