Kaikki merkittävät internetin hakupalvelut taitavat olla kaupallisia. Ainakaan emme onnistuneet löytämään yhtään varsinaisesti epäkaupallista. Alla linkki Wikipedia-artikkeliin hakukoneista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Web_search_engine
Facebookin hakutoiminto ei ole kovin kätevä, mutta sillä pystyy etsimään erilaisia ryhmiä. Voit siis kirjoittaa Facebookin hakukenttään, jossa lukee ”Etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita”, haluamasi asian nimen, esimerkiksi ”kirpputori”, jos haluat löytää käytetyn tavaran myymistä varten perustettuja Facebook-ryhmiä. Paina sitten vain suurennuslasin kuvaa, niin esiin tulee lista hakutuloksista. Sivun yläreunassa on palkki, josta voit rajata hakutulokset pelkkiin ryhmiin.
Julkisesti näkyviä Facebook-ryhmiä voi etsiä myös Googlen avulla. Silloin voi käyttää haluamaansa hakusanaa ja sijaintia rajaavaa hakusanaa ”site:facebook.com”. Tuloksissa saattaa toki olla mukana myös Facebookin ulkopuolella toimivia yrityksiä ja muita asioita.
Nämä...
Hetki vain - anna minun ajatella sanoilla ei löytynyt tietoa kirjasta/monisteesta.
Päijät-Hämeen muistiyhdistys on julkaissut tähän aiheeseen liittyvän raportin
http://www.ph-muistiyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/Loppuraportt…
2015 on tehty opinnäyte Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: Elina Taipale: Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistisairasta hoitavan omaishoitajan tukena. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99489/taipale_elina.pdf?se… Opinnäytteen lähdeviitteissä mainitaan Lahdessa pidetty koulutus, kouluttajana Hartman P.
Vuonna 2015 pidettyjen koulutusten sisältö:
http://www.luustoliitto.fi/sites/default/files/tiedostot/avokuntoutus/P… . Tämän mukaan luentomateriaalin on koonnut Päivi Hartman.
Päijät-Hämeen...
Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että Mannerheim ei ollut natsi. Erooppalaisena aristokraattina Mannerheim edusti monilta osin erilaisia arvoja kuin natsit. Toisin sanoen Mannerheimin ja natsien maailmankatsomukset erosivat toisistaan huomattavasti.
Suomen ja Natsi-Saksan suhdetta ja yhteyksiä käsitellään muun muassa seuraavissa teoksissa:
Jokisipilä, Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat : Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (2013).
Seppinen, Jukka: Hitler, Stalin ja Suomi : isänmaa totalitarismin puristuksessa 1935-1944 (2009).
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Valitettavasti etsintä ei tuottanut tulosta, tätä juonta ei tunnistettu. Kahlailin tuota Kirjasampoa, mutta sieltäkään en oikein välttämättä sopivaa löytänyt hakusanalla Pariisi. Paljon osumia tuli kuitenkin, joten voisi olla, että itse tunnistaisit sieltä teoksen, jos se siellä on kuvattu, tässä linkki http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pariisi . Yksi muistelmateos, joka sijoittuu sodanaikaan ja miehityksen aikaan, on Simone de Beauvoir'in Voimat vuodet 1939-1944, voisiko tästä olla kyse? Täällä on hiukan kuvausta teoksesta, https://anitavalikangas.wordpress.com/2010/10/04/kahvilaelamaa-toisen-m…
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Bluefire Readerin nettisivujen (http://www.bluefirereader.com/windows-app.html) mukaan sovellus toimii vain seuraavilla Windows-versioilla: Windows 8.1, Windows 8, Windows 7 SP1. Eli käytännössä asiakas voi vain odotella, että sovelluksen tekijä päivittää sen tukemaan myös Windows 10 -versiota.
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
Helmukuun Talouselämä -lehdessä esitellään Nordea-johtaja hans Dalborgin muistelmakirja "Vastuun ihana taakka, vuoteni Nordean johtajana 1991-2011". WSOY, 2016. Kirja sivuaa Suomea, ei pelkästään Nordean vuoksi vaan myös siksi, että Dalberg oli suuri Suomen ystävä.
