Tässä joitakin kotimaisia nuortenkirjoja, joissa teksti- ja sähköpostiviestit, keskustelupalstat, chattaily tai some-päivitykset ovat osa kerrontaa.
Bagge, Tapani & Hämäläinen, Karo: Julma kuukausi (Tammi, 2002); Marrasblues (Tammi, 2003); Helmi kuukausi (Tammi, 2004); Juhannusblues (Tammi, 2005); Karu kuukausi (Tammi, 2007)
Ellilä, Kirsti: Emma ja Kapteeni Nemo (Karisto, 2004)
Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (Karisto, 2007)
Myllylahti, Laura: Enemmän kuin kymppi (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011)
Mäki, Harri István: Sata makeaa suudelmaa (WSOY, 2001)
Nyman, Stefan: Anna online (Teos ; Söderströms, 2008)
Ojala, Anu: Pommi (Otava, 2014)
Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Otava, 2011)
Tiainen, Marja-Leena...
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Kysyjä ei valitettavasti täsmennä, minkä elämänalueen sopimusoikeudesta on kyse. Kuten Wikipedian yleisestä sopimusoikeutta koskevasta artikkelista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusoikeus) voi lukea, käsite on varsin laaja ja koskee yhtä hyvin valtioiden kuin yksityishenkilöiden välisiä, yleensä varallisuuteen liittyviä asioita. Tästä näkökulmasta ei ole olemassa yhtä "vapaan sopimusoikeuden" käsitettä, ellei sitä kytketä täsmälliseen sopimuksen lajiin.
Esimerkiksi valtioiden toiminnan tasolla voidaan sanoa, että liittyminen Euroopan unioniin on rajoittanut Suomen valtioelinten sopimusvapautta. Toisaalta täysivaltaisen yksilön oikeutta tehdä sopimuksia toisten täysivaltaisten kansalaisten kanssa ei juurikaan ole rajoitettu, joten jos...
Ë-kirjain, joka on siis diakriittisellä merkillä, tremalla, varustettu e, esiintyy useissa kielissä. Euroopassa sitä käytetään esimerkiksi ranskan, hollannin ja albanian kielissä. Kirjaimellä on hiukan erilainen tehtävä eri kielissä. Yleensä treemalla merkitty kirjain tarkoittaa, että ääntiöllä on oma arvonsa, eikä se tavalliseen tapaan sulaudu toiseen äänteeseen
Mainitsemasi englannin kielen ë voi merkitä e:tä, joka muuten jäisi ääntymättä. Näin tapahtuu juuri esimerkiksi nimessä Brontë. Se voi myös merkitä vokaalien jakautumista eri tavuihin (esim. reëntry).
Ranskan kielessä ë merkitsee sitä, että e lausutaan erikseen edeltävästä vokaalista (Noël=No-el), ei siis diftongina.
http://public.oed.com/how-to-use-the-oed/key-to-pronunciation/...
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Turnip kertoo, että ”turnip greens” viittaa nauriin (engl. ”turnip”) lehtiin. Ilmaukselle ”collard greens” löytyy taas selitys osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Collard_greens. Sillä taas viitataan Brassica oleracean eli kaalin lajikkeisiin.
Mene käyttämääsi kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan tämä kirja kaukolainana. Se löytyy ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmasta: Jyväskylä, Kajaani, Oulu ja Rovaniemi. Myös Varastokirjastosta Kuopiosta sen saa. HelMet-kokoelmassa kirjaa ei valitettavasti ole.
Heikki Poroila
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton no bail out -sääntö on avustamiskielto, "jonka mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemansa kanssa vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota", eli käytännössä kyse on siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Lähde:
EMU-sanasto. Taloustieto, 2000
Tanssilajeja ei yleensä kerrota levykannessa, nuoteissa niitä näkee toisinaan. Oheinen lista perustuu kappaleiden kuunteluun. Kaikkia ei ollut saatavilla juuri mainittuina versioina, joten tuloksissa saattaa olla tulkinnanvaraisuutta.
Yön kukka. SLOW FOX
Pieni lintu. SLOW FOX
Kurjet. TRIOLIFOKSI /SLOVARI
Varjojen yö. SLOW FOX
Ei koskaan vannoa saa. FOKSI
Illan varjoon himmeään. TANGO (Agentsin versio BEAT)
Tuota kulta-aikaa. FOKSI
Kesäni auringotar. SLOVARI
Lapin kultaa. SLOW FOX
Lumikukkien maa. BEGUINE
Tää päivä hääpäivä. VALSSI
Ranskalaiset korot. SLOW FOX / SWING
Kellot moskovan. SLOVARI
Lähtöhetki. VALSSI
Mä putoan. FOKSI
Kirjastojen laitteilta ei tällä hetkellä saa tallennettua kuin DVD-levyille.
Omalle koneelle voi asentaa ohjelman, jolla DVD-levyn sisällön saa haettua käsiteltävään muotoon.
Kymenlaaksoon on tulossa uusi kirjastojärjestelmä ensi vuoden huhtikuussa ja tässä järjestelmässä järjestelmän toimitaja juuri vastasi, että tekeillä on. Toinen verkkomaksamista rajoittava tekijä on kirjastomaksujen pienuus. Pankkien välitysmaksut ovat sen verran suuria että nähtäväksi jää kannattaako verkkomaksua ottaa käyttöön vaikka siihen tekniset edellytykset olisivat olemassa.
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Kyseessä näyttäisi olevan valtioneuvos Harri Holkerin (1937 - 2011)hauta. Haudalla on mustan kivipaaden päällä kullanvärinen joutsen. Hautamuistomerkin on suunnitellut Pekka Jylhä ja sen nimi on "Veden muisti".
https://www.google.fi/#q=hietaniemen+hautausmaa
http://yle.fi/uutiset/harri_holkerin_hautamuistomerkki_julkistettiin_hi…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305600148503
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää...
Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on".
http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595
http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France
http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
Ensimmäiset Ailat on kastettu 1800-luvun lopussa ja almanakkaan nimi tuli 1929. Almanakkaan ilmestymisen jälkeen nimestä tuli suosittu. Suurin osa Ailoista onkin syntynyt 1930-1950 -luvuilla.
Nimitilasto Ailasta Väestörekisterikeskuksen sivuilta:
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 alle 5 alle 5 alle 10
1900-19 0 134 134
1920-39 0 4102 4102
1940-59 alle 5 9330 alle 9335
1960-79 0 1784 1784
1980-99 0 335 335
2000-09 0 152 152
2010-15 0 151 151
Yhteensä alle 10 alle 15993 alle 16003
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen Arja tilastot selviävät em. palvelusta. Arja on ollut suosituin 1940-luvulla. Suurin suosio nimellä on ollut 1950-luvulla.
Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä:
http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457
http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693
Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi
Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas
Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.]
Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
