Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,...
FILI:n ylläpitämän Käännöstietokannan (http://www.finlit.fi/fili/) mukaan Tove Janssonilta on käännetty yhteensä kolme kirjaa arabiaksi. Näistä kaksi on Muumi-kirjoja: Ailat al-Mumin al-finlandiyah (Trollkarlens hatt eli Taikurin hattu) ja Muntasaf al-shita fi Wadi al-mumin (Trollvinter eli Taikatalvi). Molemmat kirjat on kääntänyt Sukainah Ibrahim ja ne ovat ilmestyneet vuonna 2008. Tampereen kaupunginkirjastossa ne kuuluvat sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston valikoimiin, ja varaamalla ne on mahdollista saada noudettavaksi myös muista kirjaston toimipisteistä.
Tove Janssonilta on lisäksi käännetty arabiaksi Sommarboken eli Kesäkirja nimellä Kitāb al-ṣaif (2011, kääntäjä Ahmad Šalabī).
Etsimäsi runo on todennäköisesti The Guest House, joka on Rumin tunnetuimpia runoja. Se lienee käännetty suomeksi englannin kautta.
Englanninkielinen versio löytyy teoksesta: This Longing - poetry, teaching Stories, and Letters of Rumi.
(http://www.scottishpoetrylibrary.org.uk/poetry/poems/guest-house)
The Guest House
This being human is a guest house.
Every morning a new arrival.
A joy, a depression, a meanness,
some momentary awareness comes
as an unexpected visitor.
Welcome and entertain them all!
Even if they’re a crowd of sorrows,
who violently sweep your house
empty of its furniture,
still, treat each guest honorably.
He may be clearing you out
for some new delight.
The dark thought, the shame, the malice,
meet them at the door...
Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti.
Heikki Poroila
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "lelu"-sanalla on vastineita joissakin lähisukukielissämme. Inkeroisen kielessä ovat sanat "lilla" tai "lillo", karjalan kielessä on sana "lilu" ja vatjan kielessä sana "lello". Näitä vastaavia lelua merkitseviä sanoja ("lelo", "lilu") tavataan suomen kielen murteissa.
"Lelu" kuuluu samaan sanapesyeeseen kuin hoivakielenhemmottelemista merkitsevät sanat "lelliä" ja "lellitellä".
"Lelu"-sanaa on käyttänyt suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Abraham Poppius runossaan vuonna 1820.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://finna.fi
http://finna.fi
Hei! Laitteelle löytyy monta nimeä. Tässä muutama. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen Punomo-sivuilta löytyy nimi viipsinpuut (http://teeitse.punomo.fi/home/savonlinna/KEHRAYSSIVUT/index.html). Finnassa (Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistojen hakupalvelu), käytetään nimiä kerin- ja vyyhdinpuut (https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kerinpuut%22&type=Subject).
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä...
Viola-tietokannan mukaan tästä venäläisestä kansanlaulusta "Beloi akatsii grozdja dušistyje" on tehty ainakin kaksi eri sanoitusta. Selvästi yleisempi on Martti Wuoren (1858-1934) suomennos "Valkoakaasiat" (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset). Säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi on tehnyt salanimellä U. Kalanti myös version "Tuomien kukkiessa" (Taas alla tuomien). Tämä suomennos on ilmeisesti syntynyt vasta 1940-luvulla.
En löytänyt yhtään viitettä, joka olisi maininnut suomenkielisen tekstin tekijäksi R. R. Ryynäsen. Tähän hätään en myöskään pystynyt saamaan käsiini tuota kokoelmaa "Köyhälistön laulukirja", eikä sen sisältöä ole missään tietokannassa avattu edes sen vertaa, että näkisi, millä nimellä laulu kokoelmassa on. Oma...
Voimme hankkia lehtiartikkelista paperijäljenteen kaukopalvelumme kautta. Artikkelikopio tulee maksamaan hinnastomme mukaisesti muutaman euron.
Täyttäkää siis jäljennepyyntö kaukolainapyyntölomakkeelle sivulla http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat ja lähettäkää se.
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Kysy siis tästä mahdollisuudesta Luulajan kirjastosta. Luulajan kirjastosta voidaan lähettää kaukolainapyyntö meille Suomeen, jos kirjaa ei löydä omalta alueelta. Todennäköisesti on niin, että jos kirja oman alueen kokoelmista löytyy, mutta se on lainassa, pyyntöä ei tehdä, vaan asiakas jää odottelemaan lainasta palaavia kirjoja.
Kirja on ollut Suomessa varauslistojen kärjessä ilmestymisestään asti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjasta on vielä tälläkin hetkellä 764 varausta, joten vaikka kirjoja kokoelmissa on paljon, kirjan saaminen varaamalla vie kauan.
Sekä Tornion että Kemin kirjastoista kirja on tällä hetkellä lainassa. Varauksia ei kuitenkaan ole. Lainataksesi...
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
Olisiko mahdollista, että muistatte tunnuslukunne väärin? Tunnusluvun voi vaihtaa seuraavalla kirjastokäynnillä. Samalla voidaan testata jos kyseessä on joku muu tekninen häiriö. Kirjastokorttinne tiedot näyttävät olevan kunnossa.
Kiitos kysymyksestä.
Kirjat voisivat olla Aikojen takaa 1: Suomen historian lukukirja ja Aikojen takaa 2: Yleisen historian lukukirja. Kirjat ovat 90-luvulta ja sisältää mm yksittäisten ihmisten tarinoita. Suomen historian lukukirjassa on tarina perunan Suomeen tulosta Pommerin sodasta, joulu Raaseporin linnassa.
Miltä vaikuttaa, onkohan nämä kaipaamasi kirjat?
Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Martti Haavion runossa "Hiirulaisen hieno maja oli vanha kenkäraja."
Kyseinen runo löytyy ainakin kirjoista Eläinrunojen kirja, Peukaloputti, Pikku Pegasos ja Pieni Aarreaitta III.
Myös Rodney Peppen kuvakirjassa Hiiriperhe rakentaa talon hiiriperhe tosiaan rakentaa vanhaan ruskeaan kenkään talon.
Runoa ei näillä tiedoin ole löytynyt. Kysymys on ollut myös kirjastonhoitajien keskustelulistalla, eikä kukaan ole vastannut. Otamme yhteyttä jos runo löytyy.