Voisiko täma olla toinen kaipaamistasi kirjoista?
Toista kirjaa en valitettavasti löytänyt. Listaan siksi joitakin uudehkoja Suomea käsitteleviä kirjoja, joiden kirjoittaja on ainakin syntynyt jossakin muuallla kuin Suomessa. Ehkä toivomistasi kirjoista toinen olisi näiden joukossa.
Abu-Hanna, Umayya
Alienin silmin : Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana
Siltala, 2014
Alizad, Arman
Riisuttu Suomi
Docendo, 2015
Aitoja. Ihania. Omanlaisia : suomalaisia
menestystarinoita / [...
Jari Tervo on kuvannut Rovaniemeä ja Korkalovaaraa esim. teoksessa Esikoinen.
Seppo Jokisen Koskinen ja... tapahtuvat kaikki Tampereella ja Hervannassa. Melkein minkä tahansa kirjan voi valita.
Jorma Ojaharjun Vaasa-trilogia Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien sijoittuvat Vaasan kaupunkiin.
Turkuun sijoittuvat Reijo Mäen Vares-dekkarit.
Helsinkiin sijoittuvaa kirjallisuutta on paljon, monelta aikakaudelta. Yksi mieleenpainuvimmista Helsinkiä ja elämän hetkiä Helsingissä kuvaavista lukukokemuksista on Mika Waltarin Surun ja ilon kaupunki.
Oulu on esimerkiksi Teuvo Pakkalan Lapsuuden muistoja -teoksessa keskeisesti läsnä.
Vuonna 2012 ilmestynyt Kultaisilla teillä -niminen hämäläisen kirjallisuuden antologia (toim....
Kirjassa Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet (1995), sivulla 108, on vähän parempi kuva Penttilän hovin päärakennuksesta, sen julkisivusta.
Joensuun kaupunki on tehnyt Penttilän seudun suunnittelua. Penttilänrannan kaavamuutosesitys III on luettavissa Joensuun kaupungin sivuilta: http://www.joensuu.fi/penttilanranta-iii . Siinä näkyvät ilmakuvassa Penttilän hovin alueen jäljellä olevat rakennukset ja miten ne tulevat sijoittumaan uudessa suunnitelmassa.
Tietoa siitä, milloin alennusmyynnit tarkalleen aloitettiin, emme onnistuneet löytämään. Tuskinpa sitä ihan tarkkaan tiedetäänkään. Luonnollisesti hinnoilla on ollut tapana laskea silloin kun kauppiaalla on ollut liikaa tavaraa, josta hänen on päästävä eroon.
Kansalliskirjaston digitoituiduista sanomalehdistä voi etsiä alennusmyynti-ilmoituksia tekstihaulla. Esimerkiksi 5.3.1909 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä on Osuuskauppa Aitan etusivunilmoitus otsikolla ”Suuri kevätkauden alennusmyynti”. Saadakseen tilaa uusille tavaroille liike myi villa- ja pumpulikankaita 10-20 % alennuksella.
Alennusmyynnin kerrottiin kestävän ”joitakuita päiviä”.
Tietoja kansainvälisistä alennusmyyntikampanjoista löytyy esimerkiksi Anna Kortelaisen kirjasta Päivä...
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi...
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
Ainakin osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää korppuasemia, mutta niiden kunto saattaa vaihdella. Vaikka koneessa olisi asema, se ei välttämättä toimi. Uudemmissa koneissa ei enää korppuasemaa olekaan.
Toimivia korppuasemia ei liene listattu mihinkään, joten kannattaa melkein kysyä asiaa suoraan kirjastosta, jonne haluaisit mennä. Osaan sanoa varmuudella, että toimivia korppuasemia on ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaalla. Molemmissa paikoissa on tietokoneen USB-porttiin kytkettävä siirrettävä asema ja luultavasti jonkin verran myös koneessa valmiina olevia korppuasemia.
