Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden...
Nykyisen käsityksen mukaan valonnopeus (c) on 299 792 458 m/s. Valonnopeus tarkoittaa tässä yhteydessä fysikaalista vakiota, jossa valo liikkuu tyhjiössä. Valonnopeudella on kuitenkin oma historiansa, kuten kaikilla tieteellisillä käsitteillä. Esimerkiksi maailmankuvien muutokset sekä tieteellisten teorioiden ja mittaustekniikoiden kehitys ovat vaikuttaneet käsityksiin valonnopeudesta. Antiikin aikaiset filosofit Aristoteles ja Ptolemaios uskoivat valon nopeuden olevan ääretön. Tämä käsitys säilyi länsimaissa läpi keskiajan aina 1500-luvun loppuun. Nykyinen kansainvälisen yksikköjärjestelmän (SI-järjestelmä) määritelmä laskettiin vuonna 1983, jolloin valonnopeus määriteltiin eksaktisti suhteessa metriin.
Albert Einsteinin erityisen...
Valitettavasti emme löytäneet sanonnan alkuperää.
Kävimme läpi muun muassa Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Nykyisin sanonta sammutetuin lyhdyin kuuluu politiikan termistöön. Tällöin vaaleihin mennään ilman omaa ehdokasta.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut tähän kysymykseen omassa palvelussaan näin:
"21.03.201311:12
Ruumiita on ollut suomalaisessa perinteessä tapana kuljettaa nimenomaan jalat edellä. Tällä pyrittiin estämään vainajan pääseminen takaisin elävien pariin, ikään kuin eksyttämällä. Tästä perinteestä kumpuaa mm. kaikkien tuntema sanonta ”lähden vain jalat edellä”, millä viitataan kuolemaan.
Tähän liittyy myös Suomen terveydenhuollon ja sairaaloiden käänteinen tapa kuljettaa eläviä potilaita aina pää edellä. Jos potilas on pulestaan kuollut, häntä kuljetetaan aina jalat edellä. Tapa on niin syvälle juurtunut, että sitä opetetaan jopa terveydenhuollon oppilaitoksissa.
Tavan noudattaminen saattaa ajoittain aiheuttaa ongelmiakin. Esimerkiksi...
Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi.
Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html
Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun...
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
Applikaatiolla (eng. application) tarkoitetaan tässä yhteydessä älypuhelimen tietoteknistä sovellusohjelmaa (esim. Skype, WhatsApp, Instagram, YouTube). Widget tai widgetti, on eräänlainen nopeakäyttöinen minisovellus, pienoisohjelma, joka näyttää sovelluksen oleellisen tiedon kätevästi laitteen työpöydällä (esim. kello, kalenteri, säätila, uutiset). Widgetiä ei varsinaisesti tarvitse käynnistää, vaan se päivittyy ja pyörii taustalla koko ajan. Sovellus sen sijaan vaatii avaamisen ja käynnistämisen.
http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/hakemistot-267.html?page=get_id&i…
http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/hakemistot-267.html?page=get_id&i…
http://androidforums.com/threads/apps-vs-widgets-what-is-the-difference…
Lääkkeiden läpipaikopakkaukset voi laittaa muovinkeräykseen. Kierrätyksessä on kuitenkin huomioitava se, että jos muoviosa on PVC:tä niin pakkaus kuuluu sekajätteeseen.
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/defaul…
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi…
Kirjastossamme hyllyssä olevista kirjoista en valitettavasti löytänyt tilanteeseen sopivaa runoa. Nimekkeen perusteella apua voisi kuitenkin olla teoksesta: Ansio, Marleena. Nyt alkaa ihana uusi aika! Muita aiheeseen liittyviä ovat Edessä avoimet meret : runoja antoisiin eläkevuosiin sekä Pää tallella ja Täyttä päätä : runoja ikääntyville.
Internetin runosivuilla oli pari runoa eläkkeelle jäävän näkökulmasta seuraavalla sivustolla http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Elakkeelle.htm
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen...
Kielitoimiston sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006) suosittelee lähtökohtaisesti-sanan tilalle mieluummin ilmauksia periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan. Kyseessä siis lienee niin sanottu muotisana, jota käytetään painottamaan sanotun asian tärkeyttä, mutta jonka täsmällinen merkitys on puhujan tai kuulijan päätettävissä.
Derek Landyn Keplo Leutokalma -sarjan viisi ensimmäistä osaa julkaisseelta kustannusosakeyhtyiö Tammelta kerrottiin, että sarjaan ei valitettavasti ole tulossa suomeksi jatkoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Tammi
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on italialaisen Nino Olivieron sävellys O ciucciariello, suomeksi Pieni aasi. Mainitsemanne tekstirivi löytyy siitä. Toinen Viola-tietokannassa laulusta mainittu tekstirivi kuuluu "Takkuinen aasi matkalla jostain..".
