On olemassa monia ns. helppolukuisia nuortenkirjoja, joissa on hiukan tavallista suurempi tekstitys ja jonkin verran myös kuvitusta mukana.
Kirjastossa voi pyytää virkailijalta selattavaksi luetteloita helppolukuisista kirjoista, joista näkee kattavasti tarjontaa: Esim. Härkönen: Lasten ja nuorten helppolukuiset kirjat. Helmet-verkkokirjastossa ( www.helmet.fi ) voi myös selata helppolukuisia kirjoja: Valitaan hakusanat-haku ja hakuruudun alapuolelta kohta "tarkenna hakua". Sen jälkeen valitaan kielivalkosta suomi ja kirjoitetaan hakuruutuun: helppolukuiset lastenkirjallisuus.
Suosittuja helppolukuisia ovat mm. Timo Parvelan Ella-kirjat ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä -kirjat.
http://www.recepthjalpen.se/katrinplommon.html
Väskynä eli ruotsiksi sviskon tarkoittaa oikeastaan kuivattuja luumuja.(Englanniksi: prunes tai dried plums)
Sviskon tai katrinplommon on tietynlainen luumun lajike jota viljellään pääasiassa Kaliforniassa ja Ranskassa. Tätä luumua käytetään ruuanlaitossa (niin liharuokiin kuin jälkiruokiin) kivettömänä ja kuivatetussa muodossa.
Tämä lajike on erittäin makea, kuitu- ja rautapitoinen.
Ehkä lähin vertaus kun puhe on sopasta olisi meidän kiisselimme jota voi syöda sellaisenaan tai puuron kera.
Juice Leskisen tuotannon tekijänoikeudet ovat kaiketi hänen perikunnallaan. Kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöön:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html
Toisen maailmansodan aikana Nicaragua julisti sodan Japanille (8.12.1941), Saksalle ja Italialle (11.12.1941) sekä Bulgarialle, Unkarille ja Romanialle (19.12.1941).
Suomelle sodan julistivat Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada (7.12.1941) sekä Etelä-Afrikan Unioni (8.12.1941).
Lähde: http://worldatwar.net/timeline/other/diplomacy39-45.html
Kirjailijasta ei löydy paljon tietoa. Suomen kirjailijat 1945-1980 (vuodelta 1985) -teoksessa kerrotaan, että hän on syntynyt 22.9. 1928 Lehtimäellä. Hän on naimisissa ja ammatiltaan opettaja. Irja Hiironniemi on julkaissut pääasiassa runoja (kymmenkunta kokoelmaa 1970- ja 1980-luvuilla). Hän on sanoittanut myös virsiä ja julkaissut satukirjan nimeltä Pupujussin pukupussi.
Tarkat tiedot julkaisuista löytyvät Fennica- ja Viola-tietokannoista:
https://finna.fi
https://finna.fi
Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ .
Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym....
Maailmalla toimii yksittäisissä kaupungeissa vapaaehtoisoppaita. Näitä löytyi muutamia hauilla: voluntary guides tai free guide
The City of York (UK) http://www.btinternet.com/~york.touristguides/
Tokyo free guide http://www.tokyofreeguide.com/
Cycle London sivuilta löytyy yhteisöjä (community)
http://www.tfl.gov.uk/tfl/roadusers/cycling/category.aspx?catId=communi…
Sivulta löytyy muun muassa tietoa ryhmistä, jotka järjestävät ilmaisia ja avoimia pyöräilykierroksia Lontoon alueella. http://www.lcc.org.uk/index.asp?Pageid=31
Etsimme aihetta Helsingin Sanomien arkistohausta, mutta haku ei tuottanut tulosta. Selasimme myös Facebookia, mutta sieltäkään ei haaviin osunut sopivaa ryhmää.
Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla nainen on varmoja etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sana on johdos samasta vartalosta, joka esiintyy verbissä naida. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanalla on vastineita myös ugrilaiskielissä, esimerkiksi mansin naj "rouva, jumalatar, ruhtinatar" ja hantin samaa merkitsevä näj ja sanavartalon suomalais-ugrilaiseksi asuksi on rekonstruoitu naje. Tätä on arveltu johdokseksi kantauralilaisesta, alkuaan indoeurooppalaisesta vartalosta näxi-. Kuten verbi naida, myös nainen on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen. Vanhimmassa kirjakielen muodossa nainen oli kuitenkin harvinainen...
"Uuden suomalaisen nimikirjan"(Otava 1988) ja Kustaa Vilkuna: "Etunimet" (Otava, 1990) mukaan nimi on englantilais-saksalaisen Aline -nimen latinalainen asu. Nimen alkuosa viittaa muinaissaksaan, athal= jalosukuinen. Nimi oli yleinen Englannissa jo 1100-luvulla, Aline oli alkuaan Adeline. Alina otettiin Suomessa almanakkaan 1872 muodossa Aliina. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" (WSOY 1999) todetaan nimelle olevan useita juuria, se voi olla lyhentymä Adelinasta. Kantasana voi olla myös Helena tai Helene tai nimi voi olla Alin sisarnimi saksalaisten nimitutkijoiden mukaan. Suomen ortodoksisen kalenterissa Alina on muunnos Akylina-nimestä.
