Onkohan kyse osoitteesta http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&ID=8112e231-479e-47d0-bc7… löytyvästä levystä? Tuota levyä ”Historiallisia äänityksiä radioarkistosta 11: Gluntteja” ei näytä löytyvän mistään tietokannoista. Ehkäpä se ei ole ollut kaupallisessa levityksessä. Asiaa kannattaisi varmasti tiedustella julkaisijalta eli Yleisradiolta.
Kyseessä on Bossen ja Robertin 26.1.1966 levyttämä kappale "Duudillandei". Laulu löytyy levyltä "20 suosikkia : Nellyn palmikko" ja nuotit ja sanat kirjasta "Suuri toivelaulukirja 18".
Etelä-Suomen Sanomat on digitoitu (3.1.1914-20.9.2013), mutta niiden käyttö on rajoitettua. Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että "lehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaassa käytössä: //digi.kansalliskirjasto.fi. Vuodesta 1911 lähtien ne ovat
käytettävissä vapaakappalekirjastoissa vapaakappaletyöasemilla. Kansalliskirjastossa on viisi työasemaa:
kolme lehtisalissa, yksi Fabianian lukusalissa ja yksi musiikkikirjastossa. Vapaakappaletyöasemia on myös
maan muissa vapaakappalekirjastoissa, (Eduskunnan kirjasto, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun
yliopiston kirjasto sekä Åbo Akademin kirjasto)."
http://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/Digitoi…
Mikrofilmimuodossa lehteä on mm. Lahden kirjastossa:
http://www....
Ohessa listaus kaunokirjallisuustiimimme suosittelemista kirjoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimiva Lukuvalmentaja-palvelu auttaa löytämään hyvää lukemista. Palvelusta saa listan henkilökohtaisen aihetoiveen perusteella. Palveluun voi myös varata ajan kahdenkeskiseen tapaamiseen Lukuvalmentajan kanssa.
Lisää tietoa Lukuvalmentaja-palvelusta Kallion kirjaston sivuilta osoitteesta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli… .
Kallion lisäksi Lukuvalmentajaa voi tiedustella Itäkeskuksen kirjastosta.
Itäkeskuksen kirjasto
Sähköposti: itiksenlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5090
Kallion kirjasto
Sähköposti: kallionlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5053
Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin:
”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen....
Tein lukuisia nettihakuja kyseisten runojen tiimoilta. Tarkastin tilanteen myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta. Valitettavasti en onnistunut varmentamaan runojen tekijää. Kummastakin runosta löytyi kuitenkin mainintoja internetissä.
"Se ihminen elää" -runo mainittiin eräässä blogissa, jonka mukaan runoa on siteerannut lotta Esteri Hiltunen jo elokuussa 1942. On mahdollista mutta epätodennäköistä, että runo olisi Hiltusen laatima.
"Hetken helmistä" -runo mainittiin useislla onnentoivotuksia ja värssyjä sisältävillä nettisivustoilla. Eräällä keskustelupalstalla runon kerrottiin olevan Helmet.fi-tietokannastakin löytyvässä Leena Järvenpään kirjoittamassa kirjassa "Muistoa minulta pyysit". On jälleen epävarmaa, onko runo mainitun...
Valitettavasti taidevalusta ei löytynyt oppikirjoja. Tampereella toimii Valimoinstituutti, jossa järjestetään myös taidevalukursseja. Alla olevan linkin kautta löytyy instituutin videoita, joissa esitellään mm. pronssiveistosten tekovaiheet ja hiekkavalumenetelmä:
http://www.valimoinstituutti.fi/?q=taidevalu
Suomentajan työ on … parhaimmillaan näkymätöntä, mutta se on silti laadun tae. Nykykääntäjien ammatti-kunta tekee tunnettua taitajan työtä, alan parhaat tekijät osaavat ammattinsa! He hallitsevat niin lähde- kuin kohdekielenkin, he tuottavat suomenkielistä kirjallisuutta, luovat kieltä ja vaikuttavat sen käytäntöihin.
Edellinen kappale on suora lainaus kirjasta Suom. huom. (WSOY), jonka on toimittanut Kristiina Rikman, satojen suosittujen ulkomaisten teosten suomentaja.
Kokoelmassa Rikmanin lisäksi kolmetoista suomentajaa kertoo konkreettisin esimerkein, miten he kääntämisen kokevat ja miten he kääntäjinä toimivat.
Käännöskonventiot muuttuvat ajan myötä. Kääntäminen on luova prosessi. Hyvältä kääntäjältä edellytetään lähtökielen ja –...