Pienen aasin levyttivät Sirpa Säde (oik. Kullberg) ja Ossi Malisen orkesteri vuonna 1958. Se julkaistiin sekä single-levyllä että savikiekolla. Uudempia levytyksiä tai cd-versiota laulusta ei ole julkaistu. Italiankielisiä esityksiä laulusta löytää Youtubesta.
Suomennoksen tekijäksi on ilmoitettu Merja, joka on yksi Saukin eli Sauvo Puhtilan lukuisista salanimistä.
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Yksityishenkilön ottama kuva on tekijänoikeuslain näkökulmasta teos, joka nauttii lain suojaa. Tekijänoikeuslain 2 § säätää, että teoksen tekijä saa ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. 12 § rajoittaa oikeutta siten, että julkistetusta teoksesta saa kuka tahansa ”valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. 22 § sallii myös ”hyvän...
Muistelmateoksessaan "Maailman mylläkässä" (WSOY 1949) Klemetti on kertonut sävellyksen syntyvaiheista (ss. 77-80) ja mainitsee tässä yhteydessä, että hän oli poiminut sävelmän kokoelmasta "Suomen kansan sävelmiä" ja Klemetti on kirjaansa kopioinut myös sävelmän nuotinnoksen siinä muodossa kuin se lähdeteoksessa on ollut.
Klemetti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mistä tämän moniosaisen ja pitkän ajanjakson aikana julkaistun kokoelman osasta sävelmä on otettu. Klemetti vain toteaa, että melodia on kokoelmassa nimellä "Kansanmarssi", joka ei viittaa nimeen vaan kuvailevaan ilmaisuun. Klemetti korostaa, että hän joutui lauluaan varten melodiaa parantamaan ja soinnuttamaan, koska se oli alkuperäisessä muodossaan "muotopuoli, vähemmän viehättävä...
Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta.
https://vaski.finna.fi
Tietoa Mannerheimintiellä sijainneesta kangaskauppa Aitasta ei valitettavasti löytynyt.
Tavaratalo Tempo sijaitsi osoitteessa Mannerheimintie 2B vuosina 1933-1972 (Lähteet: Helsingin Sanomat 24.2.2008: Heikinkatu sai alkunsa Riikinkukon korttelista ja Eeva Järvenpää ja Sirpa Räihä, Ensimmäisiä esikaupunkeja -kertomuksia Kaartinkaupungin ja Kampin kortteleista). Tämän jälkeen talo purettiin, ja tilalle rakennettiin konttoritalo, joka valmistui vuonna 1978.
Tempon talosta on kuva Stadin taivaan alla (Eeva ja Simo Ristan
valokuvia Helsingistä vuosilta 1969-1987) -valokuva-arkistossa:
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=081825&frame…
Helsingin yliopistossa on tehty pro gradu -opinnäyte, joka käsittelee ruumisarkun valmistusta:
Kytömäki, Helena.
Viimeinen leposija : tapaustutkimus verhoillun ruumisarkun ja sen valmistuksen muutoksista vuosien 1947-1969 ja 1988-2003 välillä / Helena Kytömäki. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004. - Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, 2004.
Kirkkohallituksen ohjeet arkun mitoista löytyvät Kirkkohallituksen yleiskirjeestä Nro 37/2005 liitteestä A http://www.evl.fi/kkh/y/kirjeet/2005/2005-37.pdf
Eräs puutyön asiantuntija lähetti kaksi linkkiä videoihin, joissa näytetään, miten ruumisarkku valmistetaan. Ensimmäinen niistä koskee käsityönä valmistettavaa, toisessa näyttää olevan kyse koneellisesta...
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Jos kysyjä tarkoittaa Kaius Tihtosen laulua "Taivaanrannan kulkija", näyttää valitettavasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu nuottia sanoineen.
On olemassa myös samanniminen Reino Bäckmanin sanoittama käännösiskelmä, jonka ovat säveltäneet Luigi Albertelli ja Enrico Riccardi. Myöskään tätä laulua ei ole julkaistu nuottina, josta sanat saisi kätevästi.
En kyennyt löytämään laulun sanoja myöskään internetistä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee kuunnella laulua äänitteeltä ja yrittää kirjoittaa sanat muistiin. Kaius Tihtosta voi olla vaikea tavoittaa, hän katosi musiikkimaailmasta yhden levyn vuonna 1972 tehtyään. Erik Lindström julkaisi 1970-luvulla muutamia Tihtosen humppia nuottina, mutta valitettavasti ei juuri tätä kysyttyä...
