Taiteilijaluetteloita on paljonkin, valitettavasti vain mistään tarkastamastani en löytänyt mainintaa juuri kysymästäsi E. Lehmustosta.
Mikäli kuitenkin sattuisit tarvitsemaan vastaavanlaisia luetteloita tulevaisuudessakin, tässä muutama vihje. Hyviä painettuja luetteloita ovat mm. matrikkelit Suomen taiteilijat- Finlands konstnärer r.y ja Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijat. Molemmista on olemassa useita painoksia ja niitä on todennäköisesti saatavana lähikirjastostasi, jos ei lainaan niin ainakin käsikirjastosta katsottavaksi. Jälkimmäisestä on olemassa myös verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toinen hyvä verkkotiedonlähde kuvataiteilijoista on Valtion taidemuseon verkkopalvelu osoitteessa http...
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880
Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880
kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %
yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset...
Elokuva ei ikävä kyllä kuulu Helmet-kirjastojen valikoimiin. Frank-monihaulla ei elokuvaa löytynyt muistakaan yleisistä tai erikoiskirjastoista, eikä myyntiversiossa tosiaankaan näytä olevan suomenkielistä tekstitystä. Elokuvan lisäksi The ghost and mrs Muir on tehty myös tv-sarjaksi, mutta sitäkään ei ikävä kyllä löytynyt. Mutta toiveesi menee kyllä eteenpäin pääkaupunkiseudun yhteiselle DVD-hankintaryhmälle. Täältä löydät lisätietoja elokuvasta; www.imdb.com
Väinö Linna on tunnetuimpia, luetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille ja niistä on tehty erilaisia sovituksia näyttämölle ja valkokankaalle. Historialliset romaanit Tuntematon sotilas ja trilogia Täällä Pohjantähden alla herättivät ilmestymisaikanaan 1950-1960-luvuilla ristiriitaisia tunteita, mutta niiden arvo nykyajan näkökulmasta on kiistaton. Kirjallisuudentutkija Jyrki Nummen mukaan Väinö Linnan suuret romaanit kietoutuvat yhteisöllisyyden, veljeyden ja yhteisvastuullisuuden teemoihin.
Lisää tietoa kirjailija Väinö Linnasta ja hänen teoksistaan saat itse teosten lisäksi esimerkiksi seuraavista painetuista lähteistä:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset....
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Suomalaisista sukunimistä ja niiden historiasta kerrotaan teoksessa Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000.
Kirjan mukaan Kuningas-nimisiä henkilöitä Suomessa on 184. Kuningas-nimi on tosiaan peräisin Karjalankannakselta, nimeä on esiintynyt Jääskessä, Säkkijärvellä ja Johanneksessa. Myös Länsi-Suomessa nimeä on esiintynyt.
Myös Juha Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, osa 2, Karjalassa esiintyneet nimet tuntee Kuningas-nimen. Kartastosta näkee, millä paikkakunnilla nimeä on esiintynyt ja kuinka paljon.
Sukunimiin liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen aineistohausta asiasanalla sukunimet.
Veijo Meren kotimaassa ja ulkomailla tunnetuin kirja on hänen esikoisteoksensa Manillaköysi (Otava, 1957). Myös "Peiliin piirretty nainen" (Otava, 1963)ja "Sujut" (Otava, 1961) ovat tunnettuja, jos kriteerinä on kotimaassa tunnettavuuden rinnalla käännösten määrä. Meren laajasta tuotannosta ovat romaanit ehkä ylipäänsä tunnetuimpia, mutta myös julkaistut novellikokoelmat, näytelmät ja runot ovat aina merkkitapauksia ilmestyessään.
