Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Suomen postinumerot löytyvät Postin julkaisemasta Postinumeroluettelosta. Postin sivuilta postinumerot löytyvät haulla http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/palvelut-verkossa/postinumerohaku… .
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Joulunäytelmiä on koottu useisiinkin kirjoihin. Kysymyksestä ei käy ilmi, halutaanko näytelmiä lasten tai nuorten vai aikuisten esitettäviksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voi hakea joulunäytelmiä kirjoittamalla asiasana kenttään "joulunäytelmät"
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Joitakin kirjoja löytyy myös yhdistämällä asiasanat "joulu" ja "näytelmät".
Esim. aikuisten esitettäviä ja huumoripitoisia pienoisnäytelmiä löytyy kirjasta:
Karjalainen, Meeri: Solokkuvaaralaiset tulloo toas, 1982
Lapsille ja nuorille tai koulun joulujuhlaan mm. seuraavia:
Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, 1982
Wallin, Raimo S.: Noudata...
C.S. Foresterin kirjoittamat Hornblower-kirjat on kaikki suomennettu. Teoksia on alunperin yhteensä 11 ja ne on suomennettu seuraavasti:
Komentajakapteeni Hornblower 1-2 (sis. teokset The Happy Return, A Ship of the Line ja Flying colours)
Kommodori Hornblower (The Commodore)
Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
Hornblower ja hänen omatuntonsa (Hornblower and the Crisis), sisältää myös novellit Hornblower ja McCoolin leski sekä Viimeinen kohtaaminen)
Lisätietoja kirjoista saa esim....
Tampereelle sijoittuvia romaaneita voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi tekemällä asiasanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään Tampere romaanit. Vastaavasti Tamperetta käsittelevää tietokirjallisuutta voidaan hakea kirjoittamalla hakukenttään esim. Tampere rakennuskulttuuri tai Tampere historia. Lisää Tampere-aiheista kaunokirjallisuutta voit hakea Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi .
Näin löydät mm. 1960-luvun Pispalaan sijoitetun Vartti, Riitta: Pispalan enkeli (1991); rikosromaanin Kirstilä, Pentti: Jäähyväiset lasihevoselle (1981); 1960-luvun Tampereelle sijoittuvan Salama, Hannu: Minä, Olli ja Orvokki (1975); 1920-luvun Tamperetta kuvaavan Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973) sekä...
Kenties Hannah Gracen urheiluromanttiset kirjat olisivat ajankohtaisia? Linkki Helmet hakuunJos jännitys on kirjassa pääasia, voisi kokeilla Suzanne Collinsin Nälkäpeli kirjoja. Linkki Helmet hakuun.Somesta löytyy helposti vertaistukea sekä suomeksi, että englanniksi. Kannattaa ehdottaa tutustumista BookTokiin. Esim. Linkki Suomalaisen kirjakaupan BookTok suosituksiin suomeksi. Mukana mm. Travis Baldreen Legendoja ja latteja, kertomus toisesta todellisuudesta.Kannattaa myös silmätä Kirjasammon Sivupiirin nuortenkirjallisuuden kirjahyllyjä. Linkki sivustolle. Vaikka kirjat ovat hieman vanhempia, voi niistä löytää mielilukemista.Parhaat suositukset saa varmaan kavereilta, mutta kirjastotädeiltä ja -sediltäkin voi kysyä.
Uutinen Pariisin terrori-iskusta ehti Helsingin Sanomien 14. päivän numeron toiseen painokseen, mutta esimerkiksi Aamulehti uutisoi tapahtumasta vasta sunnuntain lehdessä.
Siitä päätellen, että aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja, voinee ainakin lukemista tarjota yhtenä keinona kriittisen ajattelukyvyn kohentamiseksi. Tässä poimintoja mahdollisesti hyödyllisistä teoksista PIKI-kirjastojen valikoimista:Baggini, Julian, Filosofisen ajattelun opas Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen Edmans, Alex: May contain lies : how stories, statistics and studies exploit our biases – and what we can do about it Galef, Julia: The scout mindset : why some people see things clearly and others don't Grant, Adam: Mieti vielä : uudelleen ajattelemisen taito Hautamäki, Antti: Näe asiat uudessa valossa Kriittisen ajattelun aika Malmelin, Nando: Avoimuus...
Kävin läpi kirjastossa olevaa aapisten ja kansakoulun lukukirjojen kokoelmaa, mutta valitettavasti kuvaamaasi tarinaa ei löytynyt. Olisiko tämä tuttu jollekin palstan lukijalle?
Jo 1800-luvulla poromiehet rakensivat este- eli suojelusaitoja "poronhoitoalueemme etelärajan tuntumaan Pudasjärven ja Suomussalmen Piispajärven väliselle vyöhykkeelle ehkäisemään porojen kulkeutumista porottomille alueille aiheuttamaan heinä- ja viljelysvahinkoja sekä joutumista porovarkaiden ulottuville". Poronhoitoalueen sisäosiin rakennettiin aitoja "estämään porokarjoja hajaantumasta liian laajalle, toisiin paliskuntiin ja 'niittyrikkaille seuduille'." Lisäksi on tehty poroesteaitoja valtakunnanrajoille Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän välille yhteensä noin 1200 kilometriä.Uusimman esteaidan tarpeen on aiheuttanut metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Metsäpeuran ja poron risteytymisen välttämiseksi poronhoitoalueemme...
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy 1900-luvun alkupuolen digitoituja sanomalehtiä. Sieltä ei löytynyt ainuttakaan viitettä ilmaisulle "homma hanskassa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22homma%20hanskassa%22&orderBy=RELEVANCEHelsingin Sanomien arkistossa varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1983 ja Finnassa varhaisimmat maininnat ovat 1980-luvulta:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22homma+hanskassa%22&type=AllFieldsNäyttää siis siltä, että ilmaisu on vakiintunut ja yleistynyt kielenkäytössä 1980-luvun alkupuolella.
Valitettavasti ei selvinnyt, mikä merkki on kyseessä. Merkki voisi liittyä esim. palvelusvuosiin työpaikalla tai johonkin seuraan tai yhdistykseen.Tein hakuja Finnassa yhdistämällä hakuihin merkin erilaisia symboleita. Esim. pinssi + t-kirjan, ansiomerkki + salama, rintamerkki + salama, seuramerkki + t-kirjain. Rajasin haun esineisiin ja rajasin hakua myös vuosiluvulla, sillä se oli tiedossa. Tein vastaavat haut myös Googlessa.Selasin Antikvariaatti.netin (https://www.antikvariaatti.net/) sivustolta löytyneet pinssit ja rintamerkit läpi. Selasin myös Antiikin vuoksi-sivuston osiota poletit, pinssit, rintaneulat ym., mutta valitettavasti kummastakaan ei löytynyt vastaava merkkiä.
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
