Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
Ernest Goldin säveltämän kappaleen Otto Premingerin elokuvasta Exodus (1960) sanoitti ranskaksi Eddy Marnay. Ranskankielinen versio kappaleesta on tullut tunnetuksi erityisesti Édith Piafin tulkitsemana.
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k8828556p
https://fr.wikipedia.org/wiki/Eddy_Marnay
http://www.imdb.com/title/tt0053804/
Mainitsemiesi kirjailijoiden perusteella alla olevasta listasta voisi löytyä kirjallisuutta, josta saattaisit pitää:
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (2011)
Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa (2015)
Marie Desplechin: Ilman minua (2001)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
John Williams: Stoner (2015) ja muut Williamsin teokset
Amin Maalouf: Siipirikko mies (2015)
Eric-Emmanuel Schmitt: Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2005) sekä muut Schmittin teokset
Anthony Doerr: Davidin uni (2016)
Gita Mehta: Joen sutra (2205)
Michel Tournier: Perjantai (1980)
Niko Kazantzakis: Kerro minulle, Zorbas
Yasushi Inoue: Äitini tarina
Gao Xingjian: Sielun vuori
Clarice Lispector: Lähellä...
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Franz Kafkan (1883 - 1924) päiväkirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Kafkan päiväkirjoja löytyy Suomen kirjastojen kokoelmista ainoastaan ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Kafka
Kirjasto 10 Helsingin keskustassa suljetaan 30.9.2018. Kaupunkiverstaan palveluita ei siirretä väliaikaisesti mihinkään ennen Oodin avaamista joulukuun alkupuolella.
Vinyylileikkuria voi tuona aikana käyttää Vuosaaren kirjastossa. 3D-tulostin ja studiopalvelut ovat käytettävissä Myllypuron mediakirjastossa. Ompelukone on mm. Etelä-Haagan, Pasilan, Kontulan ja Töölön kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjasto 10
Etsitty kirja saattaisi olla Viola Elon vuonna 1993 ilmestynyt Sadasosaenkelit. Elolta oli tosin tässä vaiheessa julkaistu jo yksi teos, Oliks maailma ennen mua (1991). Hänen kolmas ja toistaiseksi viimeisin romaaninsa Rosa ja sen pikkusisaret ilmestyi 1995. Uusimmat Elon kirjat ovat pitkän julkaisutauon jälkeen vuonna 2017 ilmestyneet runokokoelmat Erään rakkauden vuodenajat ja Joulurunorosolli.
Alan asiantuntijaliikkeestä kerrottiin, että piippauksen kesto riippuu täysin palovaroittimen merkistä ja mallista. Useimmissa malleissa piippaus saattaa kestää kuitenkin päiviä tai jopa viikon.
Mikäli kuvaamanne kaltainen tilanne tulee eteen, kannattanee ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään.
Lähde:
Turvakauppa.com
Suomenkielinen Wikipedian artikkeli toteaa, että yhtyeen kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella, mutta laulaja Paavo ei ole koskaan esiintynyt oikealla nimellään. Yhtyeen monet laulut ovat rumpali Juha Takasen ja sanoittaja Jukka Välimaan käsialaa. Paavon henkilöllisyys on kuitenkin edelleen hyvin varjeltu salaisuus.
Heikki Poroila
Saksasta jäi palaamatta keväällä 1918 yhteensä 451 jääkäriä. Lisäksi useita kymmeniä kuoli Saksassa mm. itärintaman taisteluissa, junaonnettomuudessa sekä tauteihin, joiden leviämistä edistivät ahdas leiriasuminen ja heikko ravitsemustila.
Palaamatta jääneistä, elossa olleista jääkäreistä osa jäi Saksaan poliittisen vakaumuksensa vuoksi: jääkärien joukossa oli myös sosialisteja, jotka eivät halunneet joutua taistelemaan Suomessa venäläisiä ja omia aateveljiään vastaan. Osa oli tuomittu niskuroinnista joko vankilaan tai pakkotyöhön, ja jotkut olivat karsiutuneet armeijasta soveltumattomuuden vuoksi. Heidät oli yleensä sijoitettu siviilityöpaikkoihin.
Lähteet:
Kadettikunta ry:n Veteraanien perintö -tietopankki: http://www....
Olisikohan kyseessä Georg Malmsténin sävellys Hämeen Helmi, jonka sanoittajaa ei tiedetä? Matti Reima ja Dallapé äänittivät laulun vuonna 1938 (Odeon A 228501), mutta valitettavasti sitä ei ole koskaan julkaistu uudelleen modernilla tekniikalla. Yleisradion ohjelmassa Sekahaku se kuultiin marraskuussa 2014. Ohjelmatietojen mukaan teksti on seuraava (ei ihan identtinen kysyjän muistaman kanssa): Kun mä Aulangon harjulla astelin, käki kukkui ja lintuset lauloi. Siellä neitosen kauniin minä kohtasin, joka kietoi minun syömmeni pauloin. Oli hymynsä ihana, tuoksuvat kiharat, varmaankin kauneimmat päällä maan. Oli tyttö tuo hentoinen, viehkeä neitonen, kaunis kuin kesäinen unelma vaan" .
Tämä laulu on julkaistu vuonna 1939 Dallapé-orkesterin...
Lastukirjastojen verkkokirjasto on ollut valitettavasti jo jonkin aikaa pois käytöstä Lahden kaupungin it-ongelman vuoksi. Ongelma on siis laaja ja aika iso. Toivottavasti se saadaan melko pian hoidettua. Omia lainoja ja erityisesti oman kirjaston kokoelmia ei pysty nyt katselemaan, mutta jos muuta kirjastoasiaa on, esim. kirjallisuuden hakua tai sopivan tyyppisen kirjallisuuden etsimistä, on olemassa muita palveluita. Kaunokirjallisuustietoa ja -vinkkejä löytyy palvelusta Kirjasampo.fi, myös tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy vastausarkisto, jota voi käyttää uusimmat vastaukset, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset ja sanahaku, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat. Muiden kirjastojen kokoelmia voi...
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...
Muun muassa voimakasta, vahvaa, väkevää, lujaa tai kovaa tarkoittava slangisana stydi tulee ruotsin arkikielen sanasta studdig, stöddig (luja, voimakas, tukeva). Stydi-sanaa käytetään myös muissa merkityksissä, kuten rohkea, tukeva, lihava, jännittävä, mahtava, mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen.
Nykysuomen sanakirja 5. (SKS, 1982)
Paunonen: Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
https://svenska.se/
Löysin muutaman kuvan 1880-luvun Jyväskylää kuvaavasta pienoismallista internetistä.
Jyväskylän kaupungin Aikamasiina esittelee kaupungin historiaa. Siellä oli yksi kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/historia/nakymat/muuttuva/4.shtml
Keski-Suomen museon ja koulujen työpajasivulla Haloo, minä täällä! on myös kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/koti1.htm
Jyväskylän kaupungin tiedotearkistossa on käytetty kuvituksena pienoismallin kuvaa http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/81521
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on teos "Jyväskylän 150 vuotta : näyttely Keski-Suomen museossa 15.3.-31.12.1987. Kehityskuvia juhlakalusta ja pienoismallit 1880 ja...
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
