Tampereen nykyisen kirjaston Metson historiasta löytyy tietoa ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi Tampereen kaupungin kotisivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/bibl.htm.
Metro-tytöt-laulyhtyeen jäsenet olivat Hertta Väkeväinen, myöh. Louhivuori, Anna-Liisa Väkeväinen, myöh. Heinonen ja Tamara Hramova myöh. Dernjatin. Aivan alkuvaiheessa yhtyeessä esiintyi Väkeväisten sisarusten serkku Annikki, jonka mentyä naimisiin tilale tuli Tamara Hramova. (Peter von Bagh, Iskelmän kultainen kirja, Otava 1986)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
Esimerkiksi teoksista Kasso, Matti, Asunto- ja kiinteistökauppa, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, 1998 ja Lakitieto, osa 3 (Asiakirjakaavoja), Otava, Helsinki 1983 löytyy malleja.
Internetistä tietoa asunnon kauppakirjasta löytyy Kansalaisen käsikirjasta (http://www.opas.vn.fi/) osasta perhe -> asuminen -> asunnon ostaminen.
"Mä laihdutan" laulua ei ilmeisesti ole nuotinnettu. Ainakaan sitä ei löydy Violasta, ei kirjastojen monihaun kautta tehdyllä kyselyllä. Myöskään "Suomessa kustannetut sävelteokset" vuodelta 1993 ei mainitse kyseistä laulua. Lappeenrannassa kappale löytyy kahdelta äänitteeltä, joissa kummassakaan ei ollut liitteenä laulun sanoja.
Voisiko kyseessä olla Wallin, Marie-Louise, Takku, WSOY 1976, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab085e2-4771-4209-9856-9…? Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578434__Stakku__Orightre…
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Teoksessa Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (Kangasala : AR-kustannus, 1995) s. 169-171 kerrotaan lento-onnettomuudesta Kuorevedellä,
jossa Suomen ainoa Turbo-vinha syöksyi koelennolla Eväjärveen 24.4.1985. Lento-onnettomuudessa kuoli 2 henkilöä, joiden nimet mainitaan artikkelissa. Voisiko tämä olla tarkoittamasi lento-onnettomuus, paikkakunta ei vain ole Siilinjärvi.
Myös teoksessa Vuosi 85 (Hki : KG Bertmak Kustannus, 1985) s. 97 on lyhyt artikkeli samasta onnettomuudesta.
Kysy kirjoja lähimmästä kirjastostasi. Pääkaupunkiseudun saatavuustilanteen näet Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Hottentottilaulun, san. ja säv. Thorbjörn Egner, sanat ja nuotit löytyvät esim. teoksista Suuri Toivelaulukirja 6 ja Suuri Lastenlaulukirja 2. Molempia teoksia löytyy useista kirjastoista. Tarkan saatavuuden voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Tarkoittanet Dante Alighierin teosta "Jumalainen näytelmä", jonka ensimmäisen osan nimi on "Helvetti". Teos on klassikko, jota on saatavana kirjastoissa voisinpa melkein sanoa kautta maan. Vai voisiko olla kyseessä William Blake, joka on ollut viime aikoina ajankohtainen Helsingin Tennispalatsissa olleen näyttelyn vuoksi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy suomeksi Blaken teos Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, Karisto, Hämeenlinna, 1997.
Kyseessä on varmaankin seuraava teos :
KOIVISTO, Erkki : Rov. E. Koiviston kokoelma A : 19 : Sukututkimuskokoelma Savukoski, Sodankylä, Pelkosenniemi n:ot 1-795. 1992. (Kopioitu Erkki Koiviston käsin kirjoittamista sukutauluista). Julkaisu on ainakin Sodankylän kirjastossa, josta se on saatavissa kaukolainana.
Ohjeita siitä, kuinka voi saada kirjan käännettäväkseen, löytyy Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto r.y:n sivuilta osoitteesta http://www.megabaud.fi/~sktl/Liitto.htm . Liitto ei kuitenkaan välitä käännöstyötä.
Raymond Queneau on kirjoittanut kirjan Exercises de style (1947). Se on suomennettu nimellä Tyyliharjoituksia v.1991. Kirjassa sama pikku tarina kerrotaan 99 kertaa eri tavalla. Yksi näistä tyylikeinoista on nimeltään Lipogrammi ; yhdessä tarinan muunnelmassa jätetään pois joku tietty kirjain, eli tässä tapauksessa e.
Kokonaisen romaanin ilman e-kirjainta on kirjoittanut Georges Perec ; La disparition (1969). Kirjaa ei alkukielisenä löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Englanninkielinen käännös löytyy (A void, 1994).
Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastojen käyttämä yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta :
http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitussovellustaan, jota ei täydellisenä verkosta löydy. Pääluokat löytyvät osoitteesta :
http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q13.htm
Koko luokitusjärjestelmä pitäisi löytyä painetussa muodossa lähimmästä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Kirjastojen kokoelmissa ei yhteisluetteloiden mukaan ole Matti Kassilan Natalia-elokuvaa (1979) videona. Yle:n tallennepalvelun videoluettelossa ei tätä ole myöskään. Ei siis ole saatavissa videona.
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista lähteistä tietoa ei löytynyt.
Perustamisvuotta kannattaa tiedustella Patentti- ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi/ ,kaupparekisteriasioita koskevat tiedustelut puh. (09) 6939 5939.
Ensimmäinen presidentin johtama valtio on Yhdysvallat. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli George Washington (1789-1797). Hän lienee ollut maailman ensimmäinen presidentti. Digitaalisen tietosanakirja Britannican mukaan presidentti-nimitystä käytettiin Yhdysvalloissa tosin jo aiemmin joissakin brittiläisissä siirtokunnissa.
Vaikka Diane Guest on suosittu kirjailija, ja häneltä on julkaistu
suomeksikin useita kirjoja, en valitettavasti löytänyt hänestä
mitään tietoa. Tiedonhakuja tein artikkelitietokannoista (Aleksi,Kati,Arto) ja Internetin hakupalveluista, sekä katsoin kokoelmissamme olevista kirjallisuuden hakuteoksista ja Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä.
Emme ole löytäneet tiedustelemaasi Alex Steinerin teosta Suomesta,
emmekä myöskään Ranskan kansalliskirjastosta (http://bnf.fr). Ranskalainen Yahoo ei myöskään tuottanut tulosta.