Lisää tietoa Veijo Merestä saa mm. kirjasta Sihvo, Hannes/Turunen, Heikki: Veijo Meri: täynnä liikettä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998 ja osoitteista:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/meri_veijo/fi_FI/meri_veijo/ ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=121&lang=FI
Eero Kiviniemen Rakkaan lapsen monet nimet –kirjan mukaan yksi mahdollisuus nimen Pikka synnylle on se, että se olisi kansanomainen tai tuttavallinen nimiasu jostakin tutusta nimestä. Nimiä on mukautettu analogisesti eli yhdenmukaisesti tietynlaisiin malleihin. Osa etunimien epävirallisista asuista on muodostettu juuri näin, esimerkiksi (Birgitta>) Pirkko>Pipa>, Pippa, Pipo, Pike, Pikke, Piko, Pipsa, Piksa, Pirre, Piri ja niin edelleen. Näin nimivarianttien määrä tulee vähitellen monituhatkertaiseksi, ja jotkut yleistyvät, menettävät alkuperäisen sävynsä ja pääsevät käyttöön virallisina niminä. Nimen Birgitta merkitystä on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa aiemmin: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys....
Kirjastojen käsikirjastohyllyissä on usein nimikirjoja. Tämä tieto siltä varalta, että olette kiinnostunut tekemään laajemman selvityksen nimestä. Mika-nimi pohjautuu vanhaan heprealaiseen Miikael-nimeen. Raamatun Miikael on on ylin arkkienkeleistä ja nk. viimeisen taistelun voittaja. Nimi Mika on ollut Suomessa hyvin suosittu samoin kuin nimen kansainväliset muodot muissa maissa. Yksi laajimmista suomenkielisistä nimikirjoista on nimeltään Uusi suomalainen nimikirja.
Voisiko kyseessä olla Leena Laulajaisen vompatti Volmarista ja kenguru Loikkeliinista kertova satukirja? Loikkeliinin matka lumen maahan ilmestyi 1986 ja jatko-osa Loikkeliinin lokikirja 1987. 1990-luvulla Leena Laulajainen kirjoitti vielä jatkoa näille teoksille (Vompattisatuja 1999).
Länsi-Uusimaa -lehden vuosikerrat ajalta 1915-1999 ovat käytettävissä mikrofilminä Leppävaaran kirjaston lehtialueella, jonne voi varata ajan numerosta 816 57611.
Malleja löytyy asiakirjaoppaista, esimerkiksi Lakitieto 3:sta sekä sen edellisistä painoksista Asiakirjakaavoja selityksineen, jotka ovat Esko Hakkilan ja Heikki Simolan kirjoittamia. Niitä on hyvin saatavilla Suomen kirjastoista, eivätkä kaavat ole vuosien varrella muuttuneet. - Kaksi todistajaa tarvitaan.
Vuoden 1866 markan yleisin hinta on 1,50-40 euroa. Hinta riippuu paitsi kolikon kunnosta myös siitä, millainen sen reuna on. Erittäin hyväkuntoinen raha, jonka pistereuna on harva (88 pistettä) ja tammenlehväryhmien reunat pyöreät, arvo on 500 euroa.
Kahden markan kolikon yleisin hinta on 7 euroa. Erittäin hyväkuntoisen rahan hinta voi kuitenkin olla jopa 600 euroa.
Tiedot löytyvät kirjasta Suomen rahahinnasto 2005.
Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Mustarastas (Turdus merula) ja laulurastas (Turdus philomelos) ovat eri rastaslajeja. Suomen lintuatlaksen mukaan mustarastaasta on havaintoja, jopa mahdollisia pesintähavaintoja Tenolta mutta yleinen mustarastas on pohjoisimmillaan Koillis-Lapissa. Laulurastasta tavataan säännöllisesti myös pohjoisimmilla tunturialueilla.
Esim. Suomen BirdLifen sivuilta http://www.birdlife.fi voi tarkistaa Suomen lintuhavainnot ja vaikkapa seurata muuton edistymistä mainiosta Tiira havaintojärjestelmästä. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
Neela nimeä näkyy annetun Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa 52 nimeä. 1980 - 1999 8 nimeä ja 2000 - 2005 43 nimeä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Nimen alkuperästä ei löydy tietoja Suomesta, mutta tv-sarjassa Teho-osasto on roolihenkilö nimeltään Neela.