Kyllä vain. Kaikki Pirkanmaan yleiset kirjastot kuuluvat samaan PIKI-kirjastojen järjestelmään, joten sama kirjastokortti käy niissä kaikissa.
Luettelo PIKI-kirjastoista löytyy täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjastot.
Yksin Antreasta on kirjoitettu useita historiakuvauksia, ja jos mukaan lasketaan myös erilaiset kyläkirjat ja muistelmat, Antrea-aiheista kirjallisuutta löytyy kosolti - kirjastoistakin.
Antrean evakuointikäsky annettiin sunnuntaina 18.6.1944. Sen pohjoisia osia tyhjennettiin vielä seuraavanakin päivänä, mutta jo tiistaina 20. päivänä oli siviililiikenne Antrean teillä kokonaan loppunut.
Kaikille ilmoitettiin, että suuntana ovat pohjoiseen johtavat tiet ja että mitään kuljetuksia ei järjestetä sotatoimialueella. Saman päivän ja seuraavan yön aikana antrealaiset liittyivät maantietä vaeltavaan Kannaksen evakkojen virtaan. Osa kulki koko evakkotien hevosella, jotkut jopa kävellen; suurin osa lastattiin juniin jollain Savon asemalla. Junaa...
Kyllä, HelMet kirjaston neräpaivämuistutus tulee automaattisesti sähköpostiisi, jos se on kortillasi.
Jos ei tule, niin tarkista/tarkistuta osoitteen oikeinkirjoitus ja postivalinta kortillasi.
Ensimmäinen muistutus tulee pari paivää ennen eräpäivää.
Toinen tulee kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ja seuraavat muistutus + perintäilmoitus tulevat suoraan laatikkopostilla.
Pitänee tarkistaa HelMet-sivuston ohjeistusta.
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus.
Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi...
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Antti Kuosmasen teos "Finland's journey to European Union" (2001) on saatavilla useammasta kirjastosta, esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Mutta onko teoksesta olemassa suomenkielistä versiota?
Englanninkielisen teoksen kustantaja (EIPA) viittaa sivuillaan alkuteokseen termillä "manuscript" (käsikirjoitus). Google Scholar-palvelusta on luettavissa "Finland's journey to European Union" - teoksen esipuhe, jossa Kuosmanen itse käyttää termiä suomenkielinen käsikirjoitus (“Finnish-language manuscript”), josta EIPA on luultavasti käsitteen omaksunut.
Alkuperäinen "käsikirjoitus" käsittelee Antti Kuosmasen henkilökohtaisia ensikäden kokemuksia Suomen EY / EU jäsenyysneuvotteluista. Käännökseen on lisätty Phedon Nicolaides:n ja Frank Bollenin...
Asiakas voi tuoda Dvd- ja muita levyjä Joensuun kirjastoon hiottaviksi. Yhden levyn hiominen maksaa 5 euroa. Ota yhteyttä kirjastoon, ja sovi asiasta.
http://vaarakirjastot.fi/paakirjasto
http://vaarakirjastot.fi/joensuun-maksut
Edla (Suomessa myös kirjoitusasussa Eedla) on tanskalainen muoto muinaissaksalaisista nimistä, joiden alkuosa merkitsee "jaloa, jalosukuista" (adal, edel). Lähtökohtana ovat olleet esimerkiksi Adelheid tai Ediltrud. Nimen vanhoja muotoja ovat mm. Edel, Edle ja Edela ja kansanomaisia muotoja esim. Eela, Etta, Etla ja Eetla. Suomeen nimi on tullut Tanskasta, jossa tunnetaan keskiajalta kuningatar Edle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja (2001)
Saarikalle, Anne; Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Väkivallan virkamies on Matti Yrjänä Joensuun esikoisteos. Harjunpää esiintyy tässä romaanissa ensimmäistä kertaa. Teemana on henkirikokset, väkivalta ja poliisityön realistinen kuvaus.
Netissä kirjaa kuvataan näin: "Joka kerta yöpäivystyksen alkaessa Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimiston vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää tuntee pelon kipristävän vatsaansa. Tällä kertaa hän saa aamuyöstä ikävän hälytyksen: Lehdenkantaja epäilee, että eräässä asunnossa on ruumis. Levyseppä Konttinen, viinaan ja naisiin menevä yksineläjä, on lojunut asunnossaan päiväkausia kuolleeksi hakattuna, naapurien ja omaisten tietämättä." www.luekirja.fi
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