Hei!
Laulun nimi on Juokse Kellokas ja sanat ovat seuravanlaiset:
Juokse kellokas
outamaita ja auvikoita kellokas, poroni, laukota noita. huu-a luu-a halinna luua halinna luua huu-a-i-lii.
laulun kuulen tunturituulen, kultani kutsuna jo kuulen sen. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii.
kello kilkkaa, jo valo vilkkaa, kellokas, hälle on silkki ja hilkka. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii. Laulu lienee joiku Utsjoelta ja ollut Koulun musiikki 8-9 oppikirjasssa.
1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomalaisuuden Liitto rekisteröi suojattuja nimiä ylläpitämäänsä sukunimiluetteloon maksua vastaan.
Lisäksi suojatulla sukunimellä tarkoitetaan nimilain 12.1$ mukaan nimeä, jonka yleiseti tiedetään vakiintuneen kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa teoksesta Sukunimiopas - Suojatut sukunimet. Suomalaisuuden liitto 1994 (kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ), tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm
Nimilaissa on määritelty, mitä nimiä ei voida ottaa uudeksi sukunimeksi (4.luvun 12. pykälä). Laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
Suorakaiteen tilavuus: pituus * leveys * korkeus
Kolmion tilavuus sivu: * sivu * korkeus / 2
Ympyrän tilavuus: π * ympyrän säde² * korkeus.
Tilavuuden laskemisesta lisää esimerkiksi osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilavuus.
Antamillasi mitoilla sain omien laskelmieni mukaan seuraavanlaiset perennapenkkien tilavuudet: suorakaide 1 m³, kolmio noin 1,5 m³, ympyrä 1 m³. Yhden kuutiometrin tilavuus on 1000 litraa.
Suosittelen kuitenkin, että käytätte näitä tietoja viitteellisinä ja kysytte asiasta vielä tarkemmin alan asiantuntijoilta. Esimerkiksi Viherpiha lehden verkkosivuilla on ”Viherpiha vastaa” palvelu, jossa voi saada asiantuntijoilta vastauksia. http://www.viherpiha.fi/
Sanalle kekkeruusi löytyy selitys seuraavasta kirjasta:
Hannu Hyttinen: Pipa päässä rotvallir reunalla : taskusanakirja tampere-suomi (1995)
kekkeruusi - hepsankeikka t. muuten epäluotettava t. häilyväinen henkilö t. kaupungilla kukkoileva epämääräinen tyyppi
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ihminen-sanalla on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä; muun muassa karjalan imehnine, vepsän inehmoi, vatjan inehmiin tai viron inimene. Alkuperäisen muodon määrittäminen on hankalaa, eivätkä tutkijat ole päätyneet yksiselitteiseen tulkintaan. Joidenkin tutkimusten mukaan sana 'ihminen' saattaa johtua mordvan sanasta 'inze' (vieras). Toiset arvelut viittaavaat ilma-sanan ja ihme-sanan johdoksiin. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on esiintynyt muodossa 'inhiminen'. Nykymuodossa sana on mainittu ensi kerran 1544, mutta yleistynyt 1600-luvulla.
Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2004
Tietoa Helsingin kaupungin kesätöistä, avoimista työpaikoista ylipäätään ja kelpoisuusvaatimuksista löytyy nettiosoitteesta http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/kes_ty_t
Kesätyöpaikkojen määrä ja niiden hakeminen vaihtelevat vuosittain, joten kannattaa seurata tuota sivua ja olla aktiivinen ja kysyä kirjastoista tilanteesta.
Samppa-nimeä ei sellaisenaan löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista. Nimi on todennäköisesti johdannainen nimestä Sampo, ja siinä tapauksessa nimipäivää vietetään 3.4. Nimi voi myös juontua nimestä Sampsa, jonka nimipäivää vietetään 7.12.
Molemmat nimet ovat tuttuja Kalevalasta, ja ne ovat todennäköisesti samaa alkuperää, ehkä muunnoksia joko nimestä Aleksanteri tai nimestä Sampson.
Vuonna 1929 nimet Sampo ja Sampsa liitettiin nimipäiväkalenteriin, kuitenkin eri päiville. Samppa-nimisen pojan nimipäivä voi siis olla kumpi vain edellämainituista päivistä.
Lisää nimitietoutta löytyy esim. tästä kirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Suomalaisessa paikannimikirjassa (2007) on seuraava selitys:
"Kaleton: kyläkunta Keuruulla Keski-Suomessa. Varsinkin Kalaton-nimiset pikkujärvet ovat tavallisia koko maassa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kaleton - Kaletonlampi -nimisiä lampia on Suomessa puolensataa. Niitä on erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, ja niitä on selitetty kalattomuudella tai vähäkalaisuudella. Keuruulla ei Kaleton-nimistä järveä tunneta; ehkä nykyisen Ilvesjärven vanha nimi on ollut Kaleton. Kylän nimi perustuu talon nimeen, talo sijaitsee Ilvesjärven eteläpäässä."
Tellervo Kijanen on tehnyt laudatur-työnsä Ruoveden vesistönnimistöstä, mutta siitä ei löytynyt ko. nimeä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa nimistöä, tuottaa...
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
