Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Virrankosken teos Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit on kattava teos Pohjois-Amerikan intiaaneista, eri heimoista ja näiden tavoista ja kulttuurista.
Ihan vastaavaa teosta ei tietääkseni löydy Etelä- ja Keski-Amerikan intiaaneista. Täytyy siis hakea tietoa useammasta lähteestä. Näiden alueiden intiaanikulttuureja esitellään mm. teoksissa Muinaiset intiaanikulttuurit (inkat, mayat, asteekit) ja 1491: Amerikka ennen Kolumbusta.
Kysyit myös pohjoisen ja etelän intiaanikulttuurien eroista. Etelä-Amerikan intiaanit olivat saavuttaneet kehityksessään vaiheen, jota voidaan pitää korkeakultuurina. Niillä oli mm. järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia...
Ilmajoen kirjastosta löytyy äänikirjana Juha Vuorisen Painajainen piparitalossa, Helsinki : WSOY, 2011
Seinäjoelta löytyy The sound of juoppohullu. Diktaattori, 2010, Ylen radioteatterin esitys vuodelta 2009.
Kakkosta ei vielä löytynyt äänikirjana kirjaston kokoelmista.
Katselin myös Kirjasto kaikille -kampanjan sivulta, että Seinäjoen kaupunginkirjasto on mukana kokeilussa, jossa tarjotaan Celia-kirjaston kokoelmaa lukemisesteisille, http://www.kirjastokaikille.fi/. Seinäjoki lienee lähin kirjasto, josta löytyy muutenkin enemmän äänikirjoja. Seinäjoen kirjaston sivuilla voi selailla äänikirjakokoelmia, https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/aanikirjat/.
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Kyseinen katkelma on Väinö Hannikaisen laulusta Marja-Liisa, jonka sanat ovat L. Onervan runoilemat. Laulun nuotti ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 3 (s. 23).
Runo Marja-Liisa sisältyy kokonaisuudessaan L. Onervan runokokoelmaan Helkkyvät hetket (1922) ja se on luettavissa esimerkiki L. Ornervan runojen antologiasta Liekkisydän : valitut runot 1904-1964 (Tammi, 2010).
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark…
Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/
Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja...
Kyseessä on Kyllikki Villan runo teoksesta Koipitoipilas (Like 2009).
Tässä runo vielä kokonaisuudessaan:
Vanhuus
voiko se olla näin hupsu ja kevyt
juokaamme samppanjaa
Tukekaa te nuoret
kun horjumme
Vaalikaamme hyviä ajatuksia
Ja jos pahoja tulee mieleen
silloin, sanoo Dalai Lama
on syytä vaihtaa näkökulmaa.
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut...
Facebookin ohjeissa asiasta sanotaan seuraavaa:
"Voinko tietää, kuka tarkastelee aikajanaani tai kuinka usein sitä tarkastellaan?
"Et. Facebook ei anna sinun seurata sitä, kuka tarkastelee profiiliasi tai julkaisujasi (kuten kuviasi). Muiden ohjelmistovalmistajien sovelluksetkaan eivät mahdollista tätä.
"Jos törmäät sovellukseen, jolla voi sen oman ilmoituksen mukaan tarkistaa, kuka katsoo profiiliasi tai julkaisujasi, pyydämme sinua ilmiantamaan sovelluksen."
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Todistusta varusmiespalvelusajasta voi pyytää puolustusvoimien aluetoimistosta.
Aluetoimistot neuvovat asevelvollisia ennen ja jälkeen varusmiespalveluksen ja hoitavat reserviläisten asioita.
Asevelvollisuusrekisteriin on tallennettu asevelvollisten sotilaskoulutustiedot.
Tietoa tai otteen omista rekisteritiedoista saa käymällä henkilökohtaisesti aluetoimistossa.
Tietoja ei luovuteta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lähde:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8…
Aluetoimistojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/pZBNbo…
Esimerkiksi Turku kuuluu Lounais-Suomen aluetoimiston alueeseen, alla yhteystiedot:
http://www.puolustusvoimat.fi/...
Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka
ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut
Kyösti Roth.
Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä:
Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja
(C-kasetti vuodelta 1992)
Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991)
Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983)
Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista.
On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa,
jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään.
Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
Vanhoja rahoja arvioi parhaiten asiantuntija. Arvoon vaikuttavat sen verran monet seikat: kunto, säilyneiden seteleiden määrä sekä setelin yleisyys omassa kuntoluokassaan. Huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät pitkälti arvoa. Jos siis tietty ja tietyn kuntoinen raha puuttuu monen keräilijän kokoelmasta, sen arvo nousee huutokaupoissa. Jos taas tietynkuntoinen raha on jo monessa kokoelmassa, se ei kiinnosta. Setelin keräilyarvo määritellään lopulta aina ostajan ja tarjoajan välillä, eikä sillä kenties olekaan mitään tekemistä rahan arvon kanssa.
Seteleiden kuntoluokituksessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan, taitosten määrään, repeytymiin, likaisuuksiin, värjäytymisiin, puuttuviin palasiin ja kastumisiin. Esim. kuntoluokassa...
Helsingin Helmet-kirjastoista Etelä-Haagan, Herttoniemen, Laajasalon, Lauttasaaren, Puistolan, Pukinmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Viikin ja Vuosaaren kirjastoista löytyy palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella.
Näiden kirjastojen yhteystiedot sekä tarkempaa opastusta palautusluukun käytöstä, löytyy HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku". http://www.helmet.fi/fi-FI
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -...
