Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
Varsin hyvän uhka- ja riskikartoituksen Bangladeshistä saa tutustumalla Ulkoministeriön maata koskevaan matkustustiedotteeseen.
Bangladeshin epävarma ja jännittynyt poliittinen tilanne on heikentänyt lain ja yleisen järjestyksen noudattamista. Mielenosoitukset ja muut levottomuudet ovat mahdollisia. Väkivaltainen ääriuskonnollinen liikehdintä on lisääntynyt, samoin ulkomaalaisiin kohdistunut rikollisuus. Tiestö on huonokuntoista, liikennesääntöjä ei noudateta ja onnettomuuksia sattuu paljon. Bangladesh kärsii toistuvista luonnonkatastrofeista - monsuuniajan tulvien lisäksi voi esiintyä pyörremyrskyjä ja maanjäristyksiä. Sairaanhoito ei ole länsimaisella tasolla, ja onnettomuustapauksissa voi olla vaikea saada apua.
https://um.fi/...
Kyseessä on Ingrid Ranckenin laulu Puutarhatyössä (Trädgårdsarbete). Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja ja leikkejä lapsille. III (1939). Nuotti löytyy joistakin Suomen kirjastoista, esimerkiksi Varastokirjastosta, josta voitte tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoonne.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna.fi https://finna.fi/
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka...
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Ismo Alangon kappaleessa Rakkauden tila sanotaan näin: "ilman sua olen autiomaa". Sanat eivät ole aivan muistamasi, mutta voisiko tämä olla oikea? Alla linkki kappaleen sanoihin:
http://lyrics.wikia.com/wiki/Ismo_Alanko:Rakkauden_Tila
Kahta muuta emme onnistuneet selvittämään.
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Erkki Tuomiojaa tuskin voi luonnehtia oikeistodemariksi. Nimitystä on sen sijaan käytetty mm. Lasse Lehtisestä ja toisaalta Paavo Lippposta tämän pääministerikaudella. Tuomioja on poliittisella urallaan ollut aktiivinen ja kriittinen kannanottaja. Hänen ajatteluunsa ja uransa vaiheisiin voi tutustua hänen Poliittiset päiväkirjat -sarjastaan, jota on julkaistu kolme osaa sekä hänen kotisivultaan.
Kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennican haussa eli juuri tuon nimistä teosta ei ilmeisestikään ole julkaistu.
Petri Jaakkonen ja kolme muuta kirjoittajaa julkaisivat vuonna 2010 kirjan nimeltä Sähkökitaran rakentaminen. Tämän perusteellisen opaskirjan liitteenä on Telecaster-tyyppisen sähkökitaran 1:1 piirustus. Kirjaa on saatavissa useista kirjastoista.
Jaakkosen yritys Korpi Instruments myy yksittäisiä työpiirustuksia suosituimmista sähkökitara ja -bassomalleista. Vastaavia työpiirustuksia on kirjastojen kokoelmissa. Niitä voi etsiä kirjastojen hakusivuilta esim. hakusanoilla sähkökitara työpiirustukset ja bassokitara työpiirustukset.
Valitettavasti tätä Jari Niemelän säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa tangoa Ensi yönä ei ole julkaistu nuottina, joten sen sanat täytyy kirjoittaa ylös kuuntelemalla tai yrittämällä ottaa yhteyttä tekstin tekijään.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman...
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
En ole itse koskaan törmännyt kysyjän mainitsemaan "vallan epäsuhtaan". Sekä oman kokemukseni että erilaisten hakuteosten mukaan "viisastella" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että korjaillaan toisen puheessa merkityksettömiä yksityiskohtia, saivarrellaan, ollaan nenäkkäitä jne. Mitään muodollista suhdetta ei puhujan ja "viisastelijan" välillä tarvitse olla.
"Viisastelu" koetaan ärsyttävänä puhetapana ja siitä voidaan moittia käytännössä ketä tahansa - paitsi ettei tietenkään alisteisessa asemassa oleva voi moittia komentelijaansa yhtään mistään vaan joutuu pitämään "mölyt mahassaan". Ehkä ilmaisussa on hitusen sitä, että "viisasteluun" turvautuvat useammin ne, joitten objektiivinen asema ei ole erityisen vahva. Lapsethan ovat usein...
Kysyitpä hauskan kysymyksen.
Lähdin selvittelemään sitä Google-kartan avulla, hakusanana Kirjasto.
Suomessa on niin paljon vesistöjä, että aluksi kaikki kirjastot näyttävät olevan jokin veden rannalla.
Tarkemmin katsottuna ne kuitenkin ovat usein noin. puolen kilometrin päässä vesistöistä.
Yritin katsastaa Googlen katunäkymällä, että kirjastosta on näköyhteys veteen eli mereen, järveen tai jokeen.
Tässä listassa ei varmaan ole läheskään kaikkia ranta-kirjastoja. Toivottavasti kommentoijat auttavat.
Meri:
Pyhtään kirjasto http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/kirjasto
Tietokeskus Wellamo https://www.merikeskusvellamo.fi/tietokeskus
Oulun pääkirjasto https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto
Tiedekirjasto Tritonia...
